Toissa viikolla Ristin Voiton toimitus sai pysäyttävän ja murheellisen viestin Tampereelta. Lehden rakastettuna kolumnistina toiminut Joni Huopana oli kuollut vain 36-vuotiaana. Huopana menehtyi kotonaan sairaskohtaukseen.
Joni Huopana kirjoitti Ristin Voittoon kolumneja, joissa hän käsitteli useimmiten vammaisuutta. Lukijoita säväytti kirjoittajan terävä ja huolellinen kieli, mutta ennen muuta Huopanan hämmästyttävä avoimuus.
Huopana avasi teksteissään vammaisen ihmisen elämään liittyviä kipukohtia tarkkuudella, johon monikaan vammaton tuskin kykenisi oman elämänsä kohdalla. Mieleenpainuvimmissa kolumneissaan Huopana puhui muun muassa vammaisten seksuaalisuudesta ja masennuksesta.
Reposteluun Huopana ei syyllistynyt. Ulostulot olivat harkittuja ja pysyivät tarkasti omassa kontekstissaan. Huopana ei hyväksynyt vammaisista maalattua kiiltokuvamaista mielikuvaa. Hän halusi, että vammaiset nähtäisiin tavallisina, rajoitteisinakin omasta elämästään vastuun ottavina ihmisinä.
Lukijat rakastivat Joni Huopanaa. Esimerkiksi Juhannuskonferenssissa hänet pysäytettiin juhlakentällä tämän tästä, kun joku lukijoista halusi kiittää arvostamaansa kirjoittajaa.
Koulun jyrkät portaat
Joni Huopana syntyi 15. kesäkuuta 1979 Lapualla.
Vauvan havaittiin jo syntyessään olevan heiveröinen. Lihassairaus diagnosoitiin yksivuotiaana. Alle kymmenvuotiaana hänelle tehtiin avanne kaulaan ja hän alkoi käyttää hengityskonetta öisin ja myöhemmin lähes kokopäiväisesti.
Huopana kävi koulut Lapualla ja kirjoitti ylioppilaaksi vuonna 1999. Datanomiksi hän valmistui vuonna 2001. Vanhemmat Markku ja Mielo Huopana kannustivat poikaansa opinnoissa, ja hän menestyikin hyvin.
Kaikissa kouluissa oli portaita, ja Huopana tarvitsi aina kouluavustajaa.
– Jo tuolloin hänelle virisi tarve vaikuttaa liikuntarajoitteisten esteettömään liikkumiseen, Markku Huopana muistelee.
Hengityskoneen rajoittavuus loiveni aikanaan huomattavasti, kun Huopana sai sähköpyörätuolin, jonka akuista myös hengityskone sai virtansa. Tämä mahdollisti pitkätkin matkustelut.
Myöhemmin Huopana kiinnostui psykologiasta ja opiskeli alaa Jyväskylän ja Tampereen avoimissa yliopistoissa.
Joni Huopanan suuri rakkaus oli musiikki. Hän panosti paitsi levykokoelmaansa myös hifilaitteisiin. Hän esitteli sosiaalisessa mediassa myös harvinaisia kelanauhaäänitteitään. Intohimo ei rajoittunut kuunteluun: Huopanaa kiinnostivat myös levyjen tuottajat, muusikot, studiot ja levytysajankohdat.
Mielimusiikiksi Huopanalle kohosi reipas ja iloinen gospel, sekä vanhat arvostetut klassikot Elviksestä ja Frank Sinatrasta alkaen. Hän piti myös muun muassa hengellisestä romanimusiikista.
Veri veti merille
Joni Huopana tuli uskoon vuonna 1999. Hänestä tuli innokas raamatuntutkija, mikä loi pohjan syvällisiin kirjoituksiin ensin Lapuan helluntaiseurakunnan seurakuntalehteen – jota hän toimitti useiden vuosien ajan – ja myöhemmin Tampereen helluntaiseurakunnan Viestintuoja-lehteen. Huopana kirjoitti myös matkailuaiheisiin lehtiin.
Kirjoittamisen ja musiikin lisäksi Huopanaa kiinnostivat kissat, valokuvaus ja matkailu. Asumista ulkomailla kertyi kahteenkin otteeseen, ensin Marika-vaimon opiskelujakson ajan vuonna 2009 Ranskan Lillessä sekä vuonna 2010 Brysselissä. Huopana matkusti junalla sekä rakastamillaan laivoilla.
Meriharrastuksesta kehittyi myös ammatti, kun hän toimi Tallink Silja Oy:n esteettömyyskonsulttina. Tehtäviin kuului testata ja raportoida 11 eri laivan toimivuudesta liikuntarajoitteisen matkustajan näkökulmasta. Huopana ylläpiti myös suosittuja laivasivuja, joilla on vuosien saatossa käynyt jo yli miljoona vierailijaa.
– Nuoruudessa Joni haaveili jopa asumisesta Ahvenanmaalla, lähellä merta ja laivoja, Markku Huopana kertoo.
Nettisivuillaan hän määritteli olevansa rauhallinen, ujo, omistautuva, perfektionisti, humoristi ja nautiskelija. Viimeisimmästä osoituksena olivat mieltymys kalaruokiin sekä tummapaahtoiseen kahviin.
Palveleva asenne puhutteli
Pastori Samuel Autiota puhutteli Joni Huopanan luonteva suhde omaan vammaisuuteensa.
– Harvinainen sairaus asetti hänelle vaativat elämänolosuhteet. Riippuvaisuus toisten avusta ja lääketieteellisestä tekniikasta eivät kuitenkaan katkeroittaneet miestä, Autio kuvailee.
– Sairaus oli henkilökohtainen ominaisuus, jonka hän oli osakseen saanut. Hän oli sinut sen kanssa eikä vaatinut Jumalaa muuttamaan luomistyötään. Kunnioitan ja arvostan suuresti tällaista uskonasennetta.
Pastori Petteri Arasalo tutustui Huopanaan Tampereen helluntaiseurakunnan jumalanpalveluksissa sekä Viestintuoja-lehden toimikunnassa.
– Joni toi hyviä näkökulmia lehteemme ja oli aina valmis kirjoittamaan juttuja, Arasalo kertoo.
– Palveluasenne mitä Joni eli, oli todella esimerkillistä. Kuullessani Jonin muuttaneen taivaan kotiin sydämeni täyttyi surulla.
Koordinaattori Seppo Kaski toimi Huopanan kanssa vammaistyön piirissä.
– Joni oli avointa hyväksyntää osoittava huumorintajuinen ihminen. Hän oli terävästi mutta hienotunteisesti kantaa ottava. Intohimoinen suhde äänentoistolaitteisiin yhdisti ystäviä.
– Jos joku, kuten Joni, omistaa kelanauhurin, niin se on kova yhteinen juttu!
Kaskelta ja Huopanalta jäi kesken yhteinen vammaisaiheinen juttu Paimen Plus -lehteen.
Pohdiskelija työsti itseään
Seniorikonsultti ja seurakuntavaikuttaja Teuvo Toivanen muistaa Joni Huopanan avoimena, elämää pohdiskelevana nuorena. Huopanan usein itse kolumneissaan esiin nostama melankolisuus ja taipumus depressivisyyteen olivat hänelle jatkuvia työstämisen aiheita.
– Joni teki paljon työtä oman psyykensä kanssa ja varmasti siksi opiskeli myös psykologiaa, Toivanen arvelee.
– Toisaalta Joni oli aktiivinen ihminen eikä vetäytynyt kuoreensa. He kävivät aktiivisesti seurakunnassa Marikan kanssa.
Aviopuolisona Joni Huopana oli rauhallinen, diplomaattinen ja huolehtiva.
– Meillä ei ollut koskaan keskinäistä riitelyä, Marika Karhu muistelee.
Tamperelaiset ystävykset Milka Myllynen ja Mia-Carita Hahl ovat sitä ihmistyyppiä, jotka keksivät jatkuvasti uusia luovia ideoita ja käärivät aikailematta hihansa t...
TeemaEero Antturi Kun Marko Selkomaa tuli uskoon 13-vuotiaana, hän koki hyvin pian Jumalan kutsuvan häntä saarnaajaksi ja lähetyssaarnaajaksi. – Noita ilmaisuja silloin käytettiin, muistelee nyt 52-v...
TeemaKun Julius Kankkunen aloittaa elämäntarinansa kertomisen, kuulija ei voi olla nauliutumatta paikoilleen. Lapsuuden uskoontuloa seuraa toinen toistaan traagisempia tapahtumia: Ensin...
TeemaYhteiskristillisen Uskovaiset nuoret -nettiyhteisön vastaava
nuorisotyöntekijä Mikael Elmolhoda on saanut vuosien aikana tukevaa
tuntumaa eri kristillisten piirien nuoriin.
...
TeemaEläköityneellä opettaja Juhani Happosella on tallessa kansioita, joihin on
kertynyt yli 200 samaa aihetta käsittelevää lehtileikettä. Ne kertovat
taistelusta, jonka hän kävi 1980-luvulla...
TeemaHyvä Sanoma ry:n keräämillä lahjoitusvaroilla jaetaan tänäkin vuonna joulumuistaminen jokaiseen maamme vankilaan. Helluntaiseurakuntien vankilatyö välittää vankien luettavaksi yli tuhat Hyvä Sanoma -j...
TeemaLähi-idän
kristityistä puhuttaessa tulee melko
nopeasti esiin myös vaino. Islamilaisista yhteiskunnista
ja lujista sukusiteistä juontava
ilmiö tuli näkyväksi Suomessakin äskettäin,
kun to...
TeemaRukous merkitsee musiikkievankelistana toimivalle Jipulle elämän kantavaa voimaa. Tänä syksynä hän on saanut kokea niin pieniä kuin suuriakin ihmeitä.
TeemaHerra, osoita minulle tie ja tee minut halukkaaksi sitä vaeltamaan. Uskallettua on viipyä, ja vaarallista on jatkaa matkaa. Täytä siis minun ikävöimiseni ja osoita minulle tie.
TeemaOnko evankeliointi koko seurakunnan
tehtävä? Kenelle se
oikein kuuluu? Miksi
niin harvat innostuvat nykyisin
evankelioimisesta? Ja
mitä se oikeastaan käytännössä
on?
TeemaEvankelioimisen suuria
innovaatioita helluntailiikkeessä olivat
1900-luvun alkupuolella telttakokoukset
ja kitarakuorot. Evankelioiva
Hyvä Sanoma -lehti perustettiin sota-aikana. Pai...
TeemaBilly Grahamin puheet suunniteltiin tarkkaan etukäteen. Avausiltaan sisältyi elokuvamainen kohtaus, jossa yksinäinen nainen veti väkijoukon liikkeelle.
TeemaKatolinen aktiivi kirjoitti avoimen kirjeen Suomen helluntailaisille, ja RV pyysi siihen vastineen. Yhteisöjen suhteissa kaikki ei ole sitä, miltä näyttää.
UutisetLähestyn teitä, rakkaat Suomen helluntailaiset,
ennen kaikkea kristittynä, joka tunnustaa samaa Apostoliseen uskontunnustukseen
kirjattua uskoa, jota tekin tunnustatte.
Toiseksi lähe...
UutisetKatolinen teologi Emil Anton
on lähestynyt avoimella kirjeellään Suomen helluntailiikettä reformaation
merkkivuoden tiimoilta. Kirjoituksellaan hän halusi herättää keskustelua, vähentää
enn...
Teema”Yksi viime vuosikymmenten
merkittävimmistä globaalin
kristillisyyden ilmiöistä.” Näin
suurin sanoin on luonnehdittu helluntailaisten
ja roomalaiskatolisen kirkon
vuonna 1972 aloittamaa k...