Vankilatyössä luottamus on tärkeintä

Seija Hirvilammi ja Raimo Leppälä ovat vuosikymmeniä kestäneen vankilatyönsä aikana huomanneet, että vankia pitää kuunnella herkällä korvalla. Hänelle ei myöskään saa luvata liikoja. Kuva: Pekka Jokinen
Seija Hirvilammi ja Raimo Leppälä ovat vuosikymmeniä kestäneen vankilatyönsä aikana huomanneet, että vankia pitää kuunnella herkällä korvalla. Hänelle ei myöskään saa luvata liikoja. Kuva: Pekka Jokinen
Seija Hirvilammi on tehnyt vapaaehtoista vankilatyötä noin viisikymmentä vuotta. Raimo Leppälä puolestaan aloitti vankilavierailut kolmekymmentä vuotta sitten. Heidän mukaansa vankilatyö on paitsi evankeliumin viemistä myös vankien ja heidän läheistensä kohtaamista sekä kokonaisvaltaista tukemista vankeudessa ja sen jälkeen.

– Tätä työtä ei voi tehdä ilman, että saavutetaan vankien, vankilapastorin ja koko vankilahenkilökunnan luottamus, Hirvilammi painottaa.

– Vankilan sääntöjä on kunnioitettava. Tehtävämme alkaa jo vankilan portilta, Leppälä lisää.

Vankiloiden lisäksi Hirvilammi ja Leppälä ovat vierailleet sairaaloissa, hoitokodeissa, päihdekuntoutuslaitoksissa ja erilaisissa asuntoloissa.

– Päihde- ja huumetyö sekä laitoksissa käynnit kulkevat koko ajan vankilatyömme rinnalla, molemmat toteavat.

”Riisu kengät jaloistasi”

– Kun menemme vankilaan, riisumme pois ylpeytemme, omat teot ja omavoimaisuuden. Olemme pyhällä paikalla, Jumalan käytössä, särkyneiden ihmisten keskellä, Hirvilammi sanoo ja viittaa Raamatun Joosean kirjan lukuun 5, jakeeseen 15. Siinä Joosuaa kehotetaan riisumaan kengät jaloistaan, ”sillä paikka, jossa seisot, on pyhä”.

Leppälä puolestaan tähdentää seurakunnan merkitystä.

– Vankilaan mennään seurakunnan lähettämänä ja siunaamana. Yksin ei pidä mennä sooloilemaan. Jonkin ryhmän mukana voi mennä kokeilemaan, miltä muurien sisällä vierailu tuntuu.

Hirvilammen lähettäjänä on Helsingin Lähetysseurakunta ja Leppälän Helsingin Saalem-seurakunta. Vangit kaipaavat aivan erityisesti, että joku kuuntelisi heitä. Tätä molemmat lähetit korostavat.

– On opittava tunnistamaan vangin aito hätä. Ei pidä antaa vangin vedättää, Hirvilammi huomauttaa. Leppälä ja Hirvilammi muistuttavat, että vankilalähetillä on vaitiolovelvollisuus. Hänen on myös sitouduttava vankilatyöhön.

Näille vankilatyön konkareille on kymmeniä vuosia vankien ja päihdekuntoutettavien parissa tehdyn työn tuloksena kertynyt kokemus, joka on samalla perusteellinen koulutus. Lisäksi he ovat olleet mukana useissa vankilatyöhön liittyvissä tapahtumissa ja koulutuksissa.

Nykyään useat vankilat edellyttävät vankilalähetiksi haluavalta vankila- ja kriminaalityön vapaaehtoiskoulutuksen suorittamista.

Läheisten tukemana

Hirvilammi vieraili ensimmäisen kerran vankilassa 16-vuotiaana äitinsä, vankilalähetti Rauha Lehtisen kanssa. Kyseinen vankila sijaitsi Helsingin Katajanokalla. Tämä kokemus vaikutti nuoreen tyttöön niin paljon, että hän alkoi seurata äitinsä jälkiä.

– Viikonloppuisin kiersimme äidin kanssa Katajanokan lisäksi Konnunsuon ja Sukevan vankiloissa sekä myöhemmin monissa muissakin vankiloissa ja laitoksissa.

Hirvilammin äiti on jo päässyt taivaan kotiin, mutta tyttären vankilalähetin työ jatkuu edelleen. Myös Hirvilammen oma tytär Erika Korhonen on ollut säännöllisesti mukana vankilavierailuilla ja ilahduttanut vankeja laulullaan. Lisäksi Seijan puoliso Erkki Hirvilammi on auttanut vaimoaan monissa käytännön asioissa sekä tukenut ja siunannut tätä työtä.

– Ilman läheisten kannustusta en varmaankaan olisi jaksanut näin kauan, Hirvilammi sanoo.

Ajatukseen yhtyy myös Raimo Leppälä. Hänen vuoden 2015 heinäkuussa edesmennyt Liisi-vaimonsa siunasi aina puolisonsa ennen jokaista vankilavierailua ja evankeliointimatkaa.

– Liisi leipoi usein pullia, joita sain sitten jakaa vierailujeni yhteydessä.

Kutsumustyö

Tultuaan uskoon vähän yli kolmekymmentävuotiaana Leppälä koki saaneensa Jumalalta kutsun evankelistaksi.

– Vankilatyö on yksi ovi, joka tuolloin aukeni. Olen tällainen Herramme arkisten asioiden juoksupoika.

Leppälä on toiminut vuosien aikana esimerkiksi Helsingin Saalem-seurakunnan vanhimmistossa, Israel-työssä sekä monissa järjestöissä vastuullisissa tehtävissä. Lisäksi  häntä pyydetään usein puhujaksi helluntaiseurakuntiin.

Jo vuosikausia kestäneestä pahanlaatuisesta verisyövästä huolimatta mies on jaksanut edelleen taivaltaa Jumalan viitoittamalla tiellä.

Hirvilammi ja Leppälä korostavat, että vankilalähetin työ perustuu Jumalan antamaan kutsumukseen.

Veikko Hursti vei minut aikoinaan Pasilan kaatopaikalle, jossa näin, mitä kaikkea päihteet saavat aikaan. Siellä majailevien ihmisten tilanne jäi iäksi mieleeni, Hirvilammi muistelee.

Ei pelkoa

Hirvilammi ja Leppälä eivät ole koskaan pelänneet käydessään vankiloissa.

– Vankilassa on turvallisempaa kuin siviilissä, Hirvilammi huomauttaa.

– Vaikka olen ollut sellissä kahden kesken vangin kanssa, en ole koskaan kokenut pelkoa, Leppälä jatkaa.

Niin Hirvilammelle kuin Leppälälle tulee aika ajoin vankilan tai vankien itsensä taholta kutsuja kahdenkeskisiin keskusteluihin. Lähetit ovat huomanneet, että tällaisissa tapaamisissa vanki rohkenee avautumaan paremmin kuin esimerkiksi vartijan tai toisten vankien läsnä ollessa.

Unohtumattomia hetkiä

Kommelluksiltakaan ei voi aina välttyä. Kerran vartija unohti Leppälän Jokelan vankilan kirkkoon, jossa hän oli ollut puhumassa.

– Kirkosta johti ovi vankilapastorin huoneeseen, josta soitin portilla olevalle vartijalle. Näin pääsin pois lukkojen takaa.

Sekä Hirvilammi että Leppälä ovat Jumalalle kiitollisia siitä, että saavat tehdä vankilatyötä. Kun vanki tulee uskoon ja aloittaa uuden elämän Jeesuksen kanssa, vankilalähetti tietää, ettei työ ole mennyt hukkaan.

Leppälä on monta kertaa ilahtunut entisten vankien tai heidän omaistensa ottaessa häneen yhteyttä. Hän on myös kutsunut vankilasta vapautuneita kotiinsa ja auttanut heitä kaikin tavoin selviytymään siviilissä.

– Entiset vangit ovat olleet myös minun apunani. Kerran eräs vanki kantoi puolestani tietokonettani, Leppälä kiittelee.

Myös Hirvilammi on auttanut vapautuneita vankeja monin tavoin. Hän on ollut vankilan portilla vastassa vankeja ja käynyt heidän kanssaan hoitamassa käytännön asioita muun muassa sosiaalitoimistossa. Yhdessä miehensä kanssa Hirvilammi on vienyt vankeja  kalastamaan ja kesäisille retkille.

– Yksi kauneimpia kokemuksiani oli, kun sain vankilan kirkon alttarilla olla ehtoollisella yhdessä vankien kanssa. Siinä alttarilla kahden pitkäaikaisvangin välissä ymmärsin, kuinka olemme kaikki osalliset samasta armosta, Hirvilammi kiteyttää.


Mirjami Asikainen

Lukijalta
51

Lukijalta22.3.2024 | Olen kiitollinen, että maakuntalehdissämme on auennut toistuvasti tilaa Raamatun sanomaa korostaville kirjoituksilleni. Usein ne sivuavat yhteiskunnallisia haasteita, unohtamatta ikuis...
LukijaltaIhmisten puheissa toistuvat usein ilmaisut kuten ”Kuolema kuittaa univelat” tai ”Haudassa saa sitten levätä”. Ne ovat tavallisia tapoja vältellä ajatusta kuolemanjälkeisestä elämästä ja vaeltaa va...
Lukijalta21.11.2023 | Helluntaikirkon oppikäsityksessä Jeesuksen paluusta ei ole enää vain yhtä tulkintamallia. Jeesuksen paluusta itsessään ollaan varsin yksimielisiä, mutta seurakunnan tempauksen ajoituk...
Lukijalta24.10.2023 | Iso Kirja on hehkuttanut tänä vuonna Opisto omaksi -teemaa. Sen tavoitteena on, että seurakunnat ja niiden jäsenet ottaisivat ja kokisivat entistä enemmän omistajuutta yhteisestä opis...
LukijaltaApostoli Paavali ei tahtonut pitää Roomassa asuvia veljiä tietämättöminä ”tästä salaisuudesta, että Israelia on osaksi kohdannut paatumus – hamaan siihen asti, kunnes pakanain täysi luku on sisäll...
Lukijalta(20.3.2023) Tammikuussa seurakuntamme johtajisto sai ihmetteleviä yhteydenottoja koskien paikallista Turvallinen seurakunta -lausuntoa, jossa olemme osallisena. Siinä oli virheellisesti na...
Lukijalta(6.3.2023) Uudet hyvinvointialueet aloittivat vuoden alusta. Kotiin saamamme esitteen mukaan uuden hyvinvointialueen keskeinen tehtävä on ”hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistäminen yht...
LukijaltaTranslain uudistaminen vietiin eduskunnassa maaliin 1.2.2023 äänin 113–69. Lain mukaan jokainen täysi-ikäinen kansalainen voi vaihtaa sukupuolensa pelkkänä ilmoitusasiana. Korjausleikkauksia ja lä...
LukijaltaOikeaoppisuuden tarve on ihmiselle ominaista ja johtuu osin siitä, että se on eräs turvallisuuden tunnetta ruokkiva väline. Uskon kysymyksissä oikeaoppisuuden tarve on hälyttävän suuri. Osasyynä s...
Lukijalta(27.12.2022) Silmiini sattui erään teologin lehtikirjoituksen otsikointi: ”Ateisti, joka tuntee Jumalan?” Kysymysmerkin kanssakin toteamus on absurdi. Ateisti kieltää Jumalan olemassaolon ja kaike...
Lukijalta(22.11.2022) Kun tulin aikoinani uskoon, sain näyn hengellisestä työstä. Se oli määrittelemätön pakottava tarve olla jotenkin hyödyksi Jumalan valtakunnassa. Tämä tarve on ollut läpi uskossa oloaj...
LukijaltaPaimen Plus -lehden kesäkuun numeron talouspalstalla olleessa kirjoituksessa kerrottiin seurakuntien lämpölaskujen noususta viime talvelta. Sama suunta näyttää jatkuvan myös tulevana talvena. Kerr...
LukijaltaJeesus joutui usein herättelemään kuulijoitaan. Tässä muutamia otteita Jeesuksen sanoista: ”Ettekö käsitä? Kuinka te ette käsitä, etten minä puhunut teille leivästä?” Niin hän sanoi heille: ”Ettek...
LukijaltaYhdysvalloissa korkein oikeus kumosi kesäkuussa vanhan ns. Roe vs Wade -nimellä tunnetun, aborttioikeuden turvanneen ennakkopäätöksen. Näin se teki sen, minkä kokeneiden ja laintuntevien tuomareid...
LukijaltaSanan- ja uskonnonvapaus ry (SUV) on osoittanut tarpeellisuutensa kansan keskuudessa. Kesäkuussa 2021 perustettu yhdistys on saanut aatteensa taakse jo yli 1 000 jäsentä ympäri Suomea.
Yh...
LukijaltaHesekielin kirjan luku 33 kertoo sielunhoitajan ja profeetan vastuusta. Toisesta jakeesta löytyvät puhuttelevat sanat: ”Jos minä annan miekan tulla maan kimppuun ––.” Nykyiset aseet eivät ole miekkoja...
LukijaltaLähetyspastori Markku Karjalaisen mukaan Uusi testamentti opettaa seurakunnan johtavan pastorin ja vanhimman viran kuuluvan miehille. Raamatussa sanotaan, että vanhimman virkaan tulee valita ”yhde...
LukijaltaKansallisen veteraanipäivän aikana (27.4.), kun uutiset kertovat Suomen tasavallan presidentti Sauli Niinistön potevan koronan jälkeen keuhkokuumetta, olen pohtinut, kuinka tärkeää on, että maamme...
LukijaltaRisto Karhu esitti Ristin Voitossa 17 kysymyksen: ”Jeesuksen paluu – ennen suurta ahdistusta?” Kirjoitus keskittyi ensisijaisesti odottamamme tempauksen ajankohdan pohdintaan. Mielestäni Risto Kar...
LukijaltaLänsimaiden kristittyjen piirissä on laajalti käsitys, että seurakunnan salainen tempaus tapahtuisi ennen suurta ahdistusta. Etenkin vapaiden suuntien käsitykseen on paljolti vaikuttanut Vilho Har...
LukijaltaJumala ilmoittaa itsensä Raamatun Sanan kautta mutta myös kansojen vaiheissa. Erityisen selvästi tämä ilmenee Israelin kansan historiassa ja nykyhetkessä.
Suomen kansan eri vaiheissa olem...
LukijaltaKiitos Reijo Mänttärille palautteesta (RV 9/22) kirjani erään luvun pohjalta tehtyyn artikkeliin. Tila ei riitä palautteen seikkaperäiseen käsittelyyn, mutta teen joitain yleisiä huomioita. ...
LukijaltaPuheessaan Korneliuksen talossa apostoli Pietari tahtoi sitoa uudet opetuslapset herätyksen alkuperään. Siksi hän sanoo: ”– – sen sanan, joka lähtien Galileasta on levinnyt koko Juudeaan, sen kast...
LukijaltaLehden emerituspäätoimittaja Leevi Launonen pohdiskeli kasvatustieteen asiantuntijana syvällisesti ihmisen persoonaa (RV 5). Hän toteaa ihmisen luonteen kasvamisen jääneen taka-alalle 1900-luvun l...
LukijaltaPitkittynyt poikkeusaika on kuormittanut lapsiperheiden arkea, typistänyt tärkeitä vertaistukiverkostoja ja kaventanut seurakuntayhteyttä. Lasten hengellinen kasvatus on jäänyt pitkälti vanhempien...
LukijaltaHyvin usein puhutaan pettäjä Jaakobista tai siitä, kuinka Jaakob petti veljensä. Ovatkohan nämä ajatukset koko totuus?
1. Moos. 25:21,23: ”Iisak rukoili Herraa vaimonsa puolesta, sillä tä...
LukijaltaVastine Kalevi Marinille – "Ekumeniaa ei tarvitse pelätä"

Ristin Voitossa 46 oli Kalevi Marinin mielipidekirjoitus, joka kommentoi Ristin Voitossa 41 julkaistu...
LukijaltaRistin Voitossa 41 oli hätkähdyttävä artikkeli Helluntailaisena ekumeniaa vahvistamassa. Petri Mäkilä sanoittaa siinä teologian toht...
LukijaltaSuomessa on viime vuosien aikana kyseenalaistettu kristillisiä arvoja. Raamatun mukaista uskoa tunnustavat kokevatkin, että kaikkea muuta suvaitaan paitsi kristillisiä arvoja.
Kuitenkin e...
LukijaltaLehden sivuilla on jälleen käyty keskustelua naisen asemasta. RV:n numerossa 41 Hannu Kangasniemi esitti miehen ja naisen välisen hierarkian olevan osa Jumalan asettamaa järjes...
LukijaltaRistin Voitossa 30–31 oli kirjoitus kalvinismista. Näkemys miehen ja naisen erilaisista sukupuolisidonnaisista rooleista perheessä ja seurakunnassa nousi esiin yhtenä jäsenille tärkeänä näkök...
LukijaltaKesän päivityksiä, uutisia ja mainoksia lukiessa mieleen on noussut kysymys: Onko sellainen paradoksi mahdollista, että voin olla ihmisoikeuksien ja solidaarisuuden puolella ja samaan aikaan kriti...
LukijaltaSuurella mielenkiinnolla, jännityksellä, rakkaudella ja ilolla tartuin Evankelistakoti elää -kirjaan. Jokainen kirja, joka kertoo helluntaiherätyksen alkuajoista Suomessa, sen toiminnast...
LukijaltaOlen kuullut joidenkin väittävän, etteivät uskovat joudu viimeiselle tuomiolle. Silloin tarkoitetaan ns. erillistä ylöstempausta, joka on erotettu ylösnousemuksesta viimeisenä päivänä. Kuitenkin t...
LukijaltaNettikonferenssissa näki paljon mielenkiintoisia vastauksia otsikon kysymykseen. Laulu- ja soitinyhtye Exit sai paljon myönteistä palautetta. Monet pitivät sen esiintymistä jopa koko tapahtuman pa...
LukijaltaPaljolla kirjantekemisellä ei ole loppua. Ristin Voitossa on kirja-arvioita, joista toiset ovat hyviä ja rakentavia uskoamme ajatellen, toiset ovat sitten vähemmän hyviä. Markus Maj...
LukijaltaRistin Voitto -lehden pääkirjoituksessa (12/21) Waltteri Haapala korostaa pastorien johtajuutta ja heidän kunnioittamistaan sangen voimakkaasti. On toki tärkeää, että pastorit saavat heille kuuluv...
Ristin Voiton verkkosisältö nyt Ajassa-lehdessä – diginäköislehti päivittyy toistaiseksi tutulle paikalle ristinvoitto.fi:hin
Seurakunnat: Maksukorttidiakonian myötä keskustelut ovat muuttuneet syvällisemmiksi
Kuurojen työtä jo 50 vuotta – Juhlavuosi huipentuu Juhannuskonferenssin puheenvuoron lisäksi lokakuussa pidettävään juhlaan