”Kaatuminen. Itku. Rukous silmät suljettuina, kädet taivasta kohti, kummallisia, vieraita sanoja toistaen, joskus kuiskaten, välillä ääntä korottaen. Ulkopuolisesta usein pelottavaa ja hankalaa katsella: ihminen vieraan voiman valtaamana. Itsestä vain kaunista ja intiimiä, läheisyyttä tutun kanssa.
Läheinen hetki miehen ja naisen välillä. Rakkauden kieltä, hellyyttä ja hyväilyä. Kaksi ihmistä tuntemattomien voimien heiteltävinä. Ulkopuolisesta jopa epämiellyttävää ja rumaa. Osallisesta kaunista ja intiimiä. Läheisyyttä rakkaan kanssa.
Rajaton Jumala tulee lähelle, ylle, sisälle. Kosketus tuntuu. Läsnäolon tietää. Rajallinen täyttyy ääriään myöten; läheisyys pulppuaa yli rakkauden kielellä. Jumalan todellisuus valtaa osallisen. Jumala on läsnä Henkensä kautta. Kristus on, tässä.
Mullistavassa hetkessä Jumala ilmaisee itsensä ihmiselle. Kaikkivaltiaan kosketus on enemmän kuin kokemus. Se on syvää läheisyyttä rakkaan kanssa. Rauhaa ja lepoa vahvoilla käsivarsilla.”
Mutta yksi kuvaus Pyhän Hengen täyteydestä ei tee oikeutta hänen työlleen. Se on vain yksi kuvaus. Hengen työ on moni-ilmeistä, yksilöllistä. Ei liukuhihnatuotantoa. Hän koskettaa hiljaa tai myrskyn lailla, kuten tuttu laulu sanoo. Ja siltä väliltä.
Jumalan Hengen työ on kaunista ja rumaa yhtä aikaa. Eri ihmiset kokevat saman tilanteen hyvin eri tavalla – riippuen siitä, onko osallinen vai katsoja. Läsnä ovat hämminki ja hurmos. Pyhän Hengen työ jakaa väkeä, vaikka hän onkin rauhan Henki.
Raamatun mukaan uusi viini ei meinaa sopia vanhoihin leileihin. Jännää on, että taivaasta annetaan nimenomaan uutta. Ja kovia, vanhoja mutta rakkaita leilejä meillä uskovilla ja seurakunnilla kyllä piisaa. Eli kun Jumala täyttää, taitaa olla edessä kohtalainen pauke ja pärske. Mutta ei se ole viinin vika.
”Sielullista!” huutaa jo joku. Mutta uskovan elämässä kaikessa on läsnä sielullisuus, ja toivottavasti myös hengellisyys. Jumala ei halveksi sielullisuuttamme. Hänhän meidät ihmisiksi, eläviksi sieluiksi, loi.
Kun ihminen kokee Pyhän, se on ensisijaisesti hengellinen kokemus, mutta myös sielullinen ja usein jopa ruumiillinen. Onhan ihminen kokonaisuus. Siksi mahdollista sielullisuutta on turha pelätä. Sitä ei saa kitkettyä pois ikinä mistään hengellisestä toiminnastamme.
Mutta emmehän pyrikään ihmistekoiseen vaan jumalalliseen.
Entä jos ei koe mitään? Onko Hengen täyteys kielineen ainoa portti Pyhän Hengen maailmaan? Ilman sitä olet tuomittu kakkosluokan hellariksi?
Ei kai sentään. Pyhään Henkeen voi tutustua elämänsä arjessa muutenkin kuin vain kastekokemuksen kautta; hänhän on meissä. Hän vaikuttaa Sanansa kautta. Hän on läsnä yhteydessämme. Ei ole kyse mitan täyttämisestä vaan elämästä ja kasvusta Jumalan ja toisten ihmisten yhteydessä. Paras mittari on muuttunut elämä.
Jumalan ikävä on hyvä asia. Uskalla anoa. Kuten turkulainen ystäväni ja rakastettu julistaja Niilo Mäenpää kajauttaa niin että peräpenkki tärähtää: ”Törpöt ylöspäin!” Nyt on oikea aika.
Ari Vehosmaa
Kirjoittaja on turkulaisten Uusipesula- ja Turun Kotikirkko -seurakuntien pastori.
Tamperelaiset ystävykset Milka Myllynen ja Mia-Carita Hahl ovat sitä ihmistyyppiä, jotka keksivät jatkuvasti uusia luovia ideoita ja käärivät aikailematta hihansa t...
TeemaEero Antturi Kun Marko Selkomaa tuli uskoon 13-vuotiaana, hän koki hyvin pian Jumalan kutsuvan häntä saarnaajaksi ja lähetyssaarnaajaksi. – Noita ilmaisuja silloin käytettiin, muistelee nyt 52-v...
TeemaKun Julius Kankkunen aloittaa elämäntarinansa kertomisen, kuulija ei voi olla nauliutumatta paikoilleen. Lapsuuden uskoontuloa seuraa toinen toistaan traagisempia tapahtumia: Ensin...
TeemaYhteiskristillisen Uskovaiset nuoret -nettiyhteisön vastaava
nuorisotyöntekijä Mikael Elmolhoda on saanut vuosien aikana tukevaa
tuntumaa eri kristillisten piirien nuoriin.
...
TeemaEläköityneellä opettaja Juhani Happosella on tallessa kansioita, joihin on
kertynyt yli 200 samaa aihetta käsittelevää lehtileikettä. Ne kertovat
taistelusta, jonka hän kävi 1980-luvulla...
TeemaHyvä Sanoma ry:n keräämillä lahjoitusvaroilla jaetaan tänäkin vuonna joulumuistaminen jokaiseen maamme vankilaan. Helluntaiseurakuntien vankilatyö välittää vankien luettavaksi yli tuhat Hyvä Sanoma -j...
TeemaLähi-idän
kristityistä puhuttaessa tulee melko
nopeasti esiin myös vaino. Islamilaisista yhteiskunnista
ja lujista sukusiteistä juontava
ilmiö tuli näkyväksi Suomessakin äskettäin,
kun to...
TeemaRukous merkitsee musiikkievankelistana toimivalle Jipulle elämän kantavaa voimaa. Tänä syksynä hän on saanut kokea niin pieniä kuin suuriakin ihmeitä.
TeemaHerra, osoita minulle tie ja tee minut halukkaaksi sitä vaeltamaan. Uskallettua on viipyä, ja vaarallista on jatkaa matkaa. Täytä siis minun ikävöimiseni ja osoita minulle tie.
TeemaOnko evankeliointi koko seurakunnan
tehtävä? Kenelle se
oikein kuuluu? Miksi
niin harvat innostuvat nykyisin
evankelioimisesta? Ja
mitä se oikeastaan käytännössä
on?
TeemaEvankelioimisen suuria
innovaatioita helluntailiikkeessä olivat
1900-luvun alkupuolella telttakokoukset
ja kitarakuorot. Evankelioiva
Hyvä Sanoma -lehti perustettiin sota-aikana. Pai...
TeemaBilly Grahamin puheet suunniteltiin tarkkaan etukäteen. Avausiltaan sisältyi elokuvamainen kohtaus, jossa yksinäinen nainen veti väkijoukon liikkeelle.
TeemaKatolinen aktiivi kirjoitti avoimen kirjeen Suomen helluntailaisille, ja RV pyysi siihen vastineen. Yhteisöjen suhteissa kaikki ei ole sitä, miltä näyttää.
UutisetLähestyn teitä, rakkaat Suomen helluntailaiset,
ennen kaikkea kristittynä, joka tunnustaa samaa Apostoliseen uskontunnustukseen
kirjattua uskoa, jota tekin tunnustatte.
Toiseksi lähe...
UutisetKatolinen teologi Emil Anton
on lähestynyt avoimella kirjeellään Suomen helluntailiikettä reformaation
merkkivuoden tiimoilta. Kirjoituksellaan hän halusi herättää keskustelua, vähentää
enn...
Teema”Yksi viime vuosikymmenten
merkittävimmistä globaalin
kristillisyyden ilmiöistä.” Näin
suurin sanoin on luonnehdittu helluntailaisten
ja roomalaiskatolisen kirkon
vuonna 1972 aloittamaa k...