Viime syksynä Facebookissa kiersi negatiivisuushaaste. Siinä piti viikon ajan joka päivä kirjoittaa kohtaamistaan harminaiheista.
Otin haasteen innostuneena vastaan: lopultakin pääsen hyödyntämään ydinosaamistani! Kerroin muun muassa siitä, kuinka hoitokoira haukkui naapureita, kumisaapas vuoti, kirjaston kirjan palauttaminen unohtui kolmatta kertaa ja lapsi pissasi uima-altaassa viereeni.
Valittajista ei yleensä ottaen pidetä, joten en olisi arvannut, kuinka suosittuja päivityksistäni tuli. Viikon lopulla moni toivoi, että jatkaisin haastetta blogin muodossa tai tekisin aiheesta kirjan.
Siinäpä idea! Ann Voskampin suosittu kiitollisuuspäiväkirja Tuhat lahjaa saisi haastajan. Minun kirjani nimi voisi olla vaikkapa Tuhannesti turpaan.
Miksi valittaminen riemastuttaa enemmän kuin positiivisuushaasteet, joissa ihastellaan auringonlaskuja, koiranpentuja ja lapsen hymyä? Yksi syy lienee vertaistuessa. Negatiivisuushaaste nosti esiin arjen pieniä mutta monille tuttuja harminaiheita: ”Tosiaan, minunkin rintaliiveistäni hajoaa aina kaarituki! Eikä meilläkään näytä siistiltä, vaikka siivosin juuri kaksi tuntia!”
On toki myönnettävä, että valittaminen toimii vain silloin, kun rehellisyys yhdistyy itseironiaan ja sävy pysyy riittävän kepeänä. Elämän rankimpien pettymysten avaaminen Facebookissa ei ehkä herättäisi toivottua vastakaikua.
***
Meille on opetettu, että paha olo lähtee puhumalla ja itkeminen helpottaa. Nykyisestä (keittiö) psykologiasta löytyy kuitenkin myös päinvastaista ajattelua, jossa korostuu oikea asenne. Jos märehdit murheitasi, aivosi urautuvat väärään asentoon. Jos sen sijaan pakotat itsesi hymyilemään, kehosi luulee sinun olevan onnellinen ja alkaa tuottaa oikeanlaisia hormoneja.
Opeissa on totuuden siemen; joskus on parempi lakata vatvomasta ja tehdä sen sijaan jotain, mistä tulee hyvälle tuulelle. Jokainen kaipaa kuitenkin välillä tilaisuutta valittaa ongelmistaan toisille ihmisille ja saada myötätuntoa. Koska negatiivisuus on nykyään suorastaan syntiä, sen julkituominen vaatii suurta siviilirohkeutta.
Positiivisen ajattelun lieveilmiöihin kuuluu taikauskoa lähentelevä käsitys, jonka mukaan ihminen saa mitä tilaa. Yhdysvaltalainen Barbara Ehrenreich kertoo tästä kirjassaan Smile or Die. Kun hän sairastui syöpään ja halusi keskustella vihantunteistaan saman kokeneiden kanssa, häntä syytettiin huonosta asenteesta. Vertaisryhmissä ei ollut tilaa kielteisinä pidettyjen tunteiden käsittelylle, sillä moni syöpäsairas uskoi sellaisen estävän parantumista.
Positiivisuusaatteen kristillinen sovellus on tietenkin menestysteologia. Ei kuitenkaan tarvitse olla menestysteologi sortuakseen ylikorostamaan omaa vaikutustaan asioiden kulkuun: kun rukoilen paljon, saan palkkioksi rukousvastauksen, mutta jos epäilen, Jumala ei vastaa. Pahinta on leimautua katkeraksi. Katkeran kritiikinaiheet saattavat olla ihan todellisia, mutta hänen ajatellaan olevan näköharhan vallassa, joten häntä ei oteta vakavasti.
Näiden kokemusten valossa Jobin kirjan lukeminen on suorastaan virkistävää. Job ei ajattele positiivisesti vaan valittaa kohtaloaan kovaan ääneen. Eikä Jumala häntä siitä moiti, vaan alkaa sen sijaan kuvata monisanaisesti luomiaan eläimiä. (Mieheni käyttää samaa tekniikkaa: kun olen huonolla tuulella, hän yrittää harhauttaa: ”Katso, söpö koira!”)
Entäpä Jeesus? Minkä hän sanoi syyksi sille, että 18 ihmistä kuoli Siloassa, kun torni kaatui? ”Katso, nämä ihmiset ajattelivat negatiivisesti. He eivät osanneet pyytää universumilta hyviä asioita vaan maalailivat piruja seinille, joten huonosti kävi. Näin käy teillekin, jos ette julista terveyttä elämänne ylle.”
Tamperelaiset ystävykset Milka Myllynen ja Mia-Carita Hahl ovat sitä ihmistyyppiä, jotka keksivät jatkuvasti uusia luovia ideoita ja käärivät aikailematta hihansa t...
TeemaEero Antturi Kun Marko Selkomaa tuli uskoon 13-vuotiaana, hän koki hyvin pian Jumalan kutsuvan häntä saarnaajaksi ja lähetyssaarnaajaksi. – Noita ilmaisuja silloin käytettiin, muistelee nyt 52-v...
TeemaKun Julius Kankkunen aloittaa elämäntarinansa kertomisen, kuulija ei voi olla nauliutumatta paikoilleen. Lapsuuden uskoontuloa seuraa toinen toistaan traagisempia tapahtumia: Ensin...
TeemaYhteiskristillisen Uskovaiset nuoret -nettiyhteisön vastaava
nuorisotyöntekijä Mikael Elmolhoda on saanut vuosien aikana tukevaa
tuntumaa eri kristillisten piirien nuoriin.
...
TeemaEläköityneellä opettaja Juhani Happosella on tallessa kansioita, joihin on
kertynyt yli 200 samaa aihetta käsittelevää lehtileikettä. Ne kertovat
taistelusta, jonka hän kävi 1980-luvulla...
TeemaHyvä Sanoma ry:n keräämillä lahjoitusvaroilla jaetaan tänäkin vuonna joulumuistaminen jokaiseen maamme vankilaan. Helluntaiseurakuntien vankilatyö välittää vankien luettavaksi yli tuhat Hyvä Sanoma -j...
TeemaLähi-idän
kristityistä puhuttaessa tulee melko
nopeasti esiin myös vaino. Islamilaisista yhteiskunnista
ja lujista sukusiteistä juontava
ilmiö tuli näkyväksi Suomessakin äskettäin,
kun to...
TeemaRukous merkitsee musiikkievankelistana toimivalle Jipulle elämän kantavaa voimaa. Tänä syksynä hän on saanut kokea niin pieniä kuin suuriakin ihmeitä.
TeemaHerra, osoita minulle tie ja tee minut halukkaaksi sitä vaeltamaan. Uskallettua on viipyä, ja vaarallista on jatkaa matkaa. Täytä siis minun ikävöimiseni ja osoita minulle tie.
TeemaOnko evankeliointi koko seurakunnan
tehtävä? Kenelle se
oikein kuuluu? Miksi
niin harvat innostuvat nykyisin
evankelioimisesta? Ja
mitä se oikeastaan käytännössä
on?
TeemaEvankelioimisen suuria
innovaatioita helluntailiikkeessä olivat
1900-luvun alkupuolella telttakokoukset
ja kitarakuorot. Evankelioiva
Hyvä Sanoma -lehti perustettiin sota-aikana. Pai...
TeemaBilly Grahamin puheet suunniteltiin tarkkaan etukäteen. Avausiltaan sisältyi elokuvamainen kohtaus, jossa yksinäinen nainen veti väkijoukon liikkeelle.
TeemaKatolinen aktiivi kirjoitti avoimen kirjeen Suomen helluntailaisille, ja RV pyysi siihen vastineen. Yhteisöjen suhteissa kaikki ei ole sitä, miltä näyttää.
UutisetLähestyn teitä, rakkaat Suomen helluntailaiset,
ennen kaikkea kristittynä, joka tunnustaa samaa Apostoliseen uskontunnustukseen
kirjattua uskoa, jota tekin tunnustatte.
Toiseksi lähe...
UutisetKatolinen teologi Emil Anton
on lähestynyt avoimella kirjeellään Suomen helluntailiikettä reformaation
merkkivuoden tiimoilta. Kirjoituksellaan hän halusi herättää keskustelua, vähentää
enn...
Teema”Yksi viime vuosikymmenten
merkittävimmistä globaalin
kristillisyyden ilmiöistä.” Näin
suurin sanoin on luonnehdittu helluntailaisten
ja roomalaiskatolisen kirkon
vuonna 1972 aloittamaa k...