Uskonkriisi teki vahvemmaksi

Jonna Havukainen on kohdannut matkallaan hengellisen työn tekijäksi niin omat kuin toisten epäilykset. "Jumala ei kuitenkaan ollut muuttanut kutsuaan epäilyksistäni tai vaikeuksistani huolimatta", Havukainen kertoo.
Jonna Havukainen on kohdannut matkallaan hengellisen työn tekijäksi niin omat kuin toisten epäilykset. "Jumala ei kuitenkaan ollut muuttanut kutsuaan epäilyksistäni tai vaikeuksistani huolimatta", Havukainen kertoo.
Kaliforniassa Yhdysvalloissa kasvanut Jonna Smalldridge (nykyään Havukainen) astui autosta Keuruun Iso Kirja -raamattuopiston pihassa loppukesästä 2008. Mukaan pakatuilla vaatteilla ei ollut väliä, sillä raamattukouluun mentiin kohtaamaan Herraa, ei poikia. Kutsu hengelliseen työhön on kulkenut Jonna Havukaisen mukana lapsuudesta asti.

– Lapsena ja nuorena sanoin monesti vanhemmilleni ja nuorisopastoreilleni, että minusta tulee lähetystyöntekijä tai nuorisopastori. Muistan itkeneeni useamman kerran, miksi en voi lähteä työhön jo nyt, Havukainen nauraa.

Suunnitelmissa oli oman helluntailaisen kirkkokunnan raamattukoulu Kaliforniassa. Jonnan isä vaati kuitenkin tytärtään tutustumaan omiin juuriinsa sen verran, että tämä viettäisi high schoolin jälkeisen vuoden Suomessa. Tyttö suostui lähtemään, koska voisi jatkaa opintojaan Kaliforniassa Iso Kirja -vuoden jälkeen.

Jumala suunnitteli kuitenkin muuta.

– Olin iltakävelyllä pari viikkoa koulun alkamisen jälkeen. Menin istumaan ja rukoilemaan Ison Kirjan alueen skeittirampin päälle. Silloin Jumala puhui selvemmin kuin koskaan: ”Jää tänne.”

Jonna tiesi shokistaan huolimatta, että ajatus tuli Jumalalta.

Kohti pimeää yötä

Jonna Havukainen uskoi, että raamattukoulu muuttaa elämän. Hän hyppäsi aamuisin ylös kuudelta, laittoi huonekaverin harmiksi valot päälle ja alkoi lukea Raamattua.

– Uskoin, että heikkoudet ja ongelmat jäisivät kerrasta pois, Havukainen tunnustaa.

Kuitenkin eräällä syksyn kuoromatkalla hän totesi, että nyt ahdistaa. Jatkuva puristaminen vaati verojaan. Ongelmat eivät olleet haihtuneet pois, eikä hänestä ollut vielä tullut pyhimystä.

Ensimmäinen vuosi Suomessa meni kuitenkin kulttuurishokeista ja avoimista kysymyksistä huolimatta suhteellisen hyvin. Vasta paluu Kalifornian-kesäloman jälkeen Suomeen pudotti teologisten kriisien kuiluun.

– Luennot antoivat hyvää pohjaa uskolleni, mutta luin vapaaajallani paljon kirjoja, jotka herättivät kysymyksiä.

Havukainen halusi haastaa uskoaan, mutta huomasi lopulta, että haasteet alkoivat muodostua hänelle liian suuriksi. Kysymykset Raamatusta, Jumalasta ja Pyhästä Hengestä kasautuivat hänen mielessään. Vastauksia ei tuntunut löytyvän.

– Tunneilla kyselin jatkuvasti vaikeita, ja monet kai ajattelivat, että olen tahallani hankala ja haluan vain provosoida. Harva ehkä ymmärsi, että omasta hädästäni minä siinä huusin, Jonna Havukainen pohtii.

– Mistä tiedän, että voin luottaa Raamattuun? Ei riitä, että joku sanoo niin. Tarvitsin syvempiä vastauksia.

Kaiken lisäksi Jonnalla alkoi ilmentyä fyysisiä kipuja. Toisen vuoden aikana kivut voimistuivat niin, että ajoittain hän vain makasi tuskissaan huoneessaan. Lääkäritkään eivät osanneet auttaa, ja osa ei ottanut häntä edes tosissaan. Kun Jonna kävi rukoiltavana, osa rukouspalvelijoista käski kiittämään, jolloin vaivat parantuisivat. Tila kuitenkin vain paheni. Jumala oli vaiti.

Kantaako kutsumus naistakin?

Jonna Havukainen riippui kaiken keskellä kiinni Jumalan kutsussa, sillä se oli kantanut vaikeuksien läpi. Jos Jumala oli hänet kutsunut ja tiputtanut tänne, Jumala myös pitäisi hänestä huolta.

– Toisen vuoden syksyn aikana törmäsin muutamaan ihmiseen, jotka voimakkaasti kyseenalaistivat kutsumukseni sen tähden, että olen nainen.

Heidän mukaansa Jumala ei koskaan ollut kutsunut häntä. Kuitenkin kutsu seurakuntatyöhön oli hänelle se palikka, joka piti kokonaisuutta vielä kasassa.

Toisen vuoden kevätlukukautta oli kulunut muutama viikko. Jonna istui huoneessaan Isossa Kirjassa eikä ollut enää varma, onko Jumalaa olemassa. Hän ihmetteli, mitä mieltä hänen oli olla raamattukoulussa.

– Miksi en voisi lähteä vaikka johonkin kahvilaan töihin? En halunnut luopua uskosta tai tarkoituksellisesti kapinoida. En vain enää ollut varma mistään, hän muistelee.

Kaiken keskellä Jonna kuitenkin totesi, että hänellä on kutsu Jumalalta. Ei hän voisi lähteä pois, sillä kutsu oli ainoa varma asia hänen elämässään.

– Vaikka en voinut olla varma edes Jumalan olemassaolosta, en voinut kieltää, että hän oli kutsunut minut. Se piti kiinni.

Kohti valoa

Oivallusta seurasi myös muita pieniä käänteitä. Muutamat ystävät, luokkatoverit ja Ison Kirjan opettajat alkoivat ottaa Jonnan kysymykset tosissaan.

– Vähitellen alkoi löytyä tapoja hahmottaa kysymyksiä ja etsiä yhdessä vastauksia. Osa solmuista alkoi hitaasti purkautua. Myös luennoilla sai monia hyviä ajatuksia, jotka tarjosivat vastauksia, Havukainen pohtii.

Hän ei saanut kipuihinsa ihmeparantumista. Sen sijaan hän sai toisen ja kolmannen opiskeluvuoden välillä useamman diagnoosin ja kasan hoito-ohjeita. Vaivat olivat osittain hoidettavissa lääkkeillä, fysioterapialla ja monimutkaisella ruokavaliomuutoksella. Kolmantena vuonna osa luennoista meni lääketokkurassa ja osa iltapäivistä kului nukkuessa.

– En parantunut hetkessä, vaikka rukoilin Jumalaa, että hän ottaisi kivut pois. Olo alkoi kuitenkin vähitellen tulla paremmaksi.

Opintojen jälkeisen lukuvuoden Jonna Havukainen oli Mäntän helluntaiseurakunnassa harjoittelussa. Aika vahvisti myös hänen kutsuaan.

– Ymmärsin, että pystyn tähän ja että Jumala ei ollut muuttanut kutsuaan epäilyksistäni tai vaikeuksistani huolimatta. Kun paikka Keuruulla tuli auki, koin, että nyt pitää hakea. Havukainen aloitti Keuruulla nuorisopastorina kesällä 2012.

Epäily ei ole pahasta

Jonna Havukaiselle on kriisien jälkeen avautunut Jumalasta aivan uusi puoli: Jumala ei ole niin pieni, että hätääntyisi ja lakkaisi olemasta, jos ihmisellä on kysymyksiä.

Kriisi on myös muuttanut hänen uskoaan Jeesus-keskeiseksi.

– Usko rakentuu Jeesuksen varaan ja lähtee siitä laajenemaan. Lopulta ollaan täysin kehällisissä kysymyksissä, jotka eivät ole ratkaisevia uskon kannalta, Jonna Havukainen valaisee.

Hän uskoo, että on hyväksyttävää, että hänellä itsellään ei ole kaikkia vastauksia. Ihminen saa myös käydä läpi kriisejä ja kysyä, jos siltä tuntuu.

Epäileville ja kriisissä oleville Jonna Havukaisella on yksinkertainen neuvo: puhu asioista ja etsi vastauksia.

– Jos jää yksin kysymyksiään pyörittelemään, saa harvoin vastauksia. Etsi viisaampia ihmisiä, jotka uskaltavat pohtia asioita kanssasi


Markus Mäenpää

Lukijalta
51

Lukijalta22.3.2024 | Olen kiitollinen, että maakuntalehdissämme on auennut toistuvasti tilaa Raamatun sanomaa korostaville kirjoituksilleni. Usein ne sivuavat yhteiskunnallisia haasteita, unohtamatta ikuis...
LukijaltaIhmisten puheissa toistuvat usein ilmaisut kuten ”Kuolema kuittaa univelat” tai ”Haudassa saa sitten levätä”. Ne ovat tavallisia tapoja vältellä ajatusta kuolemanjälkeisestä elämästä ja vaeltaa va...
Lukijalta21.11.2023 | Helluntaikirkon oppikäsityksessä Jeesuksen paluusta ei ole enää vain yhtä tulkintamallia. Jeesuksen paluusta itsessään ollaan varsin yksimielisiä, mutta seurakunnan tempauksen ajoituk...
Lukijalta24.10.2023 | Iso Kirja on hehkuttanut tänä vuonna Opisto omaksi -teemaa. Sen tavoitteena on, että seurakunnat ja niiden jäsenet ottaisivat ja kokisivat entistä enemmän omistajuutta yhteisestä opis...
LukijaltaApostoli Paavali ei tahtonut pitää Roomassa asuvia veljiä tietämättöminä ”tästä salaisuudesta, että Israelia on osaksi kohdannut paatumus – hamaan siihen asti, kunnes pakanain täysi luku on sisäll...
Lukijalta(20.3.2023) Tammikuussa seurakuntamme johtajisto sai ihmetteleviä yhteydenottoja koskien paikallista Turvallinen seurakunta -lausuntoa, jossa olemme osallisena. Siinä oli virheellisesti na...
Lukijalta(6.3.2023) Uudet hyvinvointialueet aloittivat vuoden alusta. Kotiin saamamme esitteen mukaan uuden hyvinvointialueen keskeinen tehtävä on ”hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistäminen yht...
LukijaltaTranslain uudistaminen vietiin eduskunnassa maaliin 1.2.2023 äänin 113–69. Lain mukaan jokainen täysi-ikäinen kansalainen voi vaihtaa sukupuolensa pelkkänä ilmoitusasiana. Korjausleikkauksia ja lä...
LukijaltaOikeaoppisuuden tarve on ihmiselle ominaista ja johtuu osin siitä, että se on eräs turvallisuuden tunnetta ruokkiva väline. Uskon kysymyksissä oikeaoppisuuden tarve on hälyttävän suuri. Osasyynä s...
Lukijalta(27.12.2022) Silmiini sattui erään teologin lehtikirjoituksen otsikointi: ”Ateisti, joka tuntee Jumalan?” Kysymysmerkin kanssakin toteamus on absurdi. Ateisti kieltää Jumalan olemassaolon ja kaike...
Lukijalta(22.11.2022) Kun tulin aikoinani uskoon, sain näyn hengellisestä työstä. Se oli määrittelemätön pakottava tarve olla jotenkin hyödyksi Jumalan valtakunnassa. Tämä tarve on ollut läpi uskossa oloaj...
LukijaltaPaimen Plus -lehden kesäkuun numeron talouspalstalla olleessa kirjoituksessa kerrottiin seurakuntien lämpölaskujen noususta viime talvelta. Sama suunta näyttää jatkuvan myös tulevana talvena. Kerr...
LukijaltaJeesus joutui usein herättelemään kuulijoitaan. Tässä muutamia otteita Jeesuksen sanoista: ”Ettekö käsitä? Kuinka te ette käsitä, etten minä puhunut teille leivästä?” Niin hän sanoi heille: ”Ettek...
LukijaltaYhdysvalloissa korkein oikeus kumosi kesäkuussa vanhan ns. Roe vs Wade -nimellä tunnetun, aborttioikeuden turvanneen ennakkopäätöksen. Näin se teki sen, minkä kokeneiden ja laintuntevien tuomareid...
LukijaltaSanan- ja uskonnonvapaus ry (SUV) on osoittanut tarpeellisuutensa kansan keskuudessa. Kesäkuussa 2021 perustettu yhdistys on saanut aatteensa taakse jo yli 1 000 jäsentä ympäri Suomea.
Yh...
LukijaltaHesekielin kirjan luku 33 kertoo sielunhoitajan ja profeetan vastuusta. Toisesta jakeesta löytyvät puhuttelevat sanat: ”Jos minä annan miekan tulla maan kimppuun ––.” Nykyiset aseet eivät ole miekkoja...
LukijaltaLähetyspastori Markku Karjalaisen mukaan Uusi testamentti opettaa seurakunnan johtavan pastorin ja vanhimman viran kuuluvan miehille. Raamatussa sanotaan, että vanhimman virkaan tulee valita ”yhde...
LukijaltaKansallisen veteraanipäivän aikana (27.4.), kun uutiset kertovat Suomen tasavallan presidentti Sauli Niinistön potevan koronan jälkeen keuhkokuumetta, olen pohtinut, kuinka tärkeää on, että maamme...
LukijaltaRisto Karhu esitti Ristin Voitossa 17 kysymyksen: ”Jeesuksen paluu – ennen suurta ahdistusta?” Kirjoitus keskittyi ensisijaisesti odottamamme tempauksen ajankohdan pohdintaan. Mielestäni Risto Kar...
LukijaltaLänsimaiden kristittyjen piirissä on laajalti käsitys, että seurakunnan salainen tempaus tapahtuisi ennen suurta ahdistusta. Etenkin vapaiden suuntien käsitykseen on paljolti vaikuttanut Vilho Har...
LukijaltaJumala ilmoittaa itsensä Raamatun Sanan kautta mutta myös kansojen vaiheissa. Erityisen selvästi tämä ilmenee Israelin kansan historiassa ja nykyhetkessä.
Suomen kansan eri vaiheissa olem...
LukijaltaKiitos Reijo Mänttärille palautteesta (RV 9/22) kirjani erään luvun pohjalta tehtyyn artikkeliin. Tila ei riitä palautteen seikkaperäiseen käsittelyyn, mutta teen joitain yleisiä huomioita. ...
LukijaltaPuheessaan Korneliuksen talossa apostoli Pietari tahtoi sitoa uudet opetuslapset herätyksen alkuperään. Siksi hän sanoo: ”– – sen sanan, joka lähtien Galileasta on levinnyt koko Juudeaan, sen kast...
LukijaltaLehden emerituspäätoimittaja Leevi Launonen pohdiskeli kasvatustieteen asiantuntijana syvällisesti ihmisen persoonaa (RV 5). Hän toteaa ihmisen luonteen kasvamisen jääneen taka-alalle 1900-luvun l...
LukijaltaPitkittynyt poikkeusaika on kuormittanut lapsiperheiden arkea, typistänyt tärkeitä vertaistukiverkostoja ja kaventanut seurakuntayhteyttä. Lasten hengellinen kasvatus on jäänyt pitkälti vanhempien...
LukijaltaHyvin usein puhutaan pettäjä Jaakobista tai siitä, kuinka Jaakob petti veljensä. Ovatkohan nämä ajatukset koko totuus?
1. Moos. 25:21,23: ”Iisak rukoili Herraa vaimonsa puolesta, sillä tä...
LukijaltaVastine Kalevi Marinille – "Ekumeniaa ei tarvitse pelätä"

Ristin Voitossa 46 oli Kalevi Marinin mielipidekirjoitus, joka kommentoi Ristin Voitossa 41 julkaistu...
LukijaltaRistin Voitossa 41 oli hätkähdyttävä artikkeli Helluntailaisena ekumeniaa vahvistamassa. Petri Mäkilä sanoittaa siinä teologian toht...
LukijaltaSuomessa on viime vuosien aikana kyseenalaistettu kristillisiä arvoja. Raamatun mukaista uskoa tunnustavat kokevatkin, että kaikkea muuta suvaitaan paitsi kristillisiä arvoja.
Kuitenkin e...
LukijaltaLehden sivuilla on jälleen käyty keskustelua naisen asemasta. RV:n numerossa 41 Hannu Kangasniemi esitti miehen ja naisen välisen hierarkian olevan osa Jumalan asettamaa järjes...
LukijaltaRistin Voitossa 30–31 oli kirjoitus kalvinismista. Näkemys miehen ja naisen erilaisista sukupuolisidonnaisista rooleista perheessä ja seurakunnassa nousi esiin yhtenä jäsenille tärkeänä näkök...
LukijaltaKesän päivityksiä, uutisia ja mainoksia lukiessa mieleen on noussut kysymys: Onko sellainen paradoksi mahdollista, että voin olla ihmisoikeuksien ja solidaarisuuden puolella ja samaan aikaan kriti...
LukijaltaSuurella mielenkiinnolla, jännityksellä, rakkaudella ja ilolla tartuin Evankelistakoti elää -kirjaan. Jokainen kirja, joka kertoo helluntaiherätyksen alkuajoista Suomessa, sen toiminnast...
LukijaltaOlen kuullut joidenkin väittävän, etteivät uskovat joudu viimeiselle tuomiolle. Silloin tarkoitetaan ns. erillistä ylöstempausta, joka on erotettu ylösnousemuksesta viimeisenä päivänä. Kuitenkin t...
LukijaltaNettikonferenssissa näki paljon mielenkiintoisia vastauksia otsikon kysymykseen. Laulu- ja soitinyhtye Exit sai paljon myönteistä palautetta. Monet pitivät sen esiintymistä jopa koko tapahtuman pa...
LukijaltaPaljolla kirjantekemisellä ei ole loppua. Ristin Voitossa on kirja-arvioita, joista toiset ovat hyviä ja rakentavia uskoamme ajatellen, toiset ovat sitten vähemmän hyviä. Markus Maj...
LukijaltaRistin Voitto -lehden pääkirjoituksessa (12/21) Waltteri Haapala korostaa pastorien johtajuutta ja heidän kunnioittamistaan sangen voimakkaasti. On toki tärkeää, että pastorit saavat heille kuuluv...
Ristin Voiton verkkosisältö nyt Ajassa-lehdessä – diginäköislehti päivittyy toistaiseksi tutulle paikalle ristinvoitto.fi:hin
Seurakunnat: Maksukorttidiakonian myötä keskustelut ovat muuttuneet syvällisemmiksi
Kuurojen työtä jo 50 vuotta – Juhlavuosi huipentuu Juhannuskonferenssin puheenvuoron lisäksi lokakuussa pidettävään juhlaan