Waski-Weljeä ei jätetä

Samalla kun seurakun­tien soittokuntien vähit­täinen kato jatkuu, muu­tamat sitkeimmät kokoonpanot viettävät merkkivuosiaan. Lah­den helluntaiseurakunnan soitto­kunta on juhlistanut tänä vuonna 60-vuotista toimintaansa. Soitto­kunta tunnetaan nykyisin nimel­lä Waski-Weljet, ja se toimii yh­teiskristillisenä kokoonpanona, jonka kotipesä on Lahden hellun­taiseurakunnassa.

Waski-Weljet on myös rekiste­röitynyt yhdistykseksi vuosikym­menien aikana tehtyjen varain­hankintaprojektien myötä. Varoja on tarvittu muun muassa soitto­kunnan ulkomaanmatkojen ra­hoittamiseen.

Se, että vielä toimivien soitto­kuntien musiikki soi seurakun­nan tilaisuuksissa, ei ole itsestään selvä asia. Esimerkiksi helluntai­liikkeen vanhin soittokunta, yhtä­jaksoisesti yli 80 vuotta toiminut Helsingin Saalem Brass, keikkai­lee pääsääntöisesti muualla kuin omassa kotiseurakunnassaan.

1980-luku soittokuntien kulta-aikaa

Helluntailiikkeen vuosittaiset val­takunnalliset soittokuntapäivät keräsivät 1980-luvulla parhaim­millaan pitkälti toista sataa soitta­jaa yhteen viikonlopuksi harjoit­telemaan ja tapaamaan toisiaan. Soittokuntia oli pitkälti toistakym­mentä. Osa niistä toimi pienem­missä seurakunnissa vain lyhyen ajan, kun nuoret soittajat lähtivät juuri soittamaan opittuaan opis­kelemaan muualle. Soittajien pa­luumuuttoa kotipaikkakunnilleen ei ole juuri esiintynyt.

Nykyisin aktiivisesti toimivi­en helluntaisoittokuntien mää­rä on laskettavissa yhden käden sormilla. Soittokuntia toimii vie­lä Lahden lisäksi ainakin Helsin­gissä, Jyväskylässä, Kouvolas­sa ja Voikkaalla. Kaksi viimeksi mainittua saavat jalkeille lähin­nä seitsikon.

Myös seurakuntien musiikki­kulttuuri on muuttunut. Nykyisin isompienkin seurakuntien soitto­kunnat saavat odottaa usein esiin­tymisvuoroaan, jos seurakunnan johto ei anna arvoa puhallinmu­siikille. Samoin nuorten keskuu­dessa puhallinmusiikki edustaa yleensä ”menneen talven lumia”.

Lahden soittokuntaa johtaa nykyisin pitkän linjan muusikko Reijo Korhonen. Hän on musiikkikulttuurin kehityksestä harmis­saan.

– Kun huomioi sen, että seura­kunnissamme on paljon musiikki­koulutuksen saanutta nuorisoa ja puhallinsoittimien opinnot kestä­vät yleensä vuosia, on sääli, ettei heidän taidoillaan ole seurakun­nissa käyttöä, Korhonen huokaa.

– Nuoret suorittavat usein montakin tutkintoa kotiseutun­sa musiikkiopistoissa ja sitten yksinkertaisesti vain häviävät taitoi­neen jonnekin.

Puhallinmusiikkia vuodesta 1957

Lahdessa soittokuntatoiminta käynnistyi 1957. Soitonopetus al­koi kaupungissa sotilassoittajana toimineen Antti Laakkosen joh­dolla jo vuotta aikaisemmin. Seu­raavana vuonna saatiin aikaan esiintyvä soittokunta, jonka ensi­esiintymisen muistellaan tapahtuneen joko pääsiäisenä tai vap­puna 1957.

1960-luvulla soittokuntaa käy­tettiin helluntaiseurakuntien evankelioimistoiminnassa ahkerasti, Lahdessa jopa parikin ker­taa viikossa. Soittokunta harjoit­teli yleensä viikoittain.

Lahden soittokuntaa ovat vuo­sikymmenien aikana johtaneet pi­tempään Antti Laakkonen, Hel­ge Mononen ja Reijo Korhonen.

– Soittokunta ei ole ollut aino­astaan orkesteri. Se on ollut nuo­remmille myös kasvuyhteisö, josta on löytynyt miehen mallia, uskon­veljiä ja kannustajia. Soittokun­nassa kiteytyy koko ihmiselämän kirjo velikullista vakavamielisiin tapauksiin, ikiterveistä koko elä­mänsä ajan sairastaneisiin ja hen­gellisyyttä pursuavista tavallisiin tallaajiin, soittokunnan primus motor -pasunisti Timo Kekolah­ti analysoi.

Nykyisin Waski-Weljet esiin­tyy kotiseurakunnassaan 5–6 ker­taa vuodessa ja vierailee 3–4 ker­taa jossakin lähiympäristön seura­kunnassa tai erityistapahtumissa. Waski-Weljien erikoisuus on, että se saa liikkeelle myös lauluvoimia. Erilaisia kokoonpanoja esiintyy soittaen ja laulaen pitkin viikkoa kunnan yrittäjäyhdistyksen juhlis­ta aina seurakunnan ikäihmisten arkitilaisuuksiin.

Varainkeruuta matkoille ja lähetysaktioihin

Helluntaisoittokuntien matkai­luharrastuksen aloitti Helsingin Saalem Brass 1970-luvulla. Myös Lahti ja Kouvola rohkaistuivat te­kemään omat pitkät matkansa. Soittokuntien matkailulla on ol­lut aina syvempi lähetykseen liit­tyvä merkitys yleensä yhteistyös­sä kohdemaiden suomalaisten lä­hettien kanssa.

Lahtelaisten ensimmäinen matka suuntautui Tukholmaan vuonna 1971. Sen jälkeen lahtelaiset suorastaan erikoistuivat idänmatkailuun ja tekivät vierai­luja muun muassa Baltian mai­hin ja Venäjälle. He ovat tehneet vuodesta 1984 lähtien idän suun­taan lähes parikymmentä mat­kaa. Myös Espanja on ollut use­asti kohteena. Lisäksi osa soitta­jista on toteuttanut 1990-luvulla yhdessä Kouvolan soittokunnan kanssa matkat Uruguayhin ja Boliviaan.

Matkojen rahoituksen soitto­kunta on hoitanut usein omara­hoitusosuudella sekä yhteises­ti tehdyillä talkootöillä. Lahtelai­set ovat muun muassa keränneet jätepaperia, myyneet joulukuu­sia, rakentaneet paritalon sekä toteuttaneet liikennevalojen pe­sua, pysäköintikatosten lumitöi­den tekoa ja erilaisia yhteistyö­projekteja Lahden kaupungille. Saaduilla tuloilla on sitten mak­settu soittokunnan matkoja ja tu­ettu nuorten lähetysaktioita.

Reijo Vaurula

Soittokuntapäivät Kuopiossa keväällä 2018

Johtopäätös soittokuntatoiminnan täydellisestä hiipumises­ta saattaa olla ennenaikainen, sillä 21.4.2018 järjestetään pitkästä aikaa valtakunnalliset soittokuntapäivät. Helsingin Saalem Bras­sin toimiessa runko-orkesterina soittajia kokoontuu silloin Kuo­pioon muun muassa Lahdesta, Kouvolasta, Imatralta, Lappeen­rannasta, Turusta ja Jyväskylästä.

– Harjoittelemme yhdessä Kuopion Eelimtemppelillä, ja sun­nuntaina 22. huhtikuuta yhdistetty soittokunta esiintyy seura­kunnan jumalanpalveluksessa, Saalem Brassin kapellimestari Tapani Sopanen kertoo.

Hän toivoo myös yksittäisiä soittajia viikonloppuun mukaan.

Tapahtumaa isännöivä seurakunnanjohtaja Heimo Enbuska iloitsee soittokuntien tulosta Kuopioon.

– Soittokuntamusiikki on merkittävä osa myös Kuopion Eelim-seurakunnan 90-vuotista historiaa. Toivotankin kaikki puhaltajat tervetulleeksi huhtikuussa Kuopioon, Enbuska sanoo.

Leevi Launonen

Soittokuntapäivistä kiinnostuneita pyydetään ottamaan yhteyttä Tapani Sopaseen: .