Vahvemman osallisuuden jäljillä - Johtaja tarvitsee tehtävän vaatimaa kapasiteettia

Perusolemukseltaanhan seurakunta ei ole organisaatio. Mutta kun muutama ihminen alkaa toimia yhteisen tavoitteen hyväksi, syntyy organisaatio, kauppatieteiden tohtori ja konsultti Asko Kinnunen kuvailee. (Anssi Tiittanen)
Perusolemukseltaanhan seurakunta ei ole organisaatio. Mutta kun muutama ihminen alkaa toimia yhteisen tavoitteen hyväksi, syntyy organisaatio, kauppatieteiden tohtori ja konsultti Asko Kinnunen kuvailee. (Anssi Tiittanen)

Ihminen vapauttaa organisaatiossa potentiaalistaan vain sen verran kuin hän kokee yhteisössä osallisuutta, Asko Kinnunen kuvailee yhteisöjen perusasetelmaa.  

– Potentiaalia ihmisissä on valtavasti, mutta se, miten paljon he voivat seurakunnassa antaa, on valitettavan vähäistä. 

Kinnunen maalaa kuvaa monen seurakunnan ongelmasta: osaamista ja tahtoakin hyvään työhön yhteisön keskellä olisi paljon, mutta jotenkin vain huomattava osa ajasta, energiasta ja rahoistakin valuu jonnekin muualle ja toimintaa seurataan etäältä. 

Eri seurakuntien ja yhteisöjen kanssa paljon strategiatyötä tehnyt kauppatieteiden tohtori uskoo, että seurakuntalaisten potentiaalin huonossa kohdentumisessa on pohjimmiltaan kyse johtajuuden ongelmista. 

– Usein sanotaan, että seurakunnan menestys riippuu jäsenistöstä. Mutta kyllä tämä on ensisijaisesti johtajuuskysymys. 

Moni seurakuntalainen toimii ja antaa parhaansa jossain muualla kuin seurakunnassa. 

– Jos se on Jumalan johdatusta, niin hyvä. Mutta jos kysymys on pakotiestä ja heikosta osallisuuden kokemuksesta, asiat eivät ole kunnossa.

 

 


      "Jäljellä oleva omaisuus mahtui Datsun Bluebirdiin."

 

 

Reilun vuoden vanhassa johtamisen alan väitöskirjassaan Kinnunen esittää ylhäältä alas (Mission-down) ja alhaalta ylös (Potential-up) -luottamusprosessit. Luottamus käsitteenä näyttelee Asko Kinnusen mukaan keskeistä roolia menestyvän seurakunnan ja organisaation toiminnassa. 

– Ylimmässä johdossa yksilöiden välillä täytyy syntyä kollektiivisesti koettu ja jaettu luottamus. 

Jos johto ei itse luota johtamaansa yhteisöön, se näkyy johtamisen dynaamisuudessa. Johdon oleellisimmaksi tehtäväksi Kinnunen asettaisi keskittymisen tarkoituksen ja mission johtamiseen. 

– Tutkimuksissa on käynyt ilmi, että suurin osa johtajista ei ymmärrä oman elämänsä tarkoitusta. Tätäkin vähemmän he kykenevät konkretisoimaan tarkoituksensa tai muuttamaan sen toiminnaksi. 

Johtamistyössä keskitytään helposti rakentamaan uraa ja varjelemaan omaa asemaa. 

Seurakuntaympäristössä Kinnunen katsoo ylimmän johdon keskeiseksi tehtäväksi kehittää johtamisen kapasiteettiaan ja keskittyä mission johtamiseen. 

 

Hyvän johtajuuden kokemus nuoruudessa on kannatellut Kinnusta itseäänkin. 

Kontiolahdella Pohjois-Karjalassa vuonna 1955 syntynyttä Askoa kaavailtiin perheen maatilan jatkajaksi. Kapasiteettia myös johtamiseen kerrytettiin häneen koko ajan, todennäköisesti tiedostamattomasti. 

Vanhempien kanssa kierrettiin kyliä kesällä telttatyössä, muuna aikana tupakokouksissa. Niissä ujo maalaispoika piti todistuspuheenvuoroja ja ylitti itsensä kerta toisensa jälkeen. 

Myöhemmin opiskeluaikana Joensuussa Kinnunen nousi johtajuusasemaan seurakunnan suuren nuorisojoukon edessä. 

– Kun täytyin Pyhällä Hengellä, sain ihmeellisen rohkeuden elämääni. 

Ujosta kaverista alkoi lopullisesti kuoriutua johtaja.

 

 

   "Suurin osa johtajista ei ymmärrä oman elämänsä tarkoitusta."

 

Joensuusta ylioppilaan ja sairaanhoitajan paperit taskussaan Asko Kinnunen suuntasi lääkebisnekseen ensin myyntimieheksi, sittemmin päälliköksi. Perheellistynyt nuori mies asettui Lieksaan. 

Kapasiteetista Kinnunen puhuu myös kertoessaan perheen radikaalista ratkaisusta 1980-luvun lopulla: koko omaisuus myytiin, ja alkoi omakustanteinen valmentautuminen lähetystyöhön. Viisihenkinen vauvaperhe suuntasi Englantiin kieliopintoihin. 

– Jäljellä oleva omaisuus mahtui Datsun Bluebirdiin. No oli siinä suksiboksi lisäksi katolla, Kinnunen naurahtaa. 

Asko ja Ulla Kinnunen tekivät kahden vuoden jakson Keniassa Kapedossa, jossa suomalaislähettien luoma sairaala luovutettiin kansallisiin käsiin. 

Kotimaahan palatessa Kinnunen päätyi takaisin lääkekonserni Tamroon, jossa hän viimeiseksi toimi kansainvälisen liiketoiminnan johtajana. 

Kinnunen on tehnyt strategiatyötä eri seurakuntien ja muun muassa Fidan kanssa. Kustannusliike Aikamedian toimitusjohtajana Asko Kinnunen toimi vuosina 2000–2004. 

Vuoden 2005 alussa Ulla sairastui syöpään. Omaishoitaja-Asko vyörytti eteenpäin opintoja kahdessa yliopistossa. 

– Opiskelin kotona Nurmijärvellä Ullan hoitamisen ohella kauppatieteitä ja teologiaa. Päiväseltään kävin välillä luennoilla Joensuussa. 

Ulla Kinnunen menehtyi kesällä 2010. 

 

Nykyisen puolisonsa Ruutin kanssa Asko Kinnunen on päässyt jälleen myös Afrikkaan Fidan itäisen Afrikan ja Lähi-idän talouspäällikkönä ja seurakuntien johtajien kouluttajana. 

– Sekä Suomessa että Afrikassa tarvittaisiin ylimmän johdon dynaamisempaa strategista osaamista. Strateginen johtaminenhan keskittyy tarkoituksen ja mission johtamiseen ja sen ohjaamana muuhunkin. 

Yhtenä tärkeimmistä johtajan ominaisuuksista Asko Kinnunen pitää kykyä oppia uutta. 

– Kun noustaan uralla eteenpäin, pitää olla kapasiteettia. Tehtäviin täytyy kasvaa. Tulee olla nöyrä ottamaan vastaan uutta, ja ottaa purpose (suom. tarkoitus) tekemisen ytimeksi, Kinnunen kuvailee. 

 

Viimeisimpänä työjaksona Asko Kinnunen on opettanut strategista johtajuutta ja henkilöstöjohtamista Itä-Suomen yliopistossa. Loviisaan hän on aloittanut projektin, jossa yli 200 vuotta vanha hirsitalo peruskorjataan perinteitä kunnioittaen. Tarkoitus olisi rakentaa pariskunnalle ”piilopirtti” tai kakkoskoti. 

– Pysyy pää kunnossa. Korona-aikana on ollut vähemmän tekemistä. 

Kinnunen kuvailee vielä johtajan merkitystä yhteisölle. 

– Ylin johto voi vaikuttaa organisaatioon todella paljon. Johtajan arvot, prioriteetit, valinnat, spiritualiteetti – kaikki se on todella merkityksellistä, Kinnunen luettelee. 

– Myös sillä, jos johtaja on näkymätön, on vaikutuksensa. Silloin muut johtavat ja kokemattomat johtajat saattavat ujuttaa vieraita arvoja seurakunnan kulttuuriin. 

– Nykyisin sanotaan usein, että tehdään asioita levosta käsin. Tämä tarkoittaa kuitenkin usein sitä, ettei tehdä mitään. Tällainen johtaminen on niin sanottua hällä väliä -johtamista, ja johtajan kapasiteetin puutteet mahdollistavat esimerkiksi kiusaamisen ja syrjinnän.

 




01/2022

Uutiset”Muutokset eivät etenkään yhdyskuntaseurakunnille ole olleet suuria, mutta henkisesti kuitenkin merkittäviä”, päätoimittaja Petri Mäkilä kommentoi jälleen tiukentuneita rajoituksia RV Podcastissa, jos...
Vuodenvaihteen RV Podcastissa luodaan tilannekuvaa siitä, miten raskas asia seurakunnille on ollut se, ettei korona-aika päättynytkään vielä.

Juhannuskonferenssi jäi pitämättä jo toisen kerran...
ArtikkelitMaailma tulee tuskin enää koskaan olemaan entisensä. Pandemia on muuttanut valtioiden, yksiöiden ja seurakuntien toimintatapoja. Muutos on koskettanut myös lähetystyötä. Kun koronap...
MerkkipäiviäKun vierailen Vappu ja Inkeri Himasen kodissa Lappeenrannassa joulukuussa, kahvipöytää koristaa syntymäpäiväkakku. Vapun 90-vuotispäivä on lähestymässä, ja on sopiva hetki tark...
PikavisiittiHankin museokortin sen jälkeen, kun palasin Suomeen Roomasta, jossa vietin vuoden opiskelemassa kieltä ja kulttuuria. Ihastuin kaupungin kymmeniin museoihin ja gallerioihin. Kun sitten palasi...
OpetusNapoleon osoitti kerran Kiinan karttaa ja totesi: ”Siinä on nukkuva jättiläinen. Jos se joskus herää, sitä ei pysäytä mikään.” Näin on myös seurakunnan kohdalla.

Aktiivijäseniä
...
ArviotKing Richard: Williamsien tarina
Ohj. Reinaldo Marcus Green, käsik. Zach Baylin
Warner Bros Pictures, 2021

Tositapahtumiin perustu...
MielipideAika ja luominen
Vastineessaan Veli Majalahden kirjoitukseen Kehitysopin turmeluksesta (RV 47) Markku Tuomi toteaa (RV 50): ”Kirjoituksen loppuosassa kerrotaan tietee...
UutisetViharikollisuus kristittyjä kohtaan kasvoi Euroopassa 70 prosenttia vuosien 2019 ja 2020 välillä, selviää Observatory on Intolerance Against Christians in Europen (OI...
UutisetSonkajärven 70-jäseninen helluntaiseurakunta on toiminut liki vuoden uusissa tiloissa kylän keskustassa. Tänä aikana se on aloittanut uusia toimintoja, jotka ovat tavoittaneet kyläläisiä hyvin. Er...
”Joka osaa lukea, osaa laittaa ruokaa.” Sanonta sisältää ajatuksen ruuanlaiton helppoudesta. Kuitenkin samasta reseptistä toinen loihtii nautinnollisen makuelämyksen,...
Uutiset
Syys-lokakuun vaihteessa YLEn MOT-ohjelma teki vähävaraisten ruoka-avusta dokumentin, joka tuntui heittävän varjoa varsinkin helluntaiseurakuntien yhteydessä tehtävän ruoanjakotoim...
UutisetPastori Helena Korhonen jättää tammikuussa Suomen Helluntaikirkon (SHK) hallituksen puheenjohtajuuden. 15. tammikuuta työnsä aloittava yhdyskunnan uusi hallitus...
”Valvokaa” on yksi Raamatun ja etenkin Uuden testamentin toistuvista kehotuksista. Se ei liity paljonkaan nukkumiseen, mutta uneliaisuuteen sitäkin enemmän. Valvomiseen kuuluu hoksottimi...
Ihminen vapauttaa organisaatiossa potentiaalistaan vain sen verran kuin hän kokee yhteisössä osallisuutta, Asko Kinnunen kuvailee yhteisöjen perusasetelmaa.
– Potenti...
Ristin Voiton verkkosisältö nyt Ajassa-lehdessä – diginäköislehti päivittyy toistaiseksi tutulle paikalle ristinvoitto.fi:hin
Seurakunnat: Maksukorttidiakonian myötä keskustelut ovat muuttuneet syvällisemmiksi
Kuurojen työtä jo 50 vuotta – Juhlavuosi huipentuu Juhannuskonferenssin puheenvuoron lisäksi lokakuussa pidettävään juhlaan