Suurlähettiläs viihtyy suomalaisten parissa

Forrain mukaan vieraan kulttuurin keskellä viihtyminen ei riipu niinkään olosuhteista kuin sisäisestä rauhasta. Kuva: Unkarin suurlähetystö
Forrain mukaan vieraan kulttuurin keskellä viihtyminen ei riipu niinkään olosuhteista kuin sisäisestä rauhasta. Kuva: Unkarin suurlähetystö
Unkarin suurlähetystö sijaitsee kauniilla paikalla Helsingin Kuusisaaressa Itämeren rannalla. Suurlähettiläs Kristóf Forrai on asunut Suomessa yli viisi vuotta. Maiden välisistä kulttuuri- ja ilmastoeroista huolimatta hän on viihtynyt erittäin hyvin.

– Minulle kyllä kerrottiin talven kylmyydestä. Kuulin myös, että suomalaiset ovat sisäänpäin kääntyneitä, viihtyvät omissa oloissaan eivätkä ole kovin puheliaita. Sanoisin kuitenkin suomalaisten olevan hyvin ystävällisiä ja rehellisiä ihmisiä.

– Se, kuinka ihminen viihtyy erilaisessa ilmastossa ja kulttuurissa, ei riipu ulkoisista tekijöistä vaan sisäisestä rauhasta.

Suoraa puhetta sukulaisten kesken

Forrain mukaan unkarilaiset pitävät suomalaisia kuin perheenjäseninään. Hän kertoo tavanneensa monia suomalaisia, joiden kanssa on voinut käydä avoimia ja syväluotaavia keskusteluja, ja ottaa malliksi yhden tapauksen.

– Kun astuin suurlähettilään virkaan ja ojensin valtakirjani presidentti Tarja Haloselle, hän otti minua käsivarresta kiinni ja sanoi: ’Näin sukulaisten kesken voidaan puhua kaikista asioista suoraan kiertelemättä.’

Yksi suurlähettilään päätehtävistä on valvoa Unkarin ja Suomen välisiä ystävyyssuhteita. Viime vuosina mediakriittisyys Unkaria kohtaan on kirvoittanut keskusteluja ja kyselyjä suurlähettilään ja omien kansalaisten kesken.

– Kolme vuotta sitten kesällä Unkarin asunnossani työskennelleet paikalliset työntekijät kysyivät minulta, onko totta, että Suomen ulkoministeri kritisoi Unkaria. Yritin valaista heille, että maatamme arvosteltiin silloin useissa eri maissa, ei siis pelkästään Suomessa. Koska kyselijät pitivät suomalaisia sukulaiskansanaan, kritiikki oli satuttanut heitä.

Forrai sanoo tuntevansa käsitteet sauna, terva ja sisu. Avantouintiakin ennakkoluuloton ja rohkea suurlähettiläs on kerran Kemissä vieraillessaan kokeillut.

– Erityisesti kunnioitan suomalaista sisua ja sitä, mitä talvisodan aikana tapahtui.

Nuori sukupolvi ei ehkä tiedä, että suuri vapaaehtoisten pataljoona unkarilaisia sotilaita oli auttamassa Suomea talvisodassa vuosina 1939–1940. Maiden välisten suhteiden kannalta se oli merkittävä liikekannallepano. Koko Unkari seurasi Suomen tapahtumia, ja Unkarin hallitus tuki myös materiaalihankinnoissa lähettäen sotatarvikkeita etulinjaan.

Kristityt myötätuulessa

Viime aikoina rasismi ja äärioikeistolainen ajattelu ovat yleistyneet koko Euroopassa. Forrain mielestä ei ole sattumaa, että Unkari on holokaustin muistoa ylläpitävän, kansainvälisen International Holocaust Remembrance Alliancen eli IHRA:n puheenjohtajamaa. Vuonna 2014 Unkarissa vietettiin holokaustin 70-vuotismuistopäivää.

Vainoissa kuoli noin 600 000 unkarilaista juutalaista, mikä tarkoitti kymmentä prosenttia koko juutalaisesta kansasta.

– Valitettavasti juutalaisten kuolemaan oli osasyyllisinä myös Unkarin kansalaisia, suurlähettiläs pahoittelee.

Unkarissa on nykyään Euroopan suurin synagoga ja kolmanneksi eniten juutalaisia, joten on erittäin tärkeää pitää toisen maailmansodan aikaisia tapahtumia esillä ja kertoa niistä jälkipolville, ettei mitään vastaavaa pääse enää koskaan tapahtumaan.

– Meidän tulee kunnioittaa ja vaalia holokaustin uhrien muistoa. Eturivin juutalaiset johtajat ovat sanoneet, että nyt on menossa juutalaisten renessanssi, uudelleen syntymisen aika. Se antaa uutta toivoa paljon kärsineelle kansalle.

Pääministeri Viktor Orbanin valtakautena myös Unkarin kristittyjen asema on vahvistunut. Yksi esimerkki löytyy koulumaailmasta. Kristilliset kirkot ja myös helluntaiseurakunnat saavat johtaa valtion julkisin verovaroin ylläpitämiä kouluja, lastentarhoja sekä vanhainkoteja. He saavat samat tuet kuin valtiolliset laitokset sekä oikeuden määritellä oman uskonnon opetuksen.

Suomen ja Unkarin välille on kehittynyt hedelmällinen koulujen välinen yhteistyö, ja helluntailiikkeen kansainvälisiä suhteita arvostetaan myös valtion johdossa. Kirkkokuntien hallinnoimissa kouluissa on tätä nykyä jo yhteensä 200 000 oppilasta.

Suurlähettiläs Forrai on katolinen kristitty, joka ei laita lamppuaan vakan alle. Hän puhuu luontevasti kristillisyydestä, uskosta ja hengellisyyden merkityksestä ihmisen elämässä.

– Pidän uskoa Jeesukseen erittäin tärkeänä asiana elämässäni. Raamattu antaa vastauksia ihmiselämän kaikkiin kysymyksiin. Uskon rukouksen voimaan ja Jumalan johdatukseen.


Kari Honkanen

Samaa (kieli)perhettä?

Unkarilaisten identiteetti perustuu pitkälti erittäin vaikeaan kieleen ja kielioppiin, joka poikkeaa selvästi muista Euroopassa puhutuista, enimmäkseen indoeurooppalaisista kielistä. Unkari on ollut tavallaan kielimuurin takana, sillä ulkopuolisten on vaikea oppia maan kieltä.

 

 

Unkarilaiset ovat etsineet omia juuriaan: mistä he ovat tulleet, ja onko jossain kenties sukulaiskansoja? He kokivat vielä 1800-luvulla muukalaisuutta keskellä Eurooppaa, kunnes he kuulivat kielitutkijoilta kaukana pohjoisessa asuvasta suomalaisesta kansasta, joka puhui kieliopiltaan samanlaista kieltä. Siitä lähtien unkarilaiset ovat kokeneet suomalaiset sukulaiskansakseen, koska kielioppi todistaa näiden kahden kansan juurien olleen joskus sidoksissa keskenään.

 

 

Avoin kysymys on vielä se, mistä unkarilaiset vaelsivat Eurooppaan. Sitä voi vain arvailla, mutta suomalais-ugrilainen kieliperhe joka tapauksessa yhdistää nämä kaksi kansaa. Ne ovat varmuudella lähtöisin samoista maantieteellisistä juurista.



Lukijalta
51

Lukijalta22.3.2024 | Olen kiitollinen, että maakuntalehdissämme on auennut toistuvasti tilaa Raamatun sanomaa korostaville kirjoituksilleni. Usein ne sivuavat yhteiskunnallisia haasteita, unohtamatta ikuis...
LukijaltaIhmisten puheissa toistuvat usein ilmaisut kuten ”Kuolema kuittaa univelat” tai ”Haudassa saa sitten levätä”. Ne ovat tavallisia tapoja vältellä ajatusta kuolemanjälkeisestä elämästä ja vaeltaa va...
Lukijalta21.11.2023 | Helluntaikirkon oppikäsityksessä Jeesuksen paluusta ei ole enää vain yhtä tulkintamallia. Jeesuksen paluusta itsessään ollaan varsin yksimielisiä, mutta seurakunnan tempauksen ajoituk...
Lukijalta24.10.2023 | Iso Kirja on hehkuttanut tänä vuonna Opisto omaksi -teemaa. Sen tavoitteena on, että seurakunnat ja niiden jäsenet ottaisivat ja kokisivat entistä enemmän omistajuutta yhteisestä opis...
LukijaltaApostoli Paavali ei tahtonut pitää Roomassa asuvia veljiä tietämättöminä ”tästä salaisuudesta, että Israelia on osaksi kohdannut paatumus – hamaan siihen asti, kunnes pakanain täysi luku on sisäll...
Lukijalta(20.3.2023) Tammikuussa seurakuntamme johtajisto sai ihmetteleviä yhteydenottoja koskien paikallista Turvallinen seurakunta -lausuntoa, jossa olemme osallisena. Siinä oli virheellisesti na...
Lukijalta(6.3.2023) Uudet hyvinvointialueet aloittivat vuoden alusta. Kotiin saamamme esitteen mukaan uuden hyvinvointialueen keskeinen tehtävä on ”hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistäminen yht...
LukijaltaTranslain uudistaminen vietiin eduskunnassa maaliin 1.2.2023 äänin 113–69. Lain mukaan jokainen täysi-ikäinen kansalainen voi vaihtaa sukupuolensa pelkkänä ilmoitusasiana. Korjausleikkauksia ja lä...
LukijaltaOikeaoppisuuden tarve on ihmiselle ominaista ja johtuu osin siitä, että se on eräs turvallisuuden tunnetta ruokkiva väline. Uskon kysymyksissä oikeaoppisuuden tarve on hälyttävän suuri. Osasyynä s...
Lukijalta(27.12.2022) Silmiini sattui erään teologin lehtikirjoituksen otsikointi: ”Ateisti, joka tuntee Jumalan?” Kysymysmerkin kanssakin toteamus on absurdi. Ateisti kieltää Jumalan olemassaolon ja kaike...
Lukijalta(22.11.2022) Kun tulin aikoinani uskoon, sain näyn hengellisestä työstä. Se oli määrittelemätön pakottava tarve olla jotenkin hyödyksi Jumalan valtakunnassa. Tämä tarve on ollut läpi uskossa oloaj...
LukijaltaPaimen Plus -lehden kesäkuun numeron talouspalstalla olleessa kirjoituksessa kerrottiin seurakuntien lämpölaskujen noususta viime talvelta. Sama suunta näyttää jatkuvan myös tulevana talvena. Kerr...
LukijaltaJeesus joutui usein herättelemään kuulijoitaan. Tässä muutamia otteita Jeesuksen sanoista: ”Ettekö käsitä? Kuinka te ette käsitä, etten minä puhunut teille leivästä?” Niin hän sanoi heille: ”Ettek...
LukijaltaYhdysvalloissa korkein oikeus kumosi kesäkuussa vanhan ns. Roe vs Wade -nimellä tunnetun, aborttioikeuden turvanneen ennakkopäätöksen. Näin se teki sen, minkä kokeneiden ja laintuntevien tuomareid...
LukijaltaSanan- ja uskonnonvapaus ry (SUV) on osoittanut tarpeellisuutensa kansan keskuudessa. Kesäkuussa 2021 perustettu yhdistys on saanut aatteensa taakse jo yli 1 000 jäsentä ympäri Suomea.
Yh...
LukijaltaHesekielin kirjan luku 33 kertoo sielunhoitajan ja profeetan vastuusta. Toisesta jakeesta löytyvät puhuttelevat sanat: ”Jos minä annan miekan tulla maan kimppuun ––.” Nykyiset aseet eivät ole miekkoja...
LukijaltaLähetyspastori Markku Karjalaisen mukaan Uusi testamentti opettaa seurakunnan johtavan pastorin ja vanhimman viran kuuluvan miehille. Raamatussa sanotaan, että vanhimman virkaan tulee valita ”yhde...
LukijaltaKansallisen veteraanipäivän aikana (27.4.), kun uutiset kertovat Suomen tasavallan presidentti Sauli Niinistön potevan koronan jälkeen keuhkokuumetta, olen pohtinut, kuinka tärkeää on, että maamme...
LukijaltaRisto Karhu esitti Ristin Voitossa 17 kysymyksen: ”Jeesuksen paluu – ennen suurta ahdistusta?” Kirjoitus keskittyi ensisijaisesti odottamamme tempauksen ajankohdan pohdintaan. Mielestäni Risto Kar...
LukijaltaLänsimaiden kristittyjen piirissä on laajalti käsitys, että seurakunnan salainen tempaus tapahtuisi ennen suurta ahdistusta. Etenkin vapaiden suuntien käsitykseen on paljolti vaikuttanut Vilho Har...
LukijaltaJumala ilmoittaa itsensä Raamatun Sanan kautta mutta myös kansojen vaiheissa. Erityisen selvästi tämä ilmenee Israelin kansan historiassa ja nykyhetkessä.
Suomen kansan eri vaiheissa olem...
LukijaltaKiitos Reijo Mänttärille palautteesta (RV 9/22) kirjani erään luvun pohjalta tehtyyn artikkeliin. Tila ei riitä palautteen seikkaperäiseen käsittelyyn, mutta teen joitain yleisiä huomioita. ...
LukijaltaPuheessaan Korneliuksen talossa apostoli Pietari tahtoi sitoa uudet opetuslapset herätyksen alkuperään. Siksi hän sanoo: ”– – sen sanan, joka lähtien Galileasta on levinnyt koko Juudeaan, sen kast...
LukijaltaLehden emerituspäätoimittaja Leevi Launonen pohdiskeli kasvatustieteen asiantuntijana syvällisesti ihmisen persoonaa (RV 5). Hän toteaa ihmisen luonteen kasvamisen jääneen taka-alalle 1900-luvun l...
LukijaltaPitkittynyt poikkeusaika on kuormittanut lapsiperheiden arkea, typistänyt tärkeitä vertaistukiverkostoja ja kaventanut seurakuntayhteyttä. Lasten hengellinen kasvatus on jäänyt pitkälti vanhempien...
LukijaltaHyvin usein puhutaan pettäjä Jaakobista tai siitä, kuinka Jaakob petti veljensä. Ovatkohan nämä ajatukset koko totuus?
1. Moos. 25:21,23: ”Iisak rukoili Herraa vaimonsa puolesta, sillä tä...
LukijaltaVastine Kalevi Marinille – "Ekumeniaa ei tarvitse pelätä"

Ristin Voitossa 46 oli Kalevi Marinin mielipidekirjoitus, joka kommentoi Ristin Voitossa 41 julkaistu...
LukijaltaRistin Voitossa 41 oli hätkähdyttävä artikkeli Helluntailaisena ekumeniaa vahvistamassa. Petri Mäkilä sanoittaa siinä teologian toht...
LukijaltaSuomessa on viime vuosien aikana kyseenalaistettu kristillisiä arvoja. Raamatun mukaista uskoa tunnustavat kokevatkin, että kaikkea muuta suvaitaan paitsi kristillisiä arvoja.
Kuitenkin e...
LukijaltaLehden sivuilla on jälleen käyty keskustelua naisen asemasta. RV:n numerossa 41 Hannu Kangasniemi esitti miehen ja naisen välisen hierarkian olevan osa Jumalan asettamaa järjes...
LukijaltaRistin Voitossa 30–31 oli kirjoitus kalvinismista. Näkemys miehen ja naisen erilaisista sukupuolisidonnaisista rooleista perheessä ja seurakunnassa nousi esiin yhtenä jäsenille tärkeänä näkök...
LukijaltaKesän päivityksiä, uutisia ja mainoksia lukiessa mieleen on noussut kysymys: Onko sellainen paradoksi mahdollista, että voin olla ihmisoikeuksien ja solidaarisuuden puolella ja samaan aikaan kriti...
LukijaltaSuurella mielenkiinnolla, jännityksellä, rakkaudella ja ilolla tartuin Evankelistakoti elää -kirjaan. Jokainen kirja, joka kertoo helluntaiherätyksen alkuajoista Suomessa, sen toiminnast...
LukijaltaOlen kuullut joidenkin väittävän, etteivät uskovat joudu viimeiselle tuomiolle. Silloin tarkoitetaan ns. erillistä ylöstempausta, joka on erotettu ylösnousemuksesta viimeisenä päivänä. Kuitenkin t...
LukijaltaNettikonferenssissa näki paljon mielenkiintoisia vastauksia otsikon kysymykseen. Laulu- ja soitinyhtye Exit sai paljon myönteistä palautetta. Monet pitivät sen esiintymistä jopa koko tapahtuman pa...
LukijaltaPaljolla kirjantekemisellä ei ole loppua. Ristin Voitossa on kirja-arvioita, joista toiset ovat hyviä ja rakentavia uskoamme ajatellen, toiset ovat sitten vähemmän hyviä. Markus Maj...
LukijaltaRistin Voitto -lehden pääkirjoituksessa (12/21) Waltteri Haapala korostaa pastorien johtajuutta ja heidän kunnioittamistaan sangen voimakkaasti. On toki tärkeää, että pastorit saavat heille kuuluv...
Ristin Voiton verkkosisältö nyt Ajassa-lehdessä – diginäköislehti päivittyy toistaiseksi tutulle paikalle ristinvoitto.fi:hin
Seurakunnat: Maksukorttidiakonian myötä keskustelut ovat muuttuneet syvällisemmiksi
Kuurojen työtä jo 50 vuotta – Juhlavuosi huipentuu Juhannuskonferenssin puheenvuoron lisäksi lokakuussa pidettävään juhlaan