Hymyilytti.
Luin luterilaisen kirkon uudesta ehtoollisvieraanvaraisuuslinjauksesta kertovaa
tekstiäni Ristin Voitosta. Kirjoitin jutussa, että
kirkon tarjoamasta uudesta mahdollisuudesta huolimatta vapaakristittyjen
voi olla vaikea tulla luterilaiseen ehtoollispöytään, mikäli
ehtoollisenviettoa ohjeistava pappi ”kovin voimakkaasti korostaa esimerkiksi
leivän ja viinin armonvälineluonnetta”.
Hymyn
nostatti se, kun mietin luterilaisia ystäviämme ja sitä, miten
he epäilemättä ovat ihmeissään tällaisten sanojen äärellä.
”Nytkö
ongelmana on liiallinen armo. Kummaa porukkaa, kun ei armo
kelpaa”, kuvittelin heidän tuumivan.
Kyllä
armo kelpaa meillekin. Emme kuitenkaan voi lähteä mukaan sellaiseen
sakramenttiopetukseen, johon emme usko.
Yksinkertaistaen
ongelma on siinä, että korostunut opetus ehtoollisaineista pelastuksen
ja anteeksiantamuksen välittäjinä uhkaa jättää
varjoonsa Jeesuksen itsensä ja evankeliumin. Se uhkaa antaa kuvan,
jossa armovaikutukset erkaantuvat henkilökohtaisesta Jeesus-suhteesta;
se uhkaa synnyttää Jeesukseen kohdistuvan uskon sijaan
”ehtoollisuskoa”. Tätä kammoamme.
Hehkuttakaamme
ehtoollista, kunhan vielä enemmän hehkutamme Jeesusta.
Jeesus-keskeisyys
on toki tärkeää myös luterilaisuudessa: messutilanteessa ehtoollinen
on ympäröity Kristus-puheella. Lisäksi luterilaisen
opin mukaan ehtoollisen lahjat voidaan ottaa vastaan vain
henkilökohtaisen uskon kautta. Silti kokemus osoittaa, että isomman
kansankirkkomme sinänsä oikea pyrkimys varjella pelastuksen lahjaluonnetta
voi käytännön opetustilanteissa johtaa muotoiluihin,
joita on vaikea perustella Raamatulla. Etenkin, kun kirkon
oppiperustasta löytyy aineistoa myös hyvin korkealentoisille sakramenttipainotuksille.
Myös
vapaakristillisen raamatuntulkinnan ja kokemuksen pohjalta ehtoolliseen
voi liittää paljonkin merkityksiä ja erilaista vaikutusta –
tiedetäänpä ihmisten kokeneen fyysistä parantumistakin ehtoollisaineita nauttiessaan.
Silti on eri asia, mitä tilanteeseen opetuksellisesti ladataan.
Olennaista on se, ettei ehtoollisen luvata tekevän liikoja
ja että asian ydin pysyy kirkkaana: kaikki perustuu Kristuksen läsnäoloon
ja siihen, että Kristus haluaa meidän kiinnittävän katseemme
ensisijaisesti häneen.
Tämä
lienee syy siihen, miksi ainakin osa helluntaipastoreista vierastaa
myös vapaakristillisen perinteen korkeaoktaanisinta armonvälinettä: rukousliinoja.
Tässä nykyään kai jo harvinaistuneessa käytännössä
otetaan jokin kangaspala – tyypillisesti jonkinlainen huivi
– ja pyydetään, että seurakunnan vanhimmat tai joku sananjulistaja tai
esirukoilija siunaa sen. Tämän jälkeen liina viedään tutun
sairastavan henkilön päälle.
Rukousliinakäytännön
raamattuperustelu on ohut: Apostolien tekojen
jakeessa 19:12 kerrotaan, kuinka Paavalin käyttämiä vaatekappaleita
vietiin sairaiden päälle ja taudit ja pahat henget kaikkosivat.
Silti rukousliinoihin tiedetään liittyneen lukuisia parantumiskokemuksia.
Liinojen uskotaan voivan välittää paranemista jopa
tajuttomuustilassa olevaan sairaaseen. Yhteisön usko ja Jumalan
halu siunata riittävät.
Silti
kukaan tuskin on koskaan väittänyt rukousliinojen aina ja väistämättä,
ikään kuin mekaanisesti, vaikuttavan paranemista.
PääkirjoitusHelluntaiseurakuntien
Syyspäivät 2017 Turussa
onnistuivat monella
mittarilla arvioituna erittäin hyvin. Päivien teema ”Rakasta
maailmaa” oli jo sinänsä ajatuksia herättävä. Olemmehan vuosi...
Miten onTurun Messukeskuksessa 28.–30. syyskuuta järjestetyille
helluntailiikkeen Syyspäiville osallistui
lähes 600 seurakuntien vastuunkantajaa.
Ristin Voitto -lehti kyseli osallistujilta
palautetta ja s...
UutisetRahankeräyslain
tulkinnassa helluntaiseurakuntien
asiantuntijana toiminut
varatuomari Markku Luoma katsoo,
ettei tilanne yhdistysseurakuntien
osalta ilmeisesti
ole muuttumassa.
UutisetPorin
helluntaiseurakunnan johtava pastori Petri Harjula (seisomassa selin)
luovutti kaupunginvaltuuston kokouksessa 2. lokakuuta seurakunnan
lahjana Suomen Kansan Raamatut kaikille uusille...
UutisetLähi-idän
alueen toimittajana pitkään
työskennellyt Rony Smolar totesi
RV-TV:n keskustelussa, että
viisikymmentä vuotta sitten
sodittu kuuden päivän sota oli
jakolinja, jonka jälkeen Isr...
UutisetTuoreen
tutkimuksen mukaan islam
hallitsee maailman virallista valtionuskontokarttaa,
mutta kristinusko
on suosituin ja sen vaikutus
yllättävän laaja.
UutisetIson-Britannian
koulut ovat luopuneet
aikaan viittaavien termien BC
(ennen Kristusta) ja AD (Herran
vuonna) käytöstä uskontotunneilla. Länsimaiden
kulttuuriin vuosisatoja
kuuluneet lyhen...
UutisetYhdysvaltain
tuhoisin joukkosurma Las
Vegasissa 1. lokakuuta jätti
jälkeensä lähes 60 kuollutta ja
490 haavoittunutta. Tapahtumapaikalla ollut
Taylor Benge pelastui
molemmilta kohtaloilt...
MuutJyväskylän yliopiston professori Tapio Puolimatka tunnetaan kantaa
ottavana keskustelijana ja
kristillisen perhemallin ja
avioliiton puolustajana. Hänen uusin
kirjansa käsittelee eheän per...
KolumniHymyilytti.
Luin luterilaisen kirkon uudesta ehtoollisvieraanvaraisuuslinjauksesta kertovaa
tekstiäni Ristin Voitosta. Kirjoitin jutussa, että
kirkon tarjoamasta uudesta mahdollisuudesta hu...
ArtikkelitEuroopassa
elää 10–12 miljoonaa romania.
He ovat maanosamme suurin
etninen vähemmistö. Suurimmat
romanivähemmistöt löytyvät
Bulgariasta, Makedoniasta,
Romaniasta ja Slovakiasta.
UutisetSysmässä mentiin sinne, missä ihmiset ovat – ja siellähän he olivat! Tätä ei etukäteen suunniteltu. Kysyttiin vain, että sopiiko, ja kyllähän se sopi.
PikavisiittiSuomen mestaruuden voittanut SPV:n salibandyvalmentaja Tommy Koponen haluaa tuoda huippu-urheiluun kristillisiä arvoja ja ainutlaatuista yhteishenkeä.
MuutJari Rankinen kommentoi Suomen Teologisen Instituutin julkaisemassa Kulmakivilehdessä (9/2017) suomalaisen yhteiskunnan antikristillisiä vivahteita.
MielipideOlen
Raimo, syntinen mies. Syntini oli
salainen, vaikka kävin seurakunnassa säännöllisesti
ja olin myös
mukana tulkkaamassa ja ulkomaalaistyössä.
Käytin lähes kaiken
vapaa-aikani kuitenk...
MielipideKädessäni Arto Hämäläisen tyttären Heini Röyskön uunituore kirja
Mustat ikkunat. Sen
myötä ajatukset palaavat menneisiin
– ja johtavat myös anteeksipyyntöön.
MielipideArvostan
suuresti elettäsi, vaikka mainitsemasi
asiat eivät ole mitenkään olleet
omaa mieltäni rasittamassa. Älkööt
ne siis enää painako
sinuakaan! Ymmärrän kyllä
hyvin senkin, kuinka he...
MuutIsäni
Pauli Karppinen syntyi sotien jälkeen
Kainuussa työläisperheeseen. Jo
nuorena hänellä oli palo
Herran työhön, ja 14-vuotiaana miehenalkuna
hän aloittikin sananjulistajana
kiertämäl...