Viviane ja Theoneste iloitsevat kansalaisuudesta ja ammatista

Viviane ja Theoneste Ndagijimanan perheeseen kuuluu kaksi vilkasta pikkutyttöä, Hilkka ja Kelia.
Viviane ja Theoneste Ndagijimanan perheeseen kuuluu kaksi vilkasta pikkutyttöä, Hilkka ja Kelia.
Ndagijimanan kodissa on lämpöä ja elämää. Pienet nopealiikkeiset tytöt juoksevat ovella vastaan jo ennen vanhempia. Afrikkalainen välittömyys ja avoimuus kietovat myös vieraan samaan ilmapiiriin.

Perheen äiti valmistaa lapsille keittiössä ruokaa, ja isä kuuntelee matkapuhelimestaan tuoreimpia uutisia Ruandasta. Perhe kommunikoi keskenään ruandan kielellä, mutta kotioven ulkopuolella puhutaan suomea. Maassamme Ndagijimanat ovat asuneet kohta seitsemän vuotta.

– Olin vuoden kielikoulussa, ja alussa oli tietysti vaikeaa. Työpaikalla kaikki puhuivat suomea, ja siinä käytännön kielitaito kohentui koko ajan, muistelee Theoneste.

Myös puoliso Viviane oli vuoden kielikoulussa.

– Opetus oli hyvää, ja kielen perusasiat tulivat selviksi. Käytännön elämässä huomaa, että puhumisen ja kuuntelemisen kautta oppii aina uutta.

Ndagijimanan perhe asui useita vuosia Salossa, mutta elokuussa he muuttivat Espooseen.

Voimakas perheyhteys

Afrikassa ihmiset ystävystyvät nopeasti. Perheen sisäinen yhteys on voimakas.

– Suku on erittäin tärkeä afrikkalaisessa kulttuurissa. Sukulaisperheet ovat kuin yksi suuri perhe. Tässä on suuri ero suomalaiseen ja yleensä länsimaiseen kulttuuriin, kertoo Theoneste.

Suomessa asuu jonkin verran ruandalaisia.

– En tiedä tarkkaa määrää, mutta ajattelisin, että Suomessa asuu pysyvästi yli sata ruandalaista. Erityisen runsaasti heitä on Lappeenrannan seudulla.

Theonesten suku asui Ruandassa pienessä Gitaraman kylässä.

– Mieliharrastukseni oli jalkapallo. Potkimme tunnista toiseen pihalla ja kujalla puolityhjää palloa.

– Lasten kirkkokuorossa laulaminen oli toinen harrastukseni. Lauloin lapsikuorossa niin kauan, kunnes olin kasvanut pään mitan muita pitemmäksi. Silloin tiesin, että en voi laulaa enää lapsikuorossa, vaikka se oli tärkeä osa elämääni.

Kaksi miljoonaa pakolaista Gitamaran kylässä hutut ja tutsit olivat eläneet yhdessä niin kauan kuin ihmiset muistavat. Monet hutumiehet olivat avioliitossa tutsinaisten kanssa ja päinvastoin.

Kiihotus toista kansanryhmää vastaan johti yhteen aikamme suurimmista verilöylyistä. Siviilit ja puolisotilaalliset joukot alkoivat tappaa viattomia siviilejä.

Sadan päivän aikana äärihutujen aseelliset ryhmät, kuten Interahamwe, surmasivat noin 800 000 tutsia ja maltillista hutua. Myös 14-vuotiaan Theonesten vanhemmat tapettiin.

– Tilanteen hieman rauhoittuessa pääsin pienen pakolaisryhmän kanssa Sambiaan. Sain asunnon pakolaisleirin laidalta.

Ruandan sisällissota ajoi yli kaksi miljoonaa ihmistä pakolaisiksi. Theoneste pääsi YK:n pakolaisavun UNHCR:n listalle.

– Saimme kirjeen, jossa kerrottiin, että minut ja sisareni oli valittu kiintiöpakolaisiksi Suomeen, hän muistelee.

– En ollut koskaan kuullut maasta. Lopulta löysimme henkilön, joka sanoi, että Suomi on hyvä maa, jossa ihmiset tosin ovat hieman jäykkiä. Olin todella iloinen kuullessani pääsystäni Suomeen.

Ystäviä seurakunnasta

Theoneste löysi Suomesta puolison, ruandalaissyntyisen Vivianen.

– Avioiduimme joulukuussa 2009. Meillä on kaksi tyttöä: viisivuotias Hilkka ja kolmivuotias Kelia, he kertovat.

– Olemme iloisia siitä, että Suomi on turvallinen maa, jossa huolehditaan ja arvostetaan lapsia. Täällä on myös sananvapaus. Seurakunnasta olemme saaneet ystäviä ja tukijoita. Lähellä sijaitsevaan vastanottokeskukseen on saapunut turvapaikanhakijoita muun muassa Nigeriasta. Olemme pyytäneet heitä vierailulle, ja haluamme auttaa ja tukea heitä. Afrikkalaisuus yhdistää meitä.

Vuodenvaihteessa Viviane valmistui lähihoitajaksi ja Theoneste kuorma-autonkuljettajaksi. Tammikuussa he saivat Suomen kansalaisuuden.

Matka Kigaliin

Kesällä Ndagijimanan perhe matkusti lomalle Ruandaan tapaamaan sukulaisiaan. Tytöille matka oli odotusten täyttymys.

– Lentokone laskeutui Kigalin kentälle kello yksi yöllä. Hämmästyksemme oli suuri astuessamme ulos terminaalista. Meitä oli tullut vastaan kolme pikkubussia sukulaisiamme ja ystäviämme. Kaikki olivat hyvin iloisia nähdessään meidät. He ihmettelivät tyttöjämme, jotka puhuvat ruandan kieltä. He luulivat, että he eivät puhu meidän kieltämme vaan englantia, ranskaa tai suomea, kertoo Theoneste.

Ruandan pääkaupungissa riitti kiirettä.

– Joka päivä kävimme kolmessa, toisinaan viidessäkin kyläpaikassa. Puhuttavaa riitti aina pitkälle yöhön. Ihmiset eivät enää puhu paljon kansanmurhasta. Siitä on kulunut jo niin kauan, että nuoremmat eivät enää sitä muista. Nyt maassa on melko vakaata ja rauhallista.

– Toivoimme, että olisimme saaneet olla kauemmin Ruandassa, mutta aikataulu ei sallinut. Saimme lahjaksi kaksi lehmää, jotka Ruandassa ovat hyvin arvokkaita. No, niitä emme Suomeen saaneet tuoduksi, ja ne ovat nyt ystäväperheellämme, joka saa niistä maitoa.


Eero Ketola

Teema
51

Teema10.11.2023 | Anniina Jakonen

Tamperelaiset ystävykset Milka Myllynen ja Mia-Carita Hahl ovat sitä ihmistyyppiä, jotka keksivät jatkuvasti uusia luovia ideoita ja käärivät aikailematta hihansa t...
TeemaEero Antturi
Kun Marko Selkomaa tuli uskoon 13-vuotiaana, hän koki hyvin pian Jumalan kutsuvan häntä saarnaajaksi ja lähetyssaarnaajaksi.
– Noita ilmaisuja silloin käytettiin, muistelee nyt 52-v...
TeemaKun Julius Kankkunen aloittaa elämäntarinansa kertomisen, kuulija ei voi olla nauliutumatta paikoilleen. Lapsuuden uskoontuloa seuraa toinen toistaan traagisempia tapahtumia: Ensin...
TeemaMegadethin Dave Mustaine ja Dave Ellefson, Brian Welch ja Reginald Arvizu Kornista, W.A.S.P.-yhtyeen Blackie Lawless ja Iron...
TeemaHyväosaisuus kasautuu myös parisuhdeasioissa. Köyhyys lisää eroriskiä.
TeemaSyviä kriisejä läpi käynyt pariskunta suosittelee vahvaa sitoutumista ja kommunikaatiotaitojen opettelemista.
TeemaAvioliittoleireille tullaan erilaisista tilanteista.
UutisetHuipputeknologia seuloo haitalliset yksilöt suuristakin väkijoukoista.
UutisetAnna Hellgrenin elämään vakava sairaus toi yksinäisyyden, mutta seurakunta on hänelle koti.
TeemaUudentyyppinen tapa tukea lapsia ja nuoria sai pilottikoululta hyvän palautteen.
TeemaFidan globaalikasvatustunnit tavoittavat vuosittain tuhansia oppilaita ja satoja opettajia.
TeemaLukijoiden maailma on otettu huomioon niin kampanjalehden tekstissä kuin kuvissakin.
TeemaYhteiskristillisen Uskovaiset nuoret -nettiyhteisön vastaava nuorisotyöntekijä Mikael Elmolhoda on saa­nut vuosien aikana tukevaa tuntumaa eri kristillisten pii­rien nuoriin.
...
TeemaMillainen on helluntainuori vuonna 2018? Nuoret kertovat siitä itse.
TeemaSeurakunnasta annetut eväät vaikuttavat siihen, kestääkö nuoren usko vai kaatuuko se kuin korttitalo
TeemaYstävän kuolema sai Milja Peuramäen ymmärtämään, ettei aina tarvitse olla vahva.
TeemaMasentunut ja uupunut voi olla turvallisella mielellä, sillä uskossa ei ole kyse siitä, mitä ihminen tekee.
TeemaEläköityneellä opettaja Juhani Happosella on tal­lessa kansioita, joihin on kertynyt yli 200 samaa aihet­ta käsittelevää lehtileikettä. Ne kertovat taistelusta, jon­ka hän kävi 1980-luvulla...
TeemaMielenterveysongelmien stigma on vähentynyt, mutta psykoosisairaudesta kärsivä ja hänen läheisensä jäävät yhä helposti yksin.
TeemaSeurakunta voi tarjota vangille kasvualustan yhteiskuntaan ja kiinnekohdan kristilliseen uskoon.
TeemaParhaat tulokset saavutetaan luottamuksellisilla ihmissuhteilla ja Jumalan voimalla, valtakunnallisilla vankilalähetyspäivillä todettiin.
TeemaHyvä Sanoma ry:n keräämillä lahjoitusvaroilla jaetaan tänäkin vuonna joulumuistaminen jokaiseen maamme vankilaan. Helluntaiseurakuntien vankilatyö välittää vankien luettavaksi yli tuhat Hyvä Sanoma -j...
TeemaIslamin mullan alta nousee paljon pieniä taimia. Jos meillä on hengellinen ilta, puolikuun maissa on vasta aamu.
TeemaLähi-idän kristityistä puhuttaessa tulee melko nopeasti esiin myös vaino. Islamilaisista yhteiskunnista ja lujista sukusiteistä juontava ilmiö tuli näkyväksi Suomessakin äskettäin, kun to...
TeemaTuleva maailmanlaajuinen verkosto tähtää uskon ja lähetysvastuun kasvuun.
TeemaUskoon tulleiden ja potentiaalisten johtajien omankieliset tilaisuudet vastaavat kristillisen arabiyhteisön tarpeisiin Suomessa.
TeemaMiten voisin muistaa maailman tarpeita mutta saada omanikin kuuluviin?
TeemaRukous merkitsee musiikkievankelistana toimivalle Jipulle elämän kantavaa voimaa. Tänä syksynä hän on saanut kokea niin pieniä kuin suuriakin ihmeitä.
TeemaMitkä ovat kolme tärkeintä esirukousvastaustasi? Neljä henkilöä vastaa.





Petri Viinikkala


1. Aikuisuuden kynnyksellä koetin elää hyvää elämää ja kelvata Juma...
TeemaHerra, osoita minulle tie ja tee minut halukkaaksi sitä vaeltamaan. Uskallettua on viipyä, ja vaarallista on jatkaa matkaa. Täytä siis minun ikävöimiseni ja osoita minulle tie.
TeemaKristuspäivä tuo tuhannet kristityt yhteen rukoilemaan.
TeemaMalmin Saalem -seurakuntaan kuuluvat Anneli ja Jorma Lahikainen ovat saaneet tehtäväkseen sytyttää rukoustulta ympäri Suomen.
UutisetKun kodissa on rakkauden ilmanala, homma toimii, Miko Puustelli sanoo.
TeemaLapsen menetys jättää ilmaan paljon kysymyksiä. Katkeruuden tilaan ei kuitenkaan pidä jäädä, Esko Mäkelä sanoo.
TeemaTerapeutti pystyy auttamaan, jos hän kykenee kokemaan saman särkymisen kuin asiakkaansakin.
TeemaOma muuttunut isä oli Rainer Frimanille tärkeä esikuva.
TeemaEsimerkkinä oleminen on nigerialaistaustaisen Samuel Okunoyen mielestä isyyden kulmakivi.
TeemaVasta kun seurakunta tajuaa rikkinäisyytensä, siitä voi tulla parantava yhteisö.
TeemaNoora Nätkin ei luule enää, että kaikkien tunteiden täytyy johtaa toimintaan.
TeemaHomoseksuaalisuuden syntyyn vaikuttavat monet tekijät.
TeemaLähtö ei tullut yllättäen. Silti sen jättämä kaipaus ja ikävä täyttävät sielun kuin sumea usva.
TeemaSururyhmässä on mahdollisuus tulla nähdyksi ja kuulluksi moninkertaisesti.
TeemaYhteistyössä ryhmien käynnistämiseen löytyivät myös riittävät resurssit.
TeemaOman lapsen kuolema on valtavan suuri menetys, jolla on kokonaisvaltaisia ja pitkäaikaisia vaikutuksia.
TeemaOnko evankeliointi koko seurakunnan tehtävä? Kenelle se oikein kuuluu? Miksi niin harvat innostuvat nykyisin evankelioimisesta? Ja mitä se oikeastaan käytännössä on?

...
TeemaMitä seurakunnan tulee ymmärtää maallistuneen nykyihmisen elämästä, jos haluaa tehdä Jeesusta hänelle tunnetuksi ja välittää hänestä aidosti?


– Kun teemme tämän...
TeemaEvankelioimisen suuria innovaatioita helluntailiikkeessä olivat 1900-luvun alkupuolella telttakokoukset ja kitarakuorot. Evankelioiva Hyvä Sanoma -lehti perustettiin sota-aikana. Pai...
TeemaEvankeliumi tavoittaa näinä päivinä yli miljoona maamme asukasta.
TeemaPunainen väri on vähentynyt tavoittavan työn tilannekartoituksessa. Suomen ainoa palkattu HS- yhteysevankelista löytyy Lapista.
TeemaHellevi Pasanen murehtii turhautuneiden seurakuntalaisten puolesta ja innostaa heitä viemään ilosanomaa toisille.
TeemaJumalan navigaattori ohjaa pyöräilijää tarkasti aivan oikeiden henkilöiden luo.
TeemaTuomo Rauma rohkaistui rukoilemaan sairaiden puolesta.
TeemaPirkko Eemola ymmärtää nyt, mitä Jumalan valmistamat teot tarkoittavat.
TeemaBilly Grahamin puheet suunniteltiin tarkkaan etukäteen. Avausiltaan sisältyi elokuvamainen kohtaus, jossa yksinäinen nainen veti väkijoukon liikkeelle.
TeemaKatolinen aktiivi kirjoitti avoimen kirjeen Suomen helluntailaisille, ja RV pyysi siihen vastineen. Yhteisöjen suhteissa kaikki ei ole sitä, miltä näyttää.
UutisetLähestyn teitä, rakkaat Suomen helluntailaiset, ennen kaikkea kristittynä, joka tunnustaa samaa Apostoliseen uskontunnustukseen kirjattua uskoa, jota tekin tunnustatte.
Toiseksi lähe...
UutisetKatolinen teologi Emil Anton on lähestynyt avoimella kirjeellään Suomen helluntailiikettä reformaation merkkivuoden tiimoilta. Kirjoituksellaan hän halusi herättää keskustelua, vähentää enn...
Teema”Yksi viime vuosikymmenten merkittävimmistä globaalin kristillisyyden ilmiöistä.” Näin suurin sanoin on luonnehdittu helluntailaisten ja roomalaiskatolisen kirkon vuonna 1972 aloittamaa k...
Ristin Voiton verkkosisältö nyt Ajassa-lehdessä – diginäköislehti päivittyy toistaiseksi tutulle paikalle ristinvoitto.fi:hin
Seurakunnat: Maksukorttidiakonian myötä keskustelut ovat muuttuneet syvällisemmiksi
Kuurojen työtä jo 50 vuotta – Juhlavuosi huipentuu Juhannuskonferenssin puheenvuoron lisäksi lokakuussa pidettävään juhlaan