Soi kunniaksi Luojan

"Jumala on antanut meille ihan mahtavan lahjan, musiikin, jolla voimme ilmaista tunteita ja ylistää Jumalaa. Itse pidän monenlaisesta musiikista. Pop, rock, blues ja jazz ovat mieleeni, mutta parasta on groove, joka vie mukanaan eikä laahaa, Jonna Syrjälä kertoo.

Alavudelta kotoisin oleva Syrjälä on tehnyt musiikkia erilaisissa ryhmissä.

– Musiikki on minulle henkireikä. Se auttaa käsittelemään onnea ja iloa mutta myös surua ja ahdistusta. Hengellisellä musiikilla on ainutlaatuinen tehtävä. Musiikki vie syvemmälle ja kertoo monesti enemmän kuin puheet. Syrjälä on mukana Almost There -yhtyeessä, jonka kanssa hän on ollut aktioissa Espanjassa, Turkissa ja Virossa ja tavoittanut eriikäisiä turisteja. Hengellinen musiikki puhuttelee aina.

– Bändillämme on myös vanhoja biisejä nuorekkaasti sovitettuina. Ne uppoavat yleisöön jopa niin, että erään Turkin-keikan jälkeen bändi sai ruusut kuulijalta.

Jyväskylässä yhteisöpedagogiikkaa opiskellessaan Jonna musisoi seurakunnassa.

– Haluaisin, että seurakuntamusiikki laajentuisi nykyisestä kapea-alaisuudestaan. Nuorilla on koulutuksen tuomaa osaamista ja näkemystä, ja musiikissa pitäisi olla pyhää iloa ja monipuolisuutta.

”Meidän pitää antaa tilaa toisillemme”

Ennen uskoontuloaan karaokeisäntänä ja muusikkona rumpujen takana leipänsä tienannut Joni Siimes tietää, mitä musiikin tekeminen on parhaimmillaan ja pahimmillaan. Kuhmalahdelta maailmalle lähteneelle teologian opiskelijalle tulivat tutuksi erityisesti raskaat musiikkityylit.

Siimeksellä on selkeä näkemys seurakuntamusiikista.

– Lopetetaan muutoksen pelkääminen. Jumalan Henki vaikuttaa myös uudessa ja tuoreessa musiikissa eikä ole kiinni musiikkityylissä tai rytmissä. Eri musiikkityylit vaikuttavat eri ihmisiin, ja joka kulttuuriin ja musiikkityyliin voidaan pukea evankeliumi. Ihminen ei tee musiikista hengellistä, sen tekee Jumalan Henki.

– Vanhojen hengellisten laulujen tapaa kertoa Jumalan suurista teoista ei saisi kadottaa. Uudessa ylistysmusiikissa lyyrinen anti jää joskus köyhäksi. Onnistuisiko parhaiden puolien yhdistäminen?

Siimeksen mukaan ääripäiden ystävien tulisi osoittaa pitkämielisyyttä ja kärsivällisyyttä.

– Istuin kerran eräässä tilaisuudessa, kuuntelin ylistystä ja kiinnitin huomioni jokaiseen epäkohtaan. Istuin kädet puuskassa, kunnes äkkiä ymmärsin, ettei ole ihme, etten voi yhtyä ylistykseen keskittyessäni epäolennaisuuksiin. Oivalsin, että meidän pitää keskittyä Kristukseen ja antaa tilaa toisillemme – myös virheille. Hyvin toteutettu ja johdettu ylistys antaa mahdollisuuden kohdata Jumala.

”Seurakuntiin paljon erilaista musiikkia”

Kauhajoelta kotoisin oleva Dóra Lukács opiskelee Tampereen ammattikorkeakoulussa muusikon tutkintoa. Kauhajoella alkanut aktiivinen musiikkipalvelu seurakunnassa on jatkunut Tampereellakin. Dóralla on seurakuntamusiikista selvät näkemykset ja toiveet.

– Haluaisin seurakuntaan konsertteja. Olisi hienoa kuunnella hyvää hengellistä musiikkia ja nauttia hyvistä sanoista, hienoista melodioista ja taitavasta soitosta sekä sovituksista.

– Olen miettinyt, miksi varsinkin ylistysbändit usein soittavat samoja kappaleita samantyyppisillä sovituksilla. Pitäisi tunnustella ilmapiiriä eikä vaan automaattisesti vatvoa samaa säettä. Palvontamusiikki toimii parhaiten intiimeissä tilanteissa esimerkiksi soluissa. Olen johtanut ylistystä itsekin ja tiedän, miten vaikeaa joskus on saada seurakuntaa mukaan tunnelmaan.

– Jos saisin määrätä, haluaisin paljon erilaista musiikkia ja bändejä seurakuntaan. Itse haluaisin tehdä akustista musiikkia.

Lukácsin vanhemmat ovat kotoisin Unkarista ja toimivat nykyään Kauhajoella musiikinopettajina. Lukács kertoo, että unkarilaisissa seurakunnissa on paljon ammattimuusikoita ja musiikkityylit vaihtelevat lattareista jazziin ja rokkiin. Tanssikin on tavallista.

– Unkarissa ylistysmusiikki on myös suosittua, mutta siellä ei vatvota vaan annetaan musiikin viedä. Samaa olisi hienoa nähdä myös Suomessa.

Myös julistavaa musiikkia tarvitaan

Musiikin ammattilainen ja pitkään monipuolista seurakuntamusiikkia tehnyt tamperelainen kapellimestari Juha Törmä on ihmeissään nykyisestä musiikin linjasta – tai oikeastaan linjattomuudesta – seurakunnissa.

– Seurakunnan ydintehtävä on yksiselitteisesti lähetyskäskyssä, joka on annettu koko seurakunnalle ja josta ei ole annettu muusikoille erivapautta, Juha Törmä pohtii.

– Ovatko seurakunnat omaaloitteisesti laittaneet yhden tehokkaimmista työkaluistaan hyllylle?

Osallistava jumalanpalvelus on ajankohtainen tavoite, mutta usein sen vastakohdaksi tai jopa esteeksi koetaan ”esittävä” musiikki.

– Esittävän musiikin nimike on mielestäni harhaanjohtava: esittävää toimintaa on kaikki se, mitä lavalla tapahtuu.

Törmän mielestä esittävän musiikin sijaan voitaisiin puhua julistavasta musiikista, jossa pääpaino on sillä, että laulajilla ja soittajilla on sanoma.

– Jos julistava musiikki rajataan pois, evätään monilta muusikoilta mahdollisuus toteuttaa näkyään ja kutsuaan.

– Julistavassa musiikissa tekstin tekijä on tiivistänyt viestinsä ymmärrettävään ja koskettavaan muotoon: se voi olla evankeliumia uskosta osattomalle tai julistusta ja  sielunhoitoa seurakunnalle. Musiikin tuoman tunnelatauksen vuoksi laulujen tekstit jäävät varmemmin mieleen kuin puhe.

– On mielestäni arveluttavaa tehdä ylistysmusiikista, yhteislaulusta tai mistään musiikkityylistä oppia ainoana hengellisen musiikin muotona.


Markku Sandberg

Lukijalta
51

Lukijalta22.3.2024 | Olen kiitollinen, että maakuntalehdissämme on auennut toistuvasti tilaa Raamatun sanomaa korostaville kirjoituksilleni. Usein ne sivuavat yhteiskunnallisia haasteita, unohtamatta ikuis...
LukijaltaIhmisten puheissa toistuvat usein ilmaisut kuten ”Kuolema kuittaa univelat” tai ”Haudassa saa sitten levätä”. Ne ovat tavallisia tapoja vältellä ajatusta kuolemanjälkeisestä elämästä ja vaeltaa va...
Lukijalta21.11.2023 | Helluntaikirkon oppikäsityksessä Jeesuksen paluusta ei ole enää vain yhtä tulkintamallia. Jeesuksen paluusta itsessään ollaan varsin yksimielisiä, mutta seurakunnan tempauksen ajoituk...
Lukijalta24.10.2023 | Iso Kirja on hehkuttanut tänä vuonna Opisto omaksi -teemaa. Sen tavoitteena on, että seurakunnat ja niiden jäsenet ottaisivat ja kokisivat entistä enemmän omistajuutta yhteisestä opis...
LukijaltaApostoli Paavali ei tahtonut pitää Roomassa asuvia veljiä tietämättöminä ”tästä salaisuudesta, että Israelia on osaksi kohdannut paatumus – hamaan siihen asti, kunnes pakanain täysi luku on sisäll...
Lukijalta(20.3.2023) Tammikuussa seurakuntamme johtajisto sai ihmetteleviä yhteydenottoja koskien paikallista Turvallinen seurakunta -lausuntoa, jossa olemme osallisena. Siinä oli virheellisesti na...
Lukijalta(6.3.2023) Uudet hyvinvointialueet aloittivat vuoden alusta. Kotiin saamamme esitteen mukaan uuden hyvinvointialueen keskeinen tehtävä on ”hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistäminen yht...
LukijaltaTranslain uudistaminen vietiin eduskunnassa maaliin 1.2.2023 äänin 113–69. Lain mukaan jokainen täysi-ikäinen kansalainen voi vaihtaa sukupuolensa pelkkänä ilmoitusasiana. Korjausleikkauksia ja lä...
LukijaltaOikeaoppisuuden tarve on ihmiselle ominaista ja johtuu osin siitä, että se on eräs turvallisuuden tunnetta ruokkiva väline. Uskon kysymyksissä oikeaoppisuuden tarve on hälyttävän suuri. Osasyynä s...
Lukijalta(27.12.2022) Silmiini sattui erään teologin lehtikirjoituksen otsikointi: ”Ateisti, joka tuntee Jumalan?” Kysymysmerkin kanssakin toteamus on absurdi. Ateisti kieltää Jumalan olemassaolon ja kaike...
Lukijalta(22.11.2022) Kun tulin aikoinani uskoon, sain näyn hengellisestä työstä. Se oli määrittelemätön pakottava tarve olla jotenkin hyödyksi Jumalan valtakunnassa. Tämä tarve on ollut läpi uskossa oloaj...
LukijaltaPaimen Plus -lehden kesäkuun numeron talouspalstalla olleessa kirjoituksessa kerrottiin seurakuntien lämpölaskujen noususta viime talvelta. Sama suunta näyttää jatkuvan myös tulevana talvena. Kerr...
LukijaltaJeesus joutui usein herättelemään kuulijoitaan. Tässä muutamia otteita Jeesuksen sanoista: ”Ettekö käsitä? Kuinka te ette käsitä, etten minä puhunut teille leivästä?” Niin hän sanoi heille: ”Ettek...
LukijaltaYhdysvalloissa korkein oikeus kumosi kesäkuussa vanhan ns. Roe vs Wade -nimellä tunnetun, aborttioikeuden turvanneen ennakkopäätöksen. Näin se teki sen, minkä kokeneiden ja laintuntevien tuomareid...
LukijaltaSanan- ja uskonnonvapaus ry (SUV) on osoittanut tarpeellisuutensa kansan keskuudessa. Kesäkuussa 2021 perustettu yhdistys on saanut aatteensa taakse jo yli 1 000 jäsentä ympäri Suomea.
Yh...
LukijaltaHesekielin kirjan luku 33 kertoo sielunhoitajan ja profeetan vastuusta. Toisesta jakeesta löytyvät puhuttelevat sanat: ”Jos minä annan miekan tulla maan kimppuun ––.” Nykyiset aseet eivät ole miekkoja...
LukijaltaLähetyspastori Markku Karjalaisen mukaan Uusi testamentti opettaa seurakunnan johtavan pastorin ja vanhimman viran kuuluvan miehille. Raamatussa sanotaan, että vanhimman virkaan tulee valita ”yhde...
LukijaltaKansallisen veteraanipäivän aikana (27.4.), kun uutiset kertovat Suomen tasavallan presidentti Sauli Niinistön potevan koronan jälkeen keuhkokuumetta, olen pohtinut, kuinka tärkeää on, että maamme...
LukijaltaRisto Karhu esitti Ristin Voitossa 17 kysymyksen: ”Jeesuksen paluu – ennen suurta ahdistusta?” Kirjoitus keskittyi ensisijaisesti odottamamme tempauksen ajankohdan pohdintaan. Mielestäni Risto Kar...
LukijaltaLänsimaiden kristittyjen piirissä on laajalti käsitys, että seurakunnan salainen tempaus tapahtuisi ennen suurta ahdistusta. Etenkin vapaiden suuntien käsitykseen on paljolti vaikuttanut Vilho Har...
LukijaltaJumala ilmoittaa itsensä Raamatun Sanan kautta mutta myös kansojen vaiheissa. Erityisen selvästi tämä ilmenee Israelin kansan historiassa ja nykyhetkessä.
Suomen kansan eri vaiheissa olem...
LukijaltaKiitos Reijo Mänttärille palautteesta (RV 9/22) kirjani erään luvun pohjalta tehtyyn artikkeliin. Tila ei riitä palautteen seikkaperäiseen käsittelyyn, mutta teen joitain yleisiä huomioita. ...
LukijaltaPuheessaan Korneliuksen talossa apostoli Pietari tahtoi sitoa uudet opetuslapset herätyksen alkuperään. Siksi hän sanoo: ”– – sen sanan, joka lähtien Galileasta on levinnyt koko Juudeaan, sen kast...
LukijaltaLehden emerituspäätoimittaja Leevi Launonen pohdiskeli kasvatustieteen asiantuntijana syvällisesti ihmisen persoonaa (RV 5). Hän toteaa ihmisen luonteen kasvamisen jääneen taka-alalle 1900-luvun l...
LukijaltaPitkittynyt poikkeusaika on kuormittanut lapsiperheiden arkea, typistänyt tärkeitä vertaistukiverkostoja ja kaventanut seurakuntayhteyttä. Lasten hengellinen kasvatus on jäänyt pitkälti vanhempien...
LukijaltaHyvin usein puhutaan pettäjä Jaakobista tai siitä, kuinka Jaakob petti veljensä. Ovatkohan nämä ajatukset koko totuus?
1. Moos. 25:21,23: ”Iisak rukoili Herraa vaimonsa puolesta, sillä tä...
LukijaltaVastine Kalevi Marinille – "Ekumeniaa ei tarvitse pelätä"

Ristin Voitossa 46 oli Kalevi Marinin mielipidekirjoitus, joka kommentoi Ristin Voitossa 41 julkaistu...
LukijaltaRistin Voitossa 41 oli hätkähdyttävä artikkeli Helluntailaisena ekumeniaa vahvistamassa. Petri Mäkilä sanoittaa siinä teologian toht...
LukijaltaSuomessa on viime vuosien aikana kyseenalaistettu kristillisiä arvoja. Raamatun mukaista uskoa tunnustavat kokevatkin, että kaikkea muuta suvaitaan paitsi kristillisiä arvoja.
Kuitenkin e...
LukijaltaLehden sivuilla on jälleen käyty keskustelua naisen asemasta. RV:n numerossa 41 Hannu Kangasniemi esitti miehen ja naisen välisen hierarkian olevan osa Jumalan asettamaa järjes...
LukijaltaRistin Voitossa 30–31 oli kirjoitus kalvinismista. Näkemys miehen ja naisen erilaisista sukupuolisidonnaisista rooleista perheessä ja seurakunnassa nousi esiin yhtenä jäsenille tärkeänä näkök...
LukijaltaKesän päivityksiä, uutisia ja mainoksia lukiessa mieleen on noussut kysymys: Onko sellainen paradoksi mahdollista, että voin olla ihmisoikeuksien ja solidaarisuuden puolella ja samaan aikaan kriti...
LukijaltaSuurella mielenkiinnolla, jännityksellä, rakkaudella ja ilolla tartuin Evankelistakoti elää -kirjaan. Jokainen kirja, joka kertoo helluntaiherätyksen alkuajoista Suomessa, sen toiminnast...
LukijaltaOlen kuullut joidenkin väittävän, etteivät uskovat joudu viimeiselle tuomiolle. Silloin tarkoitetaan ns. erillistä ylöstempausta, joka on erotettu ylösnousemuksesta viimeisenä päivänä. Kuitenkin t...
LukijaltaNettikonferenssissa näki paljon mielenkiintoisia vastauksia otsikon kysymykseen. Laulu- ja soitinyhtye Exit sai paljon myönteistä palautetta. Monet pitivät sen esiintymistä jopa koko tapahtuman pa...
LukijaltaPaljolla kirjantekemisellä ei ole loppua. Ristin Voitossa on kirja-arvioita, joista toiset ovat hyviä ja rakentavia uskoamme ajatellen, toiset ovat sitten vähemmän hyviä. Markus Maj...
LukijaltaRistin Voitto -lehden pääkirjoituksessa (12/21) Waltteri Haapala korostaa pastorien johtajuutta ja heidän kunnioittamistaan sangen voimakkaasti. On toki tärkeää, että pastorit saavat heille kuuluv...
Ristin Voiton verkkosisältö nyt Ajassa-lehdessä – diginäköislehti päivittyy toistaiseksi tutulle paikalle ristinvoitto.fi:hin
Seurakunnat: Maksukorttidiakonian myötä keskustelut ovat muuttuneet syvällisemmiksi
Kuurojen työtä jo 50 vuotta – Juhlavuosi huipentuu Juhannuskonferenssin puheenvuoron lisäksi lokakuussa pidettävään juhlaan