Antikarismaattisena voisi olla helpompaa

Mitä jos joskus tekisin etelän baptistit ja olisin uskomatta ollenkaan Jumalan yliluonnolliseen toimintaan nykyajassa? Jos yliluonnollisuus olisi jäänyt apostolien aikaan, niin helluntailainen rajanveto olisi huomattavasti helpompaa. Unohtakaa kaiken koetteleminen: parantamisen armolahjojen, kielilläpuhumisten ja erilaisten profetioiden arviointi on selkeää, sillä kaikki on isästä Belsebulista!

Jos Jumala ei toimisi yliluonnollisesti, monet ahdistavat tilanteet olisivat paljon helpompia. Tämä olisi suora hyvä uutinen kaikille, jotka vaeltavat puuttuvan kielilläpuhumisensa kanssa iltakokouksesta toiseen: koko lahja on huijausta, joten mene kotiisi ja puhu suomea!

Vaikeissa tilanteissa ei tarvitsisi jäädä Jumalan selän varjoon. Ei tarvitsisi yrittää pohtia Jumalan mykkyyttä vanhempien kanssa, jotka itkevät lapsensa kuolemaa. Ei tarvitsisi pohtia, mitä sanoa terminaalivaiheessaan lääkityksestä kieltäytyvälle syöpäpotilaalle, joka odottaa Herraa parantamaan. Voisi sanoa, että hyvästele nyt omaisesi, jotta ei tarvitse kuolinvuoteella surra ja luopua uskosta.

Kaikki olisi helpompaa. Paitsi Raamatun lukeminen. Raamattu mokoma ei päästä meitä helpolla. Jeesusta ja alkuseurakuntaa myöten tehdään ihmeitä, ja Paavali opastaa ihmelahjojen jatkuvaan käyttämiseen. Mistä kirkkohistorialliset lahjojen hiipumiset ovatkin peräisin, niiden tueksi ei tarjota tavoiteltavia raamatullisia esikuvia. Helluntailaisina uskomme perustellusti siihen, että Jumala haluaa edelleen asua kansansa keskellä.

Kaiken keskellä jäämme kuitenkin joskus jumalallisten mysteerien jalkoihin. Joskus Jumalan olettaisi juoksevan apuun, mutta hän ei liikauta edes silmäkulmaansa. Joskus rukoiltava ei ala puhua kielillä, vaikka anomme ja kiitätämme toista tuntia. Joskus profetiat, joiden varaan olemme rakentaneet tulevaisuuttamme, osoittautuvat profetoijan alitajunnan heijastuksiksi. Joskus magneettikuvien syöpä ei katoa vaan lähettää etäispesäkkeitä seurakunnan yhteisestä sopimusrukouksesta huolimatta. Joskus huudamme: ”Missä Jumala on?” ”Mikä minussa on vikana?” ja ”Enkö rukoillut tarpeeksi?”

Itse olen saanut profetioita, jotka ovat kantaneet läpi pimeiden aikojen. Olen kuullut ystäviltäni parantumisihmeistä, joita en pysty edes pahalla tahdolla selittämään pois. Kuitenkin joskus olen ihmetellyt taivaisiin kohoavaa Jumalan selkäpuolta ja miettinyt, lohkeaako sen pimeys koskaan valoksi. Missä rukoillaan paljon, siellä tapahtuu paljon, mutta ei kaikkea. Loppu on mysteeriä.

Lopulta mysteeri on meille Jumala, jota Jeesus kehottaa kutsumaan nimellä ”Abba”, ”Isä”. Vaihtoehtona on joko taivaallisen hajurakonsa pitävä deisti-jumala tai mukana seuraava Isä, joka vaikeasti ymmärrettävänäkin huutaa rakastavansa. Vaikka viimeisen kanssa joutuu painimaan enemmän, se voi olla lopulta mielekkäämpää kuin ikuisesti tyhjän taivaan katseleminen.


Markus Mäenpää

Kirjoittaja on teologian jatko-opiskelija ja hiekkalaatikkokaivurinkuljettaja.

Mielipide
20/2016

MielipideRistin Voitossa on ollut paljon mielipidekirjoituksia naisen asemasta seurakunnassa. Itse en nyt ala tästä asiasta lainkaan vääntämään, vaan haluan muistuttaa olennaisimmasta asiasta: uskostamme Jeesu...
MielipideOlen seurannut huolestuneena alkoholikeskustelua Ristin Voitto -lehdissä. Olen kuulunut yli 40 vuotta eri helluntaiseurakuntiin, ja olen tähän asti luullut, että kaikilla vastuuhenkilöillä, niin seura...
MielipideOlen kiitollinen siitä, että Jyrki Isohella on tutkinut seurakuntien kasvua. Itse olen ollut sekä pienissä että suuremmissa seurakunnissa jäsenenä. Pidän pienemmistä juuri siksi, että ne ovat yleensä...
MielipideOlen Jyrki Isohellan kanssa samaa mieltä siitä, että seurakunnat toteuttavat toimintojaan suppeasti. Nähdäkseni niissä toteutuu keskimäärin viisi toimintamuotoa: opetus, pyhäkoulu, rukouskokous, nuort...
MielipideJyrki Isohellan tutkimus Suomen helluntailiikkeen kasvusta ja kasvun pysähtymiseen vaikuttaneista seikoista sisältää monia tärkeitä huomioita (RV 16–18). Tutkimus osoittaa, että uusien seurakuntien pe...
MielipideSakari Ahola esitti mielipidekirjoituksessaan (RV 17), että kristittyihin naisiin kohdistuisi vähemmän vainoa kuin miehiin. Tällä näkökulmalla hän perusteli myös sitä, että yksinomaan miesten tulisi o...
Ristin Voiton verkkosisältö nyt Ajassa-lehdessä – diginäköislehti päivittyy toistaiseksi tutulle paikalle ristinvoitto.fi:hin
Seurakunnat: Maksukorttidiakonian myötä keskustelut ovat muuttuneet syvällisemmiksi
Kuurojen työtä jo 50 vuotta – Juhlavuosi huipentuu Juhannuskonferenssin puheenvuoron lisäksi lokakuussa pidettävään juhlaan