Sydän pysyvästi kentällä – Harri Hakola 30 vuotta Fidassa – Lähti lähetystyöhön ilman koulutusta, mutta ei muuttaisi kokemastaan mitään

Harri Hakola on ollut Fidan palveluksessa vuodesta 1990, välillä kolme vuotta muissa järjestöissä. - Olen toivonut, että voisin olla sellaisessa muutoksessa läsnä, missä lähetystyö muuttuisi vastamaan tätä aikaa, Hakola sanoo.
Harri Hakola on ollut Fidan palveluksessa vuodesta 1990, välillä kolme vuotta muissa järjestöissä. - Olen toivonut, että voisin olla sellaisessa muutoksessa läsnä, missä lähetystyö muuttuisi vastamaan tätä aikaa, Hakola sanoo.

21.11.2023 | Anssi Tiittanen 

Fidan toiminnanjohtaja Harri Hakolalla on yllään oranssi Fida-huppari, ja hän pahoittelee asuvalintaansa. 

Aivan turhaan. Huppari luo kansalaisjärjestöfiilistä. Rosotunnelmaa luo myös helluntaiseurakuntien lähetys- ja kehitysyhteistyöjärjestön toimiston nykyinen sijainti autokorjaamojen ja bussivarikoiden naapurina Helsingin Roihupellossa, josta puuttuu lähes kaikki kaupunginosaglamour. 

Loistetta, joskin hieman vinksahtanutta, on sen sijaan toiminnanjohtajan huoneen jyhkeässä sohvakalustuksessa. 

– Näiden piti mennä Moskovan Sheraton-hotellin aulaan. Pakotteiden vuoksi saimme ne välittäjältä tänne lahjoituksena, Hakola kertoo. 

  

Harri Hakolan, 64, olemuksessa on pohjoispohjalaista skarppiutta. Kempele Oulun kainalossa oli Hakolan mukaan turvallinen ja hyvä kasvuympäristö. 

– Kotimme oli jokseenkin köyhä kuuden lapsen työläiskoti, Hakola kuvailee. 

Eevi-äiti oli kotiäitinä, isä Urho työskenteli rautateillä. 

Mitään ei puuttunut, mutta mitään ylimääräistäkään Hakoloilla ei ollut. Vesi haettiin kylän kaivosta, eikä Harrin varhaislapsuudessa kodissa ollut sisävessaa tai suihkua. 

Nyttemmin huippukunnaksi kehittyneessä Kempeleessä oli alueena jo tuolloin kasvua ja tulevaisuudenuskoa. Harri Hakolakin suuntasi 18-vuotiaana pää pystyssä ekonomiopintoihin Vaasaan. 

– En hakenut muualle, ja varasijalta pääsin sisään. En saanut lukiossa huippuarvosanoja, vaan olin hyvin keskiverto kaikessa. 

Vaasassa Harri tapasi Lean, saarnaajan tyttären. Pariskunta meni naimisiin vuonna 1985. 

Ensimmäisiä talouspäällikön paikkoja Hakolalla olivat Citymarket-ketju sekä vasta perustettu Wasalandia-huvipuisto, mitä Hakola muistelee nyt huvittuneena.

 


       "Åket ja muut ovat tehneet Afrikassa aivan upeaa työtä."

 

Parin huvipuistovuoden jälkeen työ jatkui yhä lasten parissa, mutta varsin toisenlaisessa ympäristössä. Kolmihenkiseksi kasvanut perhe suuntasi orpokotiin Kenian Homa Bayhin vuonna 1990.  

1990-luvun alussa lähetystyössä elettiin toisaalta yhä suurten lähetyspersoonien, toisaalta jo kansallistamisajatusten aikaa. 

– Kyllä, Ugandassa oli vielä esimerkiksi Åke Söderlund ja Etiopiassa Roiniset, Hakola luettelee ja toteaa, että mainitsemisen ansaitsevia ihmisiä olisi valtavasti. 

Kenia oli ollut jo vuosikymmeniä yksi Suomen helluntailaisten lähetystyön tärkeimmistä kohdemaista. Lähettiperheitä maassa oli kymmeniä. 

Homa Bayn lastenkoti haluttiin ohjata paikallisiin käsiin. 

– Ekonomi aina ajattelee, että osaa ja tietää kyllä kaiken. 

Hakola ei ollut saanut eikä ollut osannut toivoakaan oikeastaan minkäänlaista koulutusta tai perehdytystä kentälle. Kun kuumuus humahti kasvoille Nairobin lentokentällä, Kempeleen poika astui samalla ensimmäistä kertaa elämässään Afrikkaan. 

Vastassa oli kenttäsihteeri, lähettilegenda Anneli Jerkku

– Ilman Annelin apua mistään ei olisi tullut mitään. 

Viiden päivän kuluttua Hakola makasi jo sairaalan letkuissa. Afrikka latasi tulokkaalle heti rajun vatsataudin. 

– Homa bay tarkoittaa kuumelahtea. Paikka oli kyllä nimensä veroinen. Sairastimme niinä vuosina paljon. 

Keniassa Jesse sai pikkuveljen Robertin

  

Harri Hakola pitää jälkikäteen ajateltuna yli 30 vuoden takaista kenttäkokemustaan arvokkaana eikä muuttaisi siitä mitään. 

– Lähetystyö on silti hyvin erilaista nykyisin. Suurin osa siitä on tiimityötä, yhdessä tekemistä ja johdettua toimintaa. 

– Nykyisin ei enää koskaan mennä tyhjiöön, kohti tuntematonta. 

Hakola tähdentää silti, että ennenkin on tehty aivan oikeita asioita. 

– Jotain kertoo se, että Etiopiassa on kaksi suomalaislähettien perustamaa helluntaikirkkoa. Toiseen niistä kuuluu kymmenen miljoonaa, toiseen kolme miljoonaa jäsentä. 

– Åket ja muut ovat tehneet Afrikassa aivan upeaa työtä. 

Myös Hakolan orpokotihanke saatiin aikanaan reilussa vuodessa maaliin varsin hyvin. 

– Paikallisilla ihmisillä oli hyvä tuntuma siihen, miten työtä tehdään. Pitkälti heidän ideoittensa pohjalta tehtiin uudistuksia ja muutoksia, Hakola kiittelee.

 

 

     Seurakunnan elinvoiman yksi merkki on se, että lähetystyö on vahvaa.

  

Harri Hakola on toiminut vuodesta 2009, neljäntoista vuoden ajan, Fidan toiminnanjohtajana. 

Se, osoittavatko lähetystyön käyrät ylös- vai alaspäin, riippuu kysymyksenasettelusta. 

Jo vuosia on eletty eläköityvien lähettien ja lukumääräisesti vähentyneiden, useilla osakannatuksilla työtä tekevien lähettien aikaa. 

– Jos taas katsotaan asiaa globaalisti, lähetystyötä tehdään enemmän kuin ennen ja työ on monipuolistunut. Uusien lähettävien maiden osuus on kasvanut, samoin kuin työn tehokkuus ja tuloksellisuus. 

– Silti, kyllä seurakunnan elinvoiman yksi merkki on se, että lähetystyö on vahvaa. Siinä mielessä tilanne on huonontunut. 

Yksi Harri Hakolan tulevaisuuden haaveista liittyykin siihen, että Fida voisi jatkossa astua seuraavalle tasolle ja yhä vahvemmin tukea entisten lähetysmaiden helluntaikirkkoja – niitä miljoonajäsenisiä – kehittymään vielä enemmän lähettäviksi kirkoiksi. 

  

Tulevaisuuden unelmista kysyttäessä Hakola palaa henkilökohtaisten toivelistojen sijaan yhä uudelleen lähetyskentille. 

– Jollakin tavalla sydämeni on ollut viime vuosina Japanissa. Siellä haluaisin nähdä herätystä. 

– Suomalaisetkin ovat tehneet siellä työtä jo 1940-luvulta lähtien. Seurakunnat ovat silti yhä pieniä, eikä kristillisyys näy Japanissa juuri mitenkään. 

Jos johonkin pitäisi itse vielä lähteä, luonteva suunta Hakolalle olisi tietenkin Afrikka. 

– Eritrea on usein mielessä. Siellä kumppaniseurakuntien johtajia on ollut jo 20 vuotta vankilassa. Haluaisin nähdä heidät vapaina. He olivat hyviä ystäviä, Hakola suree. 

Kongon demokraattinen tasavalta ei myöskään ole jättänyt Hakolaa rauhaan. 

– Kongo voisi hyvin olla maailman rikkain maa, jossa kaikilla on hyvä olla. Se on luonnonrikkauksiltaan aivan ylivertainen paikka. Ihmiset elävät kuitenkin pääosin kurjuudessa. Huono hallinto on kamala kirous tässä maailmassa. 

  

Kysymykset alkaa olla kysytty, haastattelu lähenee loppuaan. 

Fidan talo on maanantaisena aamupäivänä hiljainen. Etätöitä tehdään kodeissa ja kahviloissa. 

– Nykyisin meillä on kerran kuukaudessa päivä, jolloin kaikki ovat paikalla. 

Toiminnanjohtajan työssä Hakola arvostaa sitä, että ”työ on mielenkiintoista ja siinä voi vaikuttaa omaan toimenkuvaan”. 

– Voisi luulla, ettei työnkuva tällaisessa hommassa paljoa muutu. Kertaakaan ei kuitenkaan ole käynyt niin, että kuluva vuosi olisi ollut samanlainen kuin edellinen, oranssipaitainen mies sanoo.



Lukijalta
40/201

Lukijalta22.3.2024 | Olen kiitollinen, että maakuntalehdissämme on auennut toistuvasti tilaa Raamatun sanomaa korostaville kirjoituksilleni. Usein ne sivuavat yhteiskunnallisia haasteita, unohtamatta ikuis...
LukijaltaIhmisten puheissa toistuvat usein ilmaisut kuten ”Kuolema kuittaa univelat” tai ”Haudassa saa sitten levätä”. Ne ovat tavallisia tapoja vältellä ajatusta kuolemanjälkeisestä elämästä ja vaeltaa va...
Lukijalta21.11.2023 | Helluntaikirkon oppikäsityksessä Jeesuksen paluusta ei ole enää vain yhtä tulkintamallia. Jeesuksen paluusta itsessään ollaan varsin yksimielisiä, mutta seurakunnan tempauksen ajoituk...
Lukijalta24.10.2023 | Iso Kirja on hehkuttanut tänä vuonna Opisto omaksi -teemaa. Sen tavoitteena on, että seurakunnat ja niiden jäsenet ottaisivat ja kokisivat entistä enemmän omistajuutta yhteisestä opis...
LukijaltaApostoli Paavali ei tahtonut pitää Roomassa asuvia veljiä tietämättöminä ”tästä salaisuudesta, että Israelia on osaksi kohdannut paatumus – hamaan siihen asti, kunnes pakanain täysi luku on sisäll...
Lukijalta(20.3.2023) Tammikuussa seurakuntamme johtajisto sai ihmetteleviä yhteydenottoja koskien paikallista Turvallinen seurakunta -lausuntoa, jossa olemme osallisena. Siinä oli virheellisesti na...
Lukijalta(6.3.2023) Uudet hyvinvointialueet aloittivat vuoden alusta. Kotiin saamamme esitteen mukaan uuden hyvinvointialueen keskeinen tehtävä on ”hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistäminen yht...
LukijaltaTranslain uudistaminen vietiin eduskunnassa maaliin 1.2.2023 äänin 113–69. Lain mukaan jokainen täysi-ikäinen kansalainen voi vaihtaa sukupuolensa pelkkänä ilmoitusasiana. Korjausleikkauksia ja lä...
LukijaltaOikeaoppisuuden tarve on ihmiselle ominaista ja johtuu osin siitä, että se on eräs turvallisuuden tunnetta ruokkiva väline. Uskon kysymyksissä oikeaoppisuuden tarve on hälyttävän suuri. Osasyynä s...
Lukijalta(27.12.2022) Silmiini sattui erään teologin lehtikirjoituksen otsikointi: ”Ateisti, joka tuntee Jumalan?” Kysymysmerkin kanssakin toteamus on absurdi. Ateisti kieltää Jumalan olemassaolon ja kaike...
Lukijalta(22.11.2022) Kun tulin aikoinani uskoon, sain näyn hengellisestä työstä. Se oli määrittelemätön pakottava tarve olla jotenkin hyödyksi Jumalan valtakunnassa. Tämä tarve on ollut läpi uskossa oloaj...
LukijaltaPaimen Plus -lehden kesäkuun numeron talouspalstalla olleessa kirjoituksessa kerrottiin seurakuntien lämpölaskujen noususta viime talvelta. Sama suunta näyttää jatkuvan myös tulevana talvena. Kerr...
LukijaltaJeesus joutui usein herättelemään kuulijoitaan. Tässä muutamia otteita Jeesuksen sanoista: ”Ettekö käsitä? Kuinka te ette käsitä, etten minä puhunut teille leivästä?” Niin hän sanoi heille: ”Ettek...
LukijaltaYhdysvalloissa korkein oikeus kumosi kesäkuussa vanhan ns. Roe vs Wade -nimellä tunnetun, aborttioikeuden turvanneen ennakkopäätöksen. Näin se teki sen, minkä kokeneiden ja laintuntevien tuomareid...
LukijaltaSanan- ja uskonnonvapaus ry (SUV) on osoittanut tarpeellisuutensa kansan keskuudessa. Kesäkuussa 2021 perustettu yhdistys on saanut aatteensa taakse jo yli 1 000 jäsentä ympäri Suomea.
Yh...
LukijaltaHesekielin kirjan luku 33 kertoo sielunhoitajan ja profeetan vastuusta. Toisesta jakeesta löytyvät puhuttelevat sanat: ”Jos minä annan miekan tulla maan kimppuun ––.” Nykyiset aseet eivät ole miekkoja...
LukijaltaLähetyspastori Markku Karjalaisen mukaan Uusi testamentti opettaa seurakunnan johtavan pastorin ja vanhimman viran kuuluvan miehille. Raamatussa sanotaan, että vanhimman virkaan tulee valita ”yhde...
LukijaltaKansallisen veteraanipäivän aikana (27.4.), kun uutiset kertovat Suomen tasavallan presidentti Sauli Niinistön potevan koronan jälkeen keuhkokuumetta, olen pohtinut, kuinka tärkeää on, että maamme...
LukijaltaRisto Karhu esitti Ristin Voitossa 17 kysymyksen: ”Jeesuksen paluu – ennen suurta ahdistusta?” Kirjoitus keskittyi ensisijaisesti odottamamme tempauksen ajankohdan pohdintaan. Mielestäni Risto Kar...
LukijaltaLänsimaiden kristittyjen piirissä on laajalti käsitys, että seurakunnan salainen tempaus tapahtuisi ennen suurta ahdistusta. Etenkin vapaiden suuntien käsitykseen on paljolti vaikuttanut Vilho Har...
LukijaltaJumala ilmoittaa itsensä Raamatun Sanan kautta mutta myös kansojen vaiheissa. Erityisen selvästi tämä ilmenee Israelin kansan historiassa ja nykyhetkessä.
Suomen kansan eri vaiheissa olem...
LukijaltaKiitos Reijo Mänttärille palautteesta (RV 9/22) kirjani erään luvun pohjalta tehtyyn artikkeliin. Tila ei riitä palautteen seikkaperäiseen käsittelyyn, mutta teen joitain yleisiä huomioita. ...
LukijaltaPuheessaan Korneliuksen talossa apostoli Pietari tahtoi sitoa uudet opetuslapset herätyksen alkuperään. Siksi hän sanoo: ”– – sen sanan, joka lähtien Galileasta on levinnyt koko Juudeaan, sen kast...
LukijaltaLehden emerituspäätoimittaja Leevi Launonen pohdiskeli kasvatustieteen asiantuntijana syvällisesti ihmisen persoonaa (RV 5). Hän toteaa ihmisen luonteen kasvamisen jääneen taka-alalle 1900-luvun l...
LukijaltaPitkittynyt poikkeusaika on kuormittanut lapsiperheiden arkea, typistänyt tärkeitä vertaistukiverkostoja ja kaventanut seurakuntayhteyttä. Lasten hengellinen kasvatus on jäänyt pitkälti vanhempien...
LukijaltaHyvin usein puhutaan pettäjä Jaakobista tai siitä, kuinka Jaakob petti veljensä. Ovatkohan nämä ajatukset koko totuus?
1. Moos. 25:21,23: ”Iisak rukoili Herraa vaimonsa puolesta, sillä tä...
LukijaltaVastine Kalevi Marinille – "Ekumeniaa ei tarvitse pelätä"

Ristin Voitossa 46 oli Kalevi Marinin mielipidekirjoitus, joka kommentoi Ristin Voitossa 41 julkaistu...
LukijaltaRistin Voitossa 41 oli hätkähdyttävä artikkeli Helluntailaisena ekumeniaa vahvistamassa. Petri Mäkilä sanoittaa siinä teologian toht...
LukijaltaSuomessa on viime vuosien aikana kyseenalaistettu kristillisiä arvoja. Raamatun mukaista uskoa tunnustavat kokevatkin, että kaikkea muuta suvaitaan paitsi kristillisiä arvoja.
Kuitenkin e...
LukijaltaLehden sivuilla on jälleen käyty keskustelua naisen asemasta. RV:n numerossa 41 Hannu Kangasniemi esitti miehen ja naisen välisen hierarkian olevan osa Jumalan asettamaa järjes...
LukijaltaRistin Voitossa 30–31 oli kirjoitus kalvinismista. Näkemys miehen ja naisen erilaisista sukupuolisidonnaisista rooleista perheessä ja seurakunnassa nousi esiin yhtenä jäsenille tärkeänä näkök...
LukijaltaKesän päivityksiä, uutisia ja mainoksia lukiessa mieleen on noussut kysymys: Onko sellainen paradoksi mahdollista, että voin olla ihmisoikeuksien ja solidaarisuuden puolella ja samaan aikaan kriti...
LukijaltaSuurella mielenkiinnolla, jännityksellä, rakkaudella ja ilolla tartuin Evankelistakoti elää -kirjaan. Jokainen kirja, joka kertoo helluntaiherätyksen alkuajoista Suomessa, sen toiminnast...
LukijaltaOlen kuullut joidenkin väittävän, etteivät uskovat joudu viimeiselle tuomiolle. Silloin tarkoitetaan ns. erillistä ylöstempausta, joka on erotettu ylösnousemuksesta viimeisenä päivänä. Kuitenkin t...
LukijaltaNettikonferenssissa näki paljon mielenkiintoisia vastauksia otsikon kysymykseen. Laulu- ja soitinyhtye Exit sai paljon myönteistä palautetta. Monet pitivät sen esiintymistä jopa koko tapahtuman pa...
LukijaltaPaljolla kirjantekemisellä ei ole loppua. Ristin Voitossa on kirja-arvioita, joista toiset ovat hyviä ja rakentavia uskoamme ajatellen, toiset ovat sitten vähemmän hyviä. Markus Maj...
LukijaltaRistin Voitto -lehden pääkirjoituksessa (12/21) Waltteri Haapala korostaa pastorien johtajuutta ja heidän kunnioittamistaan sangen voimakkaasti. On toki tärkeää, että pastorit saavat heille kuuluv...
Ristin Voiton verkkosisältö nyt Ajassa-lehdessä – diginäköislehti päivittyy toistaiseksi tutulle paikalle ristinvoitto.fi:hin
Seurakunnat: Maksukorttidiakonian myötä keskustelut ovat muuttuneet syvällisemmiksi
Kuurojen työtä jo 50 vuotta – Juhlavuosi huipentuu Juhannuskonferenssin puheenvuoron lisäksi lokakuussa pidettävään juhlaan