Vaalikone valistaa ja viihdyttää

Vaalikoneet ovat monelle äänestä­jälle tärkeä, ellei jopa tärkein tapa saada tietoa eh­dokkaista. Myös tuleviin presi­dentinvaaleihin voi valmistautua vastaamalla eri medioiden laati­miin kysymyksiin. Oman vaihto­ehtonsa tarjoavat muun muassa Yle, Helsingin Sanomat, Iltalehti, Il­ta-Sanomat ja MTV3.

Vaalikoneissa on eroja, ja muu­tamaa kokeilemalla saattaakin huomata saavansa vastaukseksi eri ehdokkaita. Aparaattien kiin­nostavinta antia ei ehkä lopulta olekaan se, millaisilla prosentti­osuuksilla ehdokkaat ovat osu­neet samoihin vastauksiin kuin äänestäjä, vaan ehdokkaiden pe­rustelut vastauksiinsa. Niistä käy ilmi, miksi presidenttikandidaat­ti ajattelee niin kuin ajattelee ja kuinka hyvin hän ajatuksiaan sa­noittaa, jos sanoittaa.

Ulkopolitiikka etusijalla

Presidentin tehtävät ja toimivalta määritellään perustuslaissa. Hän johtaa Suomen ulkopolitiikkaa ja toimii puolustusvoimien ylipääl­likkönä. Suomessa presidentti ei ole viime vuosikymmeninä profi­loitunut tiukaksi vallankäyttäjäk­si, vaan hänet nähdään arvovai­kuttajana ja diplomaattisten suh­teiden hoitajana.

Vaalikoneissa presidentin ensi­sijaista tehtävää lähinnä liippavia kysymyksiä ovat ne, jotka käsitte­levät ulkopolitiikkaa. Esimerkiksi kysymys Nato-jäsenyydestä nou­see toistuvasti esiin. Ehdokkais­ta Nils Torvald (rkp) tunnustau­tuu Naton kannattajaksi, kun taas muut suhtautuvat asiaan kieltei­sesti. Ainoastaan Sauli Niinis­tö (sit.) ei ole ilmaissut kantaan­sa suuntaan tai toiseen.

Toisinaan vaalikoneiden kysy­myksiä tai väitteitä hämärtää mo­nitulkintaisuus tai se, että vastaajat painottavat niissä eri koh­tia. Esimerkiksi HS:n vaalikoneen väite siitä, että Suomen ja Venä­jän suhteiden ylläpito olisi presi­dentin tärkein tehtävä, jakaa mie­lipiteitä. Kyse on kuitenkin enem­män siitä, kuinka kirjaimellisesti vastaaja on ottanut tärkein-sanan.

Huhtasaari ja Väyrynen samanhenkisiä

Sisäpolitiikka ei perinteisesti kuulu presidentin vastuualueisiin, ja täs­tä kandidaatit myös itse ovat pää­osin samaa mieltä. Silti sitä kos­kevat kannat ja arvonäkemykset tuntuvat usein kiinnostavan ää­nestäjiä jopa ulkopoliittisia näke­myksiä ja osaamista enemmän.

Ehdokkaiden mielestä presi­dentti voi ottaa osaa sisäpoliitti­seenkin keskusteluun, mutta hän ei sanele sen sääntöjä. Vain Laura Huhtasaari (ps) ja Paavo Väyry­nen (sit.) kaipaisivat presidentille suurempaa konkreettista valtaa, muun muassa mahdollisuutta ha­jottaa eduskunnan.

Vaalikonevastauksissa myös maahanmuuttokysymyksis­sä Huhtasaari ja Väyrynen erot­tuvat muista vastaajista. He ovat samoilla linjoilla siitä, että rajat pitäisi panna tiukemmin kiin­ni, mutta toisin kuin Huhtasaari, Väyrynen peruisi kehitysyhteis­työvaroihin tehdyt leikkaukset. Heitä yhdistää myös kielteinen suhtautuminen EU:hun.

Sosiaalipoliittisissa kysymyk­sissä vastaajien välillä ei ilmene huomattavia eroja edes vasem­misto-oikeisto-akselilla tarkastel­tuna, vaikkakin vasemmalle kal­lellaan oleva ehdokkaat nostavat perusteluissaan muita useammin esiin muun muassa globaaliin oi­keudenmukaisuuteen liittyviä nä­kökohtia.

Kukaan vastaajista ei hyväksy suuria tuloeroja, joskin vaaliko­neissa jää määrittelemättä, missä itse kunkin kipuraja menee.

Kukaan ei myöskään kanna­ta julkisten palveluiden ulkoista­mista entistä enemmän yksityisten yritysten tuotettavaksi.

Tietoisuus ilmaston tilasta on lyönyt siinä määrin läpi, että ym­päristönsuojelua puoltavat muut­kin kuin vihreiden ehdokas Pek­ka Haavisto. Huhtasaari suhtau­tuu ehdokkaista kielteisimmin ympäristöasioiden asettamiseen talousintressien edelle.

Uskoa ei määritellä

YLEn vaalikoneessa ehdokkai­ta pyydetään arvioimaan uskon­nollisuuttaan asteikolla nollas­ta kymmeneen, jossa nolla tar­koittaa ei lainkaan uskonnollista ja kymmenen erittäin uskonnol­lista. Korkeimmat pisteet anta­vat Huhtasaari (9), Niinistö (8) ja Vasemmistoliiton Merja Kyl­lönen (8).

Usko tai uskonnollisuus ei välttämättä suoraan kerro siitä, miten ehdokas suhtautuu us­kontoon liittyviin – tai muihin­kaan – kysymyksiin. Uskonnol­lisuus ei myöskään terminä ole paras mahdollinen, sillä sen voi ymmärtää eri tavoin. Tästä ker­too esimerkiksi se, että arvosa­nan 2 uskonnollisuudelleen an­tanut Tuula Haatainen (sdp) ilmoittaa kuitenkin HS:n vaali­koneessa uskovansa Jumalaan.

Ehdokkaiden joukossa ei ole yhtään ateistia, vaan agnosti­koksi tunnustautuvaa Torvald­sia lukuun ottamatta kaikki us­kovat Jumalaan. Kukaan ei to­sin määrittele jumalakäsitystään tarkemmin.

Huhtasaari on saanut julki­suutta siitä, että hän kannattaa kreationismin eli luomisuskon opettamista kouluissa. Ilta-Sa­nomien vaalikoneen vastaukses­saan hän puhuu kuitenkin vain uskontotunneilla tapahtuvasta opetuksesta eikä mainitse luon­nontieteitä.

Jumalan siunausta uuden­vuodenpuheessaan toivottaisi­vat Niinistö, Huhtasaari, Matti Vanhanen (kesk) ja Väyrynen.

Mielipiteitä ja mielikuvia

Vaalikoneissa presidenttiehdok­kaita on pyydetty ottamaan kan­taa moniin eettisiin kysymyksiin eutanasiasta homoparien adop­tio-oikeuksiin. Niistäkään päät­täminen ei kuulu presidentin tehtäviin, mutta toki äänestäjää kiinnostaa, millainen arvojohta­ja hänen ehdokkaansa olisi.

Esimerkiksi eutanasiaan suh­tautuvat myönteisesti Kyllönen, Haavisto ja Niinistö. Vanhanen ei ota kantaa vaan sanoo tarvit­sevansa lisää tietoa aiheesta, ja Haatainen jättää vastaamatta, koska hän johtaa valiokuntaa, joka käsittelee parhaillaan asiaan liittyvää kansalaisaloitetta.

Mitkä kysymykset sitten ovat aidosti tärkeitä?

Pitäisikö uskovan äänestä­jän kiinnittää huomiota ehdok­kaan uskoon, eettisten kannan­ottojen raamatullisuuteen vaiko kenties siihen, toteutuuko hänen politiikassaan käsky rakastaa lä­himmäistä tai luomakunnan hy­vinvointi? Vai olisiko syytä men­nä edustustehtävä edellä ja antaa äänensä hahmolle, jolla on sula­va käytös ja kyky tulla toimeen erilaisten ihmisten kanssa, vaik­kei hänen kanssaan kaikesta sa­maa mieltä olisikaan?

Ainakin yksi asia on varma. Niin viihdyttäviä kuin osa Ilta­lehden vaalikoneen kysymyk­sistä onkin, kenenkään ei toivoi­si tekevään äänestyspäätöstään sillä perusteella, kuvaako ehdokkaan musiikkimakua parhaiten Leevi and the Leavings, Sanni, Olavi Virta vai Hurriganes.

Säde Loponen