Taiteilija Mauri Päivinen hallitsee kristillisen symboliikan

Taiteilija Mauri Päivinen, 75, on paitsi pitkän linjan valokuvaaja ja tvdokumenttien tuottaja myös ahkera exlibriksien tekijä. Mies on ideoinut exlibriksen jo yli 300 henkilölle. Huomattavan monet heistä ovat kirkkokuntien johtajia ja muita kristillisen toiminnan näkyviä vaikuttajia. Henkilöiden joukosta löytyy myös merkittäviä politiikan, yrityselämän ja median edustajia.

Alkusysäyksen exlibriksien pariin Päiviselle antoi Kristilliset kustantajat ry:n puheenjohtaja  Toivo Asikainen 1970-luvun lopulla.

– Tein tuohon aikaan paljon töitä Asikaiselle, joka oli innokas exlibriksien keräilijä. Kansainvälisenä ja laaja-alaisesti vaikuttavana henkilönä hänellä oli noin 19 000 rekisteröidyn merkin kokoelma. Asikainen itse oli erikoistunut juutalaisiin exlibriksiin, Päivinen muistelee vuonna 2007 kuollutta ystäväänsä.

– Kerran Toivo naurahti, että jos et tee minulle exlibristä, et saa enää minulta muitakaan töitä.

Siitä kirjanmerkkien tekeminen alkoi. Pelkästään Asikaiselle ja tämän sukulaisille Päivinen teki yhteensä 21 exlibristä. Myöhemmin 1980-luvulla Asikainen pyysi Päivistä mukaansa Oxfordiin exlibriskeräilijöiden kansainväliseen konferenssiin.

– Se oli minulle monin tavoin silmiä avaava kokemus. Kiinnostuin yhä enemmän siitä, miten henkilöihin ja heidän elämäänsä liittyvät ominaispiirteet voidaan ilmaista exlibriksen symbolisena kuvana. Se antaa mahdollisuuden luovalle taiteelliselle prosessille, sillä exlibriksien tekotavalle ei ole määritelty tarkkoja sääntöjä. Itsekin olen tehnyt niitä monella eri tyylillä, Päivinen kertoo.

Merkkejä kirkkojen johtajille

Yksi erityispiirre Päivisen exlibriksissä on se, että hyvin monet niistä on tehty eri kirkkokuntien johtajille ja muille merkittäville vaikuttajille.

Valtter Luodolle kustantaja tilasi Päiviseltä exlibriksen, kun tämä sai seurakuntaneuvoksen arvonimen. Kuvallisen idean merkkiin Päivinen löysi siitä, että Luoto on tunnettu kirjallisuusmies ja työskennellyt 17 vuotta myös raamatunkäännöskomiteassa. Exlibriksen lopputulos syntyi erilaisia sanoja tyylittelemällä.

Helsingin Saalem-seurakunnan johtaja Mika Yrjölän exlibrikseen on tallennettu yksi hänen elämänsä unohtumattomista kokemuksista: Ebeneser-laivan uppoaminen 20.9.1983. Tuolloin teini-ikäinen Mika-poika joutui odottamaan yli 20 tuntia pelastusveneessä, ja hänen exlibriksensä huokuu hukkumisvaaran tuskaisaa tunnetta.

Arkkipiispa John Vikstöm vihki vuonna 1988 Suomen ensimmäiset naispapit. Tämä kirkkohistoriallisesti merkittävä tapaus on saanut ilmaisunsa myös hänen exlibriksessään, jossa Suomi-neidon kaulaan on laitettu arkkipiispan risti ja merkin tausta on kuvitettu arkkipiispan puvun mustalla ja punaisella värillä.

Ortodoksisen kirkon arkkipiispa Leo taas pyysi Päiviseltä exlibristä tavatessaan hänet Valtter Luodon seurakuntaneuvoksen arvonimijuhlassa Helsingin Saalemissa.

– Merkin aiheen löytäminen oli minulle aluksi hyvin vaikeaa. Jouduin usein rukoilemaan, että anna minulle tänä päivänä minun jokapäiväinen ideani. Vierailin myös arkkipiispa Leon luona Kuopiossa ja pyysin häneltä avukseni idean työstämiseen pätevää ikoniasiantuntijaa, Päivinen muistelee.

– Arkkipiispa ei kuitenkaan innostunut pyynnöstäni. Hän katsoi minua rauhallisesti ja sanoi toivovansa, että minä tekisin exlibriksen ilman muiden antamia valmiita ajatuksia.

Kun Mauri Päivinen vei huhtikuussa 2003 exlibriksen ensimmäisen luonnoksen arkkipiispa Leon nähtäväksi, tämä yllättyi taiteilijan symbolista ratkaisua katsellessaan. Kuvassa oli ortodoksisen kirkon graafisia tunnuksia sekä arkkipiispa kaapuineen ja leveine hartioineen, mutta häneltä puuttuivat kokonaan kasvot.

– Miksi tuossa kuvassa minulla ei ole lainkaan kasvoja? hämmentyneen oloinen arkkipiispa kysyi pienen sanattoman hetken jälkeen.

Taiteilijalla oli kuitenkin vastaus jo mielessään valmiina.

– Arvoisa arkkipiispa, sallitteko, että vastaan kysymykseenne tällä kertaa teologisesti? Päivinen aloitti.

– Olen saanut Raamatusta sellaisen käsityksen, että aina kun Jumala kohtaa ihmisen, tämän inhimilliset kasvot häipyvät näkymättömiin.

Selitys tyydytti ortodoksisen kirkon arkkipiispaa, ja hän oivalsi exlibriksen hengellisen viestin.

Myös Suomen Vapaakirkon johtohenkilöt ovat saaneet Päiviseltä oman kirjanmerkkinsä. Entinen kirkkokunnanjohtaja Olavi Rintala kantaa kuvassa soihtua rukoilevissa käsissään ja nykyinen johtaja Hannu Vuorinen pitää kädessään seitsenhaaraista kynttilänjalkaa. Lähetysjohtaja Nanna Rautiaisen exlibriksessä kiinankieliset sanat usko, toivo ja rakkaus viittaavat tämän Kiinassa viettämiin lähetystyövuosiin.

Päivinen on tehnyt exlibriksiä myös monille yhteiskunnalliselle vaikuttajille. Rouva Eeva Ahtisaari kutsui hänet merkkinsä valmistuttua syksyllä 1999 jopa presidentin linnaan.

Muita julkisuuden henkilöitä, jotka ovat saaneet Päivisen tekemän merkin, ovat muun muassa Suomen Kuvalehden entinen päätoimittaja Tapani Ruokanen, MTV:n hiljattain eläköitynyt kirjeenvaihtaja Helena Petäjistö, uutisankkuri Keijo Leppänen sekä puoluejohtaja Sari Essayah.

Exlibriksiä suomalaisille

Ensimmäisen kerran Päivisen exlibrikset olivat esillä Itä-Hämeen museon järjestämässä näyttelyssä Hartolassa vuonna 2004. Tänä syksynä hänen Exlibriksiä suomalaisille -näyttelynsä on ollut yleisölle avoinna Joensuussa Pohjois-Karjalan museo Hilmassa 10. syyskuuta lähtien. Näyttelyssä on esillä 152 työtä, ja niitä voi käydä katsomassa 13. marraskuuta saakka.

Mikä on exlibris?

» kirjan ensiölehdelle liimattava kirjanomistajamerkki
» nimitys tulee latinankielisistä sanoista ex libris (”kirjoista”)
» merkissä kirjanomistajan persoonaan liittyvä henkilökuva ilmaistaan taiteellisin ja symbolisin keinoin
» käytäntö lähtöisin muinaisesta Egyptistä, jossa kirjakääröt merkittiin omistajansa mukaan
» Suomen ensimmäiset exlibrikset ovat peräisin 1700-luvulta
» Suomessa toimii kaksi exlibris-yhdistystä
» exlibriksistä on kehittynyt nykyisin maailmanlaajuinen harrastus