Waski-Weljeä ei jätetä

Lahden soittokuntaa johtaa nykyisin Reijo Korhonen, joka on tehnyt työuransa ammattimuusikkona Vaasan kaupunginorkesterissa.
Lahden soittokuntaa johtaa nykyisin Reijo Korhonen, joka on tehnyt työuransa ammattimuusikkona Vaasan kaupunginorkesterissa.

Samalla kun seurakun­tien soittokuntien vähit­täinen kato jatkuu, muu­tamat sitkeimmät kokoonpanot viettävät merkkivuosiaan. Lah­den helluntaiseurakunnan soitto­kunta on juhlistanut tänä vuonna 60-vuotista toimintaansa. Soitto­kunta tunnetaan nykyisin nimel­lä Waski-Weljet, ja se toimii yh­teiskristillisenä kokoonpanona, jonka kotipesä on Lahden hellun­taiseurakunnassa.

 

Waski-Weljet on myös rekiste­röitynyt yhdistykseksi vuosikym­menien aikana tehtyjen varain­hankintaprojektien myötä. Varoja on tarvittu muun muassa soitto­kunnan ulkomaanmatkojen ra­hoittamiseen.

 

Se, että vielä toimivien soitto­kuntien musiikki soi seurakun­nan tilaisuuksissa, ei ole itsestään selvä asia. Esimerkiksi helluntai­liikkeen vanhin soittokunta, yhtä­jaksoisesti yli 80 vuotta toiminut Helsingin Saalem Brass, keikkai­lee pääsääntöisesti muualla kuin omassa kotiseurakunnassaan.



1980-luku soittokuntien kulta-aikaa

Helluntailiikkeen vuosittaiset val­takunnalliset soittokuntapäivät keräsivät 1980-luvulla parhaim­millaan pitkälti toista sataa soitta­jaa yhteen viikonlopuksi harjoit­telemaan ja tapaamaan toisiaan. Soittokuntia oli pitkälti toistakym­mentä. Osa niistä toimi pienem­missä seurakunnissa vain lyhyen ajan, kun nuoret soittajat lähtivät juuri soittamaan opittuaan opis­kelemaan muualle. Soittajien pa­luumuuttoa kotipaikkakunnilleen ei ole juuri esiintynyt.

 

Nykyisin aktiivisesti toimivi­en helluntaisoittokuntien mää­rä on laskettavissa yhden käden sormilla. Soittokuntia toimii vie­lä Lahden lisäksi ainakin Helsin­gissä, Jyväskylässä, Kouvolas­sa ja Voikkaalla. Kaksi viimeksi mainittua saavat jalkeille lähin­nä seitsikon.

 

Myös seurakuntien musiikki­kulttuuri on muuttunut. Nykyisin isompienkin seurakuntien soitto­kunnat saavat odottaa usein esiin­tymisvuoroaan, jos seurakunnan johto ei anna arvoa puhallinmu­siikille. Samoin nuorten keskuu­dessa puhallinmusiikki edustaa yleensä ”menneen talven lumia”.

 

Lahden soittokuntaa johtaa nykyisin pitkän linjan muusikko Reijo Korhonen. Hän on musiikkikulttuurin kehityksestä harmis­saan.

 

– Kun huomioi sen, että seura­kunnissamme on paljon musiikki­koulutuksen saanutta nuorisoa ja puhallinsoittimien opinnot kestä­vät yleensä vuosia, on sääli, ettei heidän taidoillaan ole seurakun­nissa käyttöä, Korhonen huokaa.

 

– Nuoret suorittavat usein montakin tutkintoa kotiseutun­sa musiikkiopistoissa ja sitten yksinkertaisesti vain häviävät taitoi­neen jonnekin.



Puhallinmusiikkia vuodesta 1957

Lahdessa soittokuntatoiminta käynnistyi 1957. Soitonopetus al­koi kaupungissa sotilassoittajana toimineen Antti Laakkosen joh­dolla jo vuotta aikaisemmin. Seu­raavana vuonna saatiin aikaan esiintyvä soittokunta, jonka ensi­esiintymisen muistellaan tapahtuneen joko pääsiäisenä tai vap­puna 1957.

 

1960-luvulla soittokuntaa käy­tettiin helluntaiseurakuntien evankelioimistoiminnassa ahkerasti, Lahdessa jopa parikin ker­taa viikossa. Soittokunta harjoit­teli yleensä viikoittain.

Lahden soittokuntaa ovat vuo­sikymmenien aikana johtaneet pi­tempään Antti Laakkonen, Hel­ge Mononen ja Reijo Korhonen.

 

– Soittokunta ei ole ollut aino­astaan orkesteri. Se on ollut nuo­remmille myös kasvuyhteisö, josta on löytynyt miehen mallia, uskon­veljiä ja kannustajia. Soittokun­nassa kiteytyy koko ihmiselämän kirjo velikullista vakavamielisiin tapauksiin, ikiterveistä koko elä­mänsä ajan sairastaneisiin ja hen­gellisyyttä pursuavista tavallisiin tallaajiin, soittokunnan primus motor -pasunisti Timo Kekolah­ti analysoi.

 

Nykyisin Waski-Weljet esiin­tyy kotiseurakunnassaan 5–6 ker­taa vuodessa ja vierailee 3–4 ker­taa jossakin lähiympäristön seura­kunnassa tai erityistapahtumissa. Waski-Weljien erikoisuus on, että se saa liikkeelle myös lauluvoimia. Erilaisia kokoonpanoja esiintyy soittaen ja laulaen pitkin viikkoa kunnan yrittäjäyhdistyksen juhlis­ta aina seurakunnan ikäihmisten arkitilaisuuksiin.



Varainkeruuta matkoille ja lähetysaktioihin

Helluntaisoittokuntien matkai­luharrastuksen aloitti Helsingin Saalem Brass 1970-luvulla. Myös Lahti ja Kouvola rohkaistuivat te­kemään omat pitkät matkansa. Soittokuntien matkailulla on ol­lut aina syvempi lähetykseen liit­tyvä merkitys yleensä yhteistyös­sä kohdemaiden suomalaisten lä­hettien kanssa.

 

Lahtelaisten ensimmäinen matka suuntautui Tukholmaan vuonna 1971. Sen jälkeen lahtelaiset suorastaan erikoistuivat idänmatkailuun ja tekivät vierai­luja muun muassa Baltian mai­hin ja Venäjälle. He ovat tehneet vuodesta 1984 lähtien idän suun­taan lähes parikymmentä mat­kaa. Myös Espanja on ollut use­asti kohteena. Lisäksi osa soitta­jista on toteuttanut 1990-luvulla yhdessä Kouvolan soittokunnan kanssa matkat Uruguayhin ja Boliviaan.

 

Matkojen rahoituksen soitto­kunta on hoitanut usein omara­hoitusosuudella sekä yhteises­ti tehdyillä talkootöillä. Lahtelai­set ovat muun muassa keränneet jätepaperia, myyneet joulukuu­sia, rakentaneet paritalon sekä toteuttaneet liikennevalojen pe­sua, pysäköintikatosten lumitöi­den tekoa ja erilaisia yhteistyö­projekteja Lahden kaupungille. Saaduilla tuloilla on sitten mak­settu soittokunnan matkoja ja tu­ettu nuorten lähetysaktioita.

 

 

Reijo Vaurula

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Soittokuntapäivät Kuopiossa keväällä 2018

Johtopäätös soittokuntatoiminnan täydellisestä hiipumises­ta saattaa olla ennenaikainen, sillä 21.4.2018 järjestetään pitkästä aikaa valtakunnalliset soittokuntapäivät. Helsingin Saalem Bras­sin toimiessa runko-orkesterina soittajia kokoontuu silloin Kuo­pioon muun muassa Lahdesta, Kouvolasta, Imatralta, Lappeen­rannasta, Turusta ja Jyväskylästä.

 

– Harjoittelemme yhdessä Kuopion Eelimtemppelillä, ja sun­nuntaina 22. huhtikuuta yhdistetty soittokunta esiintyy seura­kunnan jumalanpalveluksessa, Saalem Brassin kapellimestari Tapani Sopanen kertoo.

 

Hän toivoo myös yksittäisiä soittajia viikonloppuun mukaan.

 

Tapahtumaa isännöivä seurakunnanjohtaja Heimo Enbuska iloitsee soittokuntien tulosta Kuopioon.

 

– Soittokuntamusiikki on merkittävä osa myös Kuopion Eelim-seurakunnan 90-vuotista historiaa. Toivotankin kaikki puhaltajat tervetulleeksi huhtikuussa Kuopioon, Enbuska sanoo.

 

 

 

Leevi Launonen


Soittokuntapäivistä kiinnostuneita pyydetään ottamaan yhteyttä Tapani Sopaseen: .



Lukijalta
51

Lukijalta22.3.2024 | Olen kiitollinen, että maakuntalehdissämme on auennut toistuvasti tilaa Raamatun sanomaa korostaville kirjoituksilleni. Usein ne sivuavat yhteiskunnallisia haasteita, unohtamatta ikuis...
LukijaltaIhmisten puheissa toistuvat usein ilmaisut kuten ”Kuolema kuittaa univelat” tai ”Haudassa saa sitten levätä”. Ne ovat tavallisia tapoja vältellä ajatusta kuolemanjälkeisestä elämästä ja vaeltaa va...
Lukijalta21.11.2023 | Helluntaikirkon oppikäsityksessä Jeesuksen paluusta ei ole enää vain yhtä tulkintamallia. Jeesuksen paluusta itsessään ollaan varsin yksimielisiä, mutta seurakunnan tempauksen ajoituk...
Lukijalta24.10.2023 | Iso Kirja on hehkuttanut tänä vuonna Opisto omaksi -teemaa. Sen tavoitteena on, että seurakunnat ja niiden jäsenet ottaisivat ja kokisivat entistä enemmän omistajuutta yhteisestä opis...
LukijaltaApostoli Paavali ei tahtonut pitää Roomassa asuvia veljiä tietämättöminä ”tästä salaisuudesta, että Israelia on osaksi kohdannut paatumus – hamaan siihen asti, kunnes pakanain täysi luku on sisäll...
Lukijalta(20.3.2023) Tammikuussa seurakuntamme johtajisto sai ihmetteleviä yhteydenottoja koskien paikallista Turvallinen seurakunta -lausuntoa, jossa olemme osallisena. Siinä oli virheellisesti na...
Lukijalta(6.3.2023) Uudet hyvinvointialueet aloittivat vuoden alusta. Kotiin saamamme esitteen mukaan uuden hyvinvointialueen keskeinen tehtävä on ”hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistäminen yht...
LukijaltaTranslain uudistaminen vietiin eduskunnassa maaliin 1.2.2023 äänin 113–69. Lain mukaan jokainen täysi-ikäinen kansalainen voi vaihtaa sukupuolensa pelkkänä ilmoitusasiana. Korjausleikkauksia ja lä...
LukijaltaOikeaoppisuuden tarve on ihmiselle ominaista ja johtuu osin siitä, että se on eräs turvallisuuden tunnetta ruokkiva väline. Uskon kysymyksissä oikeaoppisuuden tarve on hälyttävän suuri. Osasyynä s...
Lukijalta(27.12.2022) Silmiini sattui erään teologin lehtikirjoituksen otsikointi: ”Ateisti, joka tuntee Jumalan?” Kysymysmerkin kanssakin toteamus on absurdi. Ateisti kieltää Jumalan olemassaolon ja kaike...
Lukijalta(22.11.2022) Kun tulin aikoinani uskoon, sain näyn hengellisestä työstä. Se oli määrittelemätön pakottava tarve olla jotenkin hyödyksi Jumalan valtakunnassa. Tämä tarve on ollut läpi uskossa oloaj...
LukijaltaPaimen Plus -lehden kesäkuun numeron talouspalstalla olleessa kirjoituksessa kerrottiin seurakuntien lämpölaskujen noususta viime talvelta. Sama suunta näyttää jatkuvan myös tulevana talvena. Kerr...
LukijaltaJeesus joutui usein herättelemään kuulijoitaan. Tässä muutamia otteita Jeesuksen sanoista: ”Ettekö käsitä? Kuinka te ette käsitä, etten minä puhunut teille leivästä?” Niin hän sanoi heille: ”Ettek...
LukijaltaYhdysvalloissa korkein oikeus kumosi kesäkuussa vanhan ns. Roe vs Wade -nimellä tunnetun, aborttioikeuden turvanneen ennakkopäätöksen. Näin se teki sen, minkä kokeneiden ja laintuntevien tuomareid...
LukijaltaSanan- ja uskonnonvapaus ry (SUV) on osoittanut tarpeellisuutensa kansan keskuudessa. Kesäkuussa 2021 perustettu yhdistys on saanut aatteensa taakse jo yli 1 000 jäsentä ympäri Suomea.
Yh...
LukijaltaHesekielin kirjan luku 33 kertoo sielunhoitajan ja profeetan vastuusta. Toisesta jakeesta löytyvät puhuttelevat sanat: ”Jos minä annan miekan tulla maan kimppuun ––.” Nykyiset aseet eivät ole miekkoja...
LukijaltaLähetyspastori Markku Karjalaisen mukaan Uusi testamentti opettaa seurakunnan johtavan pastorin ja vanhimman viran kuuluvan miehille. Raamatussa sanotaan, että vanhimman virkaan tulee valita ”yhde...
LukijaltaKansallisen veteraanipäivän aikana (27.4.), kun uutiset kertovat Suomen tasavallan presidentti Sauli Niinistön potevan koronan jälkeen keuhkokuumetta, olen pohtinut, kuinka tärkeää on, että maamme...
LukijaltaRisto Karhu esitti Ristin Voitossa 17 kysymyksen: ”Jeesuksen paluu – ennen suurta ahdistusta?” Kirjoitus keskittyi ensisijaisesti odottamamme tempauksen ajankohdan pohdintaan. Mielestäni Risto Kar...
LukijaltaLänsimaiden kristittyjen piirissä on laajalti käsitys, että seurakunnan salainen tempaus tapahtuisi ennen suurta ahdistusta. Etenkin vapaiden suuntien käsitykseen on paljolti vaikuttanut Vilho Har...
LukijaltaJumala ilmoittaa itsensä Raamatun Sanan kautta mutta myös kansojen vaiheissa. Erityisen selvästi tämä ilmenee Israelin kansan historiassa ja nykyhetkessä.
Suomen kansan eri vaiheissa olem...
LukijaltaKiitos Reijo Mänttärille palautteesta (RV 9/22) kirjani erään luvun pohjalta tehtyyn artikkeliin. Tila ei riitä palautteen seikkaperäiseen käsittelyyn, mutta teen joitain yleisiä huomioita. ...
LukijaltaPuheessaan Korneliuksen talossa apostoli Pietari tahtoi sitoa uudet opetuslapset herätyksen alkuperään. Siksi hän sanoo: ”– – sen sanan, joka lähtien Galileasta on levinnyt koko Juudeaan, sen kast...
LukijaltaLehden emerituspäätoimittaja Leevi Launonen pohdiskeli kasvatustieteen asiantuntijana syvällisesti ihmisen persoonaa (RV 5). Hän toteaa ihmisen luonteen kasvamisen jääneen taka-alalle 1900-luvun l...
LukijaltaPitkittynyt poikkeusaika on kuormittanut lapsiperheiden arkea, typistänyt tärkeitä vertaistukiverkostoja ja kaventanut seurakuntayhteyttä. Lasten hengellinen kasvatus on jäänyt pitkälti vanhempien...
LukijaltaHyvin usein puhutaan pettäjä Jaakobista tai siitä, kuinka Jaakob petti veljensä. Ovatkohan nämä ajatukset koko totuus?
1. Moos. 25:21,23: ”Iisak rukoili Herraa vaimonsa puolesta, sillä tä...
LukijaltaVastine Kalevi Marinille – "Ekumeniaa ei tarvitse pelätä"

Ristin Voitossa 46 oli Kalevi Marinin mielipidekirjoitus, joka kommentoi Ristin Voitossa 41 julkaistu...
LukijaltaRistin Voitossa 41 oli hätkähdyttävä artikkeli Helluntailaisena ekumeniaa vahvistamassa. Petri Mäkilä sanoittaa siinä teologian toht...
LukijaltaSuomessa on viime vuosien aikana kyseenalaistettu kristillisiä arvoja. Raamatun mukaista uskoa tunnustavat kokevatkin, että kaikkea muuta suvaitaan paitsi kristillisiä arvoja.
Kuitenkin e...
LukijaltaLehden sivuilla on jälleen käyty keskustelua naisen asemasta. RV:n numerossa 41 Hannu Kangasniemi esitti miehen ja naisen välisen hierarkian olevan osa Jumalan asettamaa järjes...
LukijaltaRistin Voitossa 30–31 oli kirjoitus kalvinismista. Näkemys miehen ja naisen erilaisista sukupuolisidonnaisista rooleista perheessä ja seurakunnassa nousi esiin yhtenä jäsenille tärkeänä näkök...
LukijaltaKesän päivityksiä, uutisia ja mainoksia lukiessa mieleen on noussut kysymys: Onko sellainen paradoksi mahdollista, että voin olla ihmisoikeuksien ja solidaarisuuden puolella ja samaan aikaan kriti...
LukijaltaSuurella mielenkiinnolla, jännityksellä, rakkaudella ja ilolla tartuin Evankelistakoti elää -kirjaan. Jokainen kirja, joka kertoo helluntaiherätyksen alkuajoista Suomessa, sen toiminnast...
LukijaltaOlen kuullut joidenkin väittävän, etteivät uskovat joudu viimeiselle tuomiolle. Silloin tarkoitetaan ns. erillistä ylöstempausta, joka on erotettu ylösnousemuksesta viimeisenä päivänä. Kuitenkin t...
LukijaltaNettikonferenssissa näki paljon mielenkiintoisia vastauksia otsikon kysymykseen. Laulu- ja soitinyhtye Exit sai paljon myönteistä palautetta. Monet pitivät sen esiintymistä jopa koko tapahtuman pa...
LukijaltaPaljolla kirjantekemisellä ei ole loppua. Ristin Voitossa on kirja-arvioita, joista toiset ovat hyviä ja rakentavia uskoamme ajatellen, toiset ovat sitten vähemmän hyviä. Markus Maj...
LukijaltaRistin Voitto -lehden pääkirjoituksessa (12/21) Waltteri Haapala korostaa pastorien johtajuutta ja heidän kunnioittamistaan sangen voimakkaasti. On toki tärkeää, että pastorit saavat heille kuuluv...
Ristin Voiton verkkosisältö nyt Ajassa-lehdessä – diginäköislehti päivittyy toistaiseksi tutulle paikalle ristinvoitto.fi:hin
Seurakunnat: Maksukorttidiakonian myötä keskustelut ovat muuttuneet syvällisemmiksi
Kuurojen työtä jo 50 vuotta – Juhlavuosi huipentuu Juhannuskonferenssin puheenvuoron lisäksi lokakuussa pidettävään juhlaan