Taiteilija Mauri Päivinen hallitsee kristillisen symboliikan
Taiteilija Mauri Päivinen, 75, on paitsi pitkän linjan valokuvaaja ja tvdokumenttien tuottaja myös ahkera exlibriksien tekijä. Mies on ideoinut exlibriksen jo yli 300 henkilölle. Huomattavan monet heistä ovat kirkkokuntien johtajia ja muita kristillisen toiminnan näkyviä vaikuttajia. Henkilöiden joukosta löytyy myös merkittäviä politiikan, yrityselämän ja median edustajia.
Alkusysäyksen exlibriksien pariin Päiviselle antoi Kristilliset kustantajat ry:n puheenjohtaja Toivo Asikainen 1970-luvun lopulla.
– Tein tuohon aikaan paljon töitä Asikaiselle, joka oli innokas exlibriksien keräilijä. Kansainvälisenä ja laaja-alaisesti vaikuttavana henkilönä hänellä oli noin 19 000 rekisteröidyn merkin kokoelma. Asikainen itse oli erikoistunut juutalaisiin exlibriksiin, Päivinen muistelee vuonna 2007 kuollutta ystäväänsä.
– Kerran Toivo naurahti, että jos et tee minulle exlibristä, et saa enää minulta muitakaan töitä.
Siitä kirjanmerkkien tekeminen alkoi. Pelkästään Asikaiselle ja tämän sukulaisille Päivinen teki yhteensä 21 exlibristä. Myöhemmin 1980-luvulla Asikainen pyysi Päivistä mukaansa Oxfordiin exlibriskeräilijöiden kansainväliseen konferenssiin.
– Se oli minulle monin tavoin silmiä avaava kokemus. Kiinnostuin yhä enemmän siitä, miten henkilöihin ja heidän elämäänsä liittyvät ominaispiirteet voidaan ilmaista exlibriksen symbolisena kuvana. Se antaa mahdollisuuden luovalle taiteelliselle prosessille, sillä exlibriksien tekotavalle ei ole määritelty tarkkoja sääntöjä. Itsekin olen tehnyt niitä monella eri tyylillä, Päivinen kertoo.
Merkkejä kirkkojen johtajille
Yksi erityispiirre Päivisen exlibriksissä on se, että hyvin monet niistä on tehty eri kirkkokuntien johtajille ja muille merkittäville vaikuttajille.
Valtter Luodolle kustantaja tilasi Päiviseltä exlibriksen, kun tämä sai seurakuntaneuvoksen arvonimen. Kuvallisen idean merkkiin Päivinen löysi siitä, että Luoto on tunnettu kirjallisuusmies ja työskennellyt 17 vuotta myös raamatunkäännöskomiteassa. Exlibriksen lopputulos syntyi erilaisia sanoja tyylittelemällä.
Helsingin Saalem-seurakunnan johtaja Mika Yrjölän exlibrikseen on tallennettu yksi hänen elämänsä unohtumattomista kokemuksista: Ebeneser-laivan uppoaminen 20.9.1983. Tuolloin teini-ikäinen Mika-poika joutui odottamaan yli 20 tuntia pelastusveneessä, ja hänen exlibriksensä huokuu hukkumisvaaran tuskaisaa tunnetta.
Arkkipiispa John Vikstöm vihki vuonna 1988 Suomen ensimmäiset naispapit. Tämä kirkkohistoriallisesti merkittävä tapaus on saanut ilmaisunsa myös hänen exlibriksessään, jossa Suomi-neidon kaulaan on laitettu arkkipiispan risti ja merkin tausta on kuvitettu arkkipiispan puvun mustalla ja punaisella värillä.
Ortodoksisen kirkon arkkipiispa Leo taas pyysi Päiviseltä exlibristä tavatessaan hänet Valtter Luodon seurakuntaneuvoksen arvonimijuhlassa Helsingin Saalemissa.
– Merkin aiheen löytäminen oli minulle aluksi hyvin vaikeaa. Jouduin usein rukoilemaan, että anna minulle tänä päivänä minun jokapäiväinen ideani. Vierailin myös arkkipiispa Leon luona Kuopiossa ja pyysin häneltä avukseni idean työstämiseen pätevää ikoniasiantuntijaa, Päivinen muistelee.
– Arkkipiispa ei kuitenkaan innostunut pyynnöstäni. Hän katsoi minua rauhallisesti ja sanoi toivovansa, että minä tekisin exlibriksen ilman muiden antamia valmiita ajatuksia.
Kun Mauri Päivinen vei huhtikuussa 2003 exlibriksen ensimmäisen luonnoksen arkkipiispa Leon nähtäväksi, tämä yllättyi taiteilijan symbolista ratkaisua katsellessaan. Kuvassa oli ortodoksisen kirkon graafisia tunnuksia sekä arkkipiispa kaapuineen ja leveine hartioineen, mutta häneltä puuttuivat kokonaan kasvot.
– Miksi tuossa kuvassa minulla ei ole lainkaan kasvoja? hämmentyneen oloinen arkkipiispa kysyi pienen sanattoman hetken jälkeen.
Taiteilijalla oli kuitenkin vastaus jo mielessään valmiina.
– Arvoisa arkkipiispa, sallitteko, että vastaan kysymykseenne tällä kertaa teologisesti? Päivinen aloitti.
– Olen saanut Raamatusta sellaisen käsityksen, että aina kun Jumala kohtaa ihmisen, tämän inhimilliset kasvot häipyvät näkymättömiin.
Selitys tyydytti ortodoksisen kirkon arkkipiispaa, ja hän oivalsi exlibriksen hengellisen viestin.
Myös Suomen Vapaakirkon johtohenkilöt ovat saaneet Päiviseltä oman kirjanmerkkinsä. Entinen kirkkokunnanjohtaja Olavi Rintala kantaa kuvassa soihtua rukoilevissa käsissään ja nykyinen johtaja Hannu Vuorinen pitää kädessään seitsenhaaraista kynttilänjalkaa. Lähetysjohtaja Nanna Rautiaisen exlibriksessä kiinankieliset sanat usko, toivo ja rakkaus viittaavat tämän Kiinassa viettämiin lähetystyövuosiin.
Päivinen on tehnyt exlibriksiä myös monille yhteiskunnalliselle vaikuttajille. Rouva Eeva Ahtisaari kutsui hänet merkkinsä valmistuttua syksyllä 1999 jopa presidentin linnaan.
Muita julkisuuden henkilöitä, jotka ovat saaneet Päivisen tekemän merkin, ovat muun muassa Suomen Kuvalehden entinen päätoimittaja Tapani Ruokanen, MTV:n hiljattain eläköitynyt kirjeenvaihtaja Helena Petäjistö, uutisankkuri Keijo Leppänen sekä puoluejohtaja Sari Essayah.
Exlibriksiä suomalaisille
Ensimmäisen kerran Päivisen exlibrikset olivat esillä Itä-Hämeen museon järjestämässä näyttelyssä Hartolassa vuonna 2004. Tänä syksynä hänen Exlibriksiä suomalaisille -näyttelynsä on ollut yleisölle avoinna Joensuussa Pohjois-Karjalan museo Hilmassa 10. syyskuuta lähtien. Näyttelyssä on esillä 152 työtä, ja niitä voi käydä katsomassa 13. marraskuuta saakka.
Mikä on exlibris?
» kirjan ensiölehdelle liimattava kirjanomistajamerkki » nimitys tulee latinankielisistä sanoista ex libris (”kirjoista”) » merkissä kirjanomistajan persoonaan liittyvä henkilökuva ilmaistaan taiteellisin ja symbolisin keinoin » käytäntö lähtöisin muinaisesta Egyptistä, jossa kirjakääröt merkittiin omistajansa mukaan » Suomen ensimmäiset exlibrikset ovat peräisin 1700-luvulta » Suomessa toimii kaksi exlibris-yhdistystä » exlibriksistä on kehittynyt nykyisin maailmanlaajuinen harrastus
Tamperelaiset ystävykset Milka Myllynen ja Mia-Carita Hahl ovat sitä ihmistyyppiä, jotka keksivät jatkuvasti uusia luovia ideoita ja käärivät aikailematta hihansa t...
TeemaEero Antturi Kun Marko Selkomaa tuli uskoon 13-vuotiaana, hän koki hyvin pian Jumalan kutsuvan häntä saarnaajaksi ja lähetyssaarnaajaksi. – Noita ilmaisuja silloin käytettiin, muistelee nyt 52-v...
TeemaKun Julius Kankkunen aloittaa elämäntarinansa kertomisen, kuulija ei voi olla nauliutumatta paikoilleen. Lapsuuden uskoontuloa seuraa toinen toistaan traagisempia tapahtumia: Ensin...
TeemaYhteiskristillisen Uskovaiset nuoret -nettiyhteisön vastaava
nuorisotyöntekijä Mikael Elmolhoda on saanut vuosien aikana tukevaa
tuntumaa eri kristillisten piirien nuoriin.
...
TeemaEläköityneellä opettaja Juhani Happosella on tallessa kansioita, joihin on
kertynyt yli 200 samaa aihetta käsittelevää lehtileikettä. Ne kertovat
taistelusta, jonka hän kävi 1980-luvulla...
TeemaHyvä Sanoma ry:n keräämillä lahjoitusvaroilla jaetaan tänäkin vuonna joulumuistaminen jokaiseen maamme vankilaan. Helluntaiseurakuntien vankilatyö välittää vankien luettavaksi yli tuhat Hyvä Sanoma -j...
TeemaLähi-idän
kristityistä puhuttaessa tulee melko
nopeasti esiin myös vaino. Islamilaisista yhteiskunnista
ja lujista sukusiteistä juontava
ilmiö tuli näkyväksi Suomessakin äskettäin,
kun to...
TeemaRukous merkitsee musiikkievankelistana toimivalle Jipulle elämän kantavaa voimaa. Tänä syksynä hän on saanut kokea niin pieniä kuin suuriakin ihmeitä.
TeemaHerra, osoita minulle tie ja tee minut halukkaaksi sitä vaeltamaan. Uskallettua on viipyä, ja vaarallista on jatkaa matkaa. Täytä siis minun ikävöimiseni ja osoita minulle tie.
TeemaOnko evankeliointi koko seurakunnan
tehtävä? Kenelle se
oikein kuuluu? Miksi
niin harvat innostuvat nykyisin
evankelioimisesta? Ja
mitä se oikeastaan käytännössä
on?
TeemaEvankelioimisen suuria
innovaatioita helluntailiikkeessä olivat
1900-luvun alkupuolella telttakokoukset
ja kitarakuorot. Evankelioiva
Hyvä Sanoma -lehti perustettiin sota-aikana. Pai...
TeemaBilly Grahamin puheet suunniteltiin tarkkaan etukäteen. Avausiltaan sisältyi elokuvamainen kohtaus, jossa yksinäinen nainen veti väkijoukon liikkeelle.
TeemaKatolinen aktiivi kirjoitti avoimen kirjeen Suomen helluntailaisille, ja RV pyysi siihen vastineen. Yhteisöjen suhteissa kaikki ei ole sitä, miltä näyttää.
UutisetLähestyn teitä, rakkaat Suomen helluntailaiset,
ennen kaikkea kristittynä, joka tunnustaa samaa Apostoliseen uskontunnustukseen
kirjattua uskoa, jota tekin tunnustatte.
Toiseksi lähe...
UutisetKatolinen teologi Emil Anton
on lähestynyt avoimella kirjeellään Suomen helluntailiikettä reformaation
merkkivuoden tiimoilta. Kirjoituksellaan hän halusi herättää keskustelua, vähentää
enn...
Teema”Yksi viime vuosikymmenten
merkittävimmistä globaalin
kristillisyyden ilmiöistä.” Näin
suurin sanoin on luonnehdittu helluntailaisten
ja roomalaiskatolisen kirkon
vuonna 1972 aloittamaa k...