Uskalla olla ihan pihalla – Lasten ja nuorten osallistaminen vaatii aikuiselta ennen kaikkea uskallusta

Heittäytyminen mukaan lasten ja nuorten toiveisiin voi vaatia aikuiselta kanttia, mutta se useimmiten kannattaa. (Shutterstock)

Milka Myllynen

Lasten ja nuorten kanssa toimiessa on erityisen tärkeää olla luomassa turvallista kasvuympäristöä niin henkisesti, hengellisesti, sosiaalisesti kuin fyysisestikin. Turvallisuudesta huolehtiessa saattaa kuitenkin toisinaan käydä niin, että emme uskalla osallistaa lapsia ja nuoria. Heillä olisi paljon sanottavaa ja annettavaa, vaikka silloin tuntuukin aikuisena helposti, että olenpas ihan pihalla. Miten voisimme aikuisina kehittyä ”pihalla olemisessa” niin, ettei se uhkaa turvallisuutta?

Uskalla antaa lapsen toteuttaa itseään

Olin 12-vuotiaana toteuttamassa erästä näytelmää totutusta poikkeavalla tavalla. Meille lapsille oli erityisen tärkeä kokemus saada olla päättämässä, miten se tehdään. Aikuiset luottivat meihin ja antoivat meidän toteuttaa näytelmän haluamallamme tavalla.

Jos haluamme rakentaa arjesta tai seurakunnasta lapsiystävällisen, on tärkeää kysyä pieniltä kokemusasiantuntijoilta, mitä he haluavat, toivovat tai ajattelevat. Vaikka emme voi antaa heille kaikkea päätäntävaltaa, voimme ottaa heidät mukaan esimerkiksi kerhon ohjelman suunnitteluun. Isonkin ryhmän kanssa voi päättää ainakin sen, istutaanko lattialla vai tuoleilla tai kumpi laulu kahdesta vaihtoehdosta lauletaan.

Uskalla olla hassu ja tartu rohkeasti haasteisiin!

Kun annamme lapsille hallitusti mahdollisuuksia päättää, vahvistamme heidän omistajuuttaan toiminnasta. Samalla lapsi rohkaistuu ilmaisemaan mielipiteensä ja osallistumaan vaikuttamiseen.

Ole valmis keskustelemaan

”Jeesushan ei muuten ollut vauva, vaan vanha mies, eikä edes oikeasti olemassa”, ilmoitti eräs lapsi minulle kerran hyvin itsevarmasti. Varsinaisten vastausten sijaan aloin keskustella hänen kanssaan ja annoin hänelle tilaa pohtia asiaa tietämättä itsekään, mihin keskustelu vielä johtaisi.

Lapsilla voi olla monenlaisia kysymyksiä aina arkipäiväisistä sattumuksista syviin teologisiin pohdintoihin. Aikuisella ei tarvitse aina olla vastauksia. Sen sijaan meidän tulee olla heille läsnä ja valmiina keskustelemaan niin pienistä kuin isoistakin asioista.

On lapsen kasvulle tärkeää, että hän oppii miettimään, pohtimaan ja etsimään vastauksia. Toisaalta keskustelutaitoihin kuuluu myös se, että opimme ymmärtämään toisenlaisia mielipiteitä ja ajatuksia – ja sen oppii vain harjoittelemalla. Ilman avointa keskustelua ei voi oppia uusia asioita tai sitä, ettei aina tiedä kaikkea.

Anna lapsen opettaa

”Ja niin oppilaasta tuli opettaja.” Näin toteaa Leijonakuningas-elokuvan Timon, kun Simba voittaa ensimmäisen kerran ötökänsyöntikilpailun. Ikä on vain numero, eikä se aina kerro siitä, kenen tulisi opettaa ja ketä. Lasten ja nuorten kanssa toimiessa vaatii aikuiselta välillä rohkeutta olla oppijan roolissa. Se saattaa olla yllättävän virkistävä kokemus molemmille osapuolille!

Oli kyseessä sitten lautapeli, jalkapallo, käsityöt tai mikä tahansa asia, mitä lapsi osaa ja sinä et, anna lapselle mahdollisuus opettaa sinua. Erityisesti mediasta ja digilaitteista lapset ja nuoret tietävät ja osaavat yleensä enemmän.

Olemme yhteisellä mediamatkalla, jossa voimme oppia paljon, vaikuttaa moneen asiaan ja tuottaa monenlaista sisältöä yksin ja yhdessä. Se vaatii kuitenkin sitä, että joskus meidän on aikuisena tunnustettava, että lapsi tai nuori tietää paremmin. Vaikka hän osaa ja sinä et, on kuitenkin tärkeää olla jättämättä lasta yksin asian kanssa. Antamalla lapsen opettaa sinua vahvistat hänen kokemustaan siitä, että hän on osaava ja taitava.

Heittäydy mukaan

Lapsia ja nuoria voi osallistaa yksinkertaisesti tekemällä yhdessä heidän kanssaan. Hyppää mukaan leikkiin, palapelintekoon tai kokkailuun. Kohtele kaikkia tasa-arvoisesti, uskalla olla hassu ja tartu rohkeasti haasteisiin!

Ole turva

Oletko joskus pelannut hippaa, jossa on turva? Se on paikka, jossa ei tarvitse juosta tai vilkuilla selän taakse. Turvassa saa olla rauhassa, paikallaan, hiljaa, tietämättä mistään mitään ja tekemättä mitään.

Vilkkaan digimaailman ja virikkeitä täynnä olevan arjen keskellä lasta ja nuortakin voi hengästyttää. Sinä voit olla se turva, sellainen turvallinen aikuinen, jonka luo voi tulla ja kertoa huolet ja ilot tai olla vain hiljaa.

Anna lupa olla kesken

Vaikka onkin rikastuttavaa osallistaa lapsia ja nuoria monella eri tavalla, heidän ei tarvitse osata ja tietää kaikkea. Heillä on lupa leikkiin, oikeus turvalliseen kasvuympäristöön ja tarve turvallisiin aikuisiin. Kaikkea vastuuta ei voi antaa lapsille, vaan sitä on tarjottava sopivasti lapsen ikään, kehitykseen ja osaamiseen suhteutettuna. Näin se tukee lapsen kasvua ja kehitystä.

Vaikka olet aikuinen, ei sinunkaan tarvitse tietää ja osata kaikkea. Uskalla siis ”olla ihan pihalla”. Ota lapset ja nuoret rohkeasti mukaan – se antaa sinulle paljon!

Kirjoittaja on seikkailija, mediakasvatuksen ammattilainen ja lastenkirjailija, mutta ennen kaikkea todella tavallinen tallustelija.