Unkarin linja haastaa Euroopan - Kristillinen perhepolitiikka kerää kritiikkiä, mutta se on tuottanut hyviä tuloksia

Olen parin viime vuoden aikana saanut tilaisuuden keskustella Unkarin kehityksestä kristityn ystäväni, Unkarin Suomen-suurlähettiläänä lokakuun loppuun asti toimineen György Urkutin kanssa. Hänen ja muiden unkarilaisten ystävieni avulla olen pyrkinyt hahmottamaan, mitä maassa tapahtuu. 

Kotimaisen median lisäksi olen seurannut Unkariin liittyviä uutisia unkarilaisilta ja eurooppalaisilta uutissivustoilta. Olen käynyt läpi maan poliittisia vaiheita – aina holokaustia edeltävistä vuosista toisen maailmansodan päättymisen yhteydessä alkaneeseen Neuvostoliiton miehitykseen, vuoden 1956 kansannousuun ja sen tukahduttamiseen sekä vuonna 1989 alkaneeseen niin sanottuun kolmanteen tasavaltaan. 

Konservatiivisen, ”Unkarin keskiajalle vievän” ja vuonna 2020 päivitetyn perustuslain lisäksi ärtymystä ulkomailla on herättänyt 15.6.2021 hyväksytty lainmuutos. Siinä esimerkiksi alle 18-vuotiaita suojellaan homoseksuaalisuuteen kehottavalta ja sitä esittelevältä materiaalilta. 

Suomessa tähän liittyvästä julkisesta keskustelusta on unohtunut muun muassa aiemmin elokuvien tarkastuksista annettu laki ja nykyinen kuvaohjelmalaki, jonka mukaan elokuville, tietokonepeleille ja muille kuvaohjelmille voidaan asettaa ikäraja ohjelman sisällön perusteella. 

Kukaan poliitikko Suomessa ei ole kiistänyt vaikkapa lapsille tai alaikäisille esitettävän heteroseksin haitallisuutta, mutta sateenkaariagendan kaikkia ulottuvuuksia ajetaan läpi luokittelemalla ne ihmisoikeuskysymyksiksi.

      "Räsäsen kirjoja on käännetty ja jaettu tuhansille opettajille." 

Lokakuun alussa sain osallistua Unkarin kansalliselle rukousaamiaiselle Budapestissä osana suomalaista delegaatiota kansanedustajien Päivi Räsäsen ja Antero Laukkasen sekä suurlähettiläs György Urkutin kanssa. 

Kuunnellessani Pesti Vigadon konserttisalissa Päivi Räsäsen puhetta huomasin pohtivani ristiriitaa, joka on suomalaisten poliitikkojen ihmisoikeusnäkemyksien ja Räsäsen kohdalla toteutuneiden rikossyytteiden välillä. 

Suomessa ja Euroopassa pienen marginaaliryhmän ylikorostuneet oikeudet ovat nyt saaneet kannattajikseen poliitikkoja, jotka ovat valmiit sulkemaan Raamatun ja siihen uskovat kansalaiset yhteiskunnan ulkopuolelle. Lisäksi he ovat valmiita rankaisemaan niitä, jotka julistavat Raamatun sanaa julkisesti. 

Ymmärsin, kuinka suuri ihmisoikeuskäsitysten ero onkaan Suomen ja Unkarin välillä, kun kuulin, että Räsäsen kirjoja – juuri niitä, joista häntä kotimaassaan syytetään kiihotuksesta vähemmistöryhmää kohtaan – on käännetty unkariksi ja jaettu tuhansille opettajille. 

Unkarissa tapasin lukuisia sikäläisiä, eurooppalaisia ja amerikkalaisia poliitikkoja ja vaikuttajia. Yhdeksi matkan kohokohdaksi muodostui maan perheasioista vastaavan ministerin Katalin Novakin haastattelu. 

– Kuulemme kyllä kritiikkiä kaikkialta. Mutta jos ajattelemme Raamattua, oikeita päätöksiä ei aina heti tunnusteta oikeiksi. Kyse on siitä, ajattelemmeko tulevaisuutta lyhytjänteisesti vai pitkäjänteisesti, ikuisuuteen asti. Jos pidämme mielessämme ikuisuuden, meidän ei tarvitse niin huolestua saamastamme arvostelusta, hän totesi. 

Kysymykseen, miksi perinteisiä perhearvoja vastaan hyökätään, ministeri Novak vastasi näin: 

– Se on hyvä kysymys, ja se kannattaisi esittää. Kysytäänhän myös päinvastoin, miksi perinteiset perheet pitäisi säilyttää. Miksi perustuslakimme tunnustaa vain miehen ja naisen välisen liiton? Miksi ajattelemme, että perheeseen kuuluvat isä, äiti, lapset ja sukulaiset? Pitäisi tutkia, miksi perinteiset perhearvot halutaan muuttaa. Miksi tärkeimmistä arvoista pitäisi luopua? 

Ministerin mukaan hallituksen perheitä tukeva politiikka on tuottanut hyvää hedelmää. Esimerkiksi solmittujen avioliittojen määrä on kaksinkertaistunut 10 vuodessa, suhteellisesti eniten Euroopassa, ja avioerot ovat matalimmillaan 60 vuoteen. Abortit ovat vähentyneet 41 prosentilla ja syntyvyys on kasvanut 25 prosenttia 10 vuodessa. 

Myös rukous on ministerin päivittäisellä agendalla. 

– Rukous on jokapäiväistä leipää, hän aloitti. 

– Ei ollut kovin helppoa alkaa lukea Raamattua joka päivä, mutta niin olen tehnyt jo pitkään. Aloitan päiväni Raamatun luvulla, ja saan siitä turvallisuuden tunnetta. Raamattu muistuttaa joka päivä, ettei maamme kuulu meille vaan Jumalalle, ja valta ei ole meidän, vaan se kuuluu hänelle. Meidän ei myöskään pitäisi ylpeillä saavutuksillamme, vaan kunnia kuuluu myös hänelle. 

– Jos muistan nämä asiat päivittäin, teen toivottavasti parempia päätöksiä.

Risto Huvila

Ministeri Novakin koko haastattelu TV7:n Rukousaamiaisella Budapestissä -ohjelmassa to 18.11. klo 21.30 (jää myös kanavan arkistoon).