Seurakunnassa tarvitaan monipuolista musiikkia

Monipuolinen musiikki toi Sateet lähetä -iltoihin rikkautta, toteavat tilaisuuksista vastanneet pastori Martti Kallionpää ja muusikko Mertsi Kantonen. Kuva: Heimo Enbuska
Monipuolinen musiikki toi Sateet lähetä -iltoihin rikkautta, toteavat tilaisuuksista vastanneet pastori Martti Kallionpää ja muusikko Mertsi Kantonen. Kuva: Heimo Enbuska
Seinäjoen helluntaiseurakunta ja sen keskiviikkoillan tilaisuudet muodostuivat käsitteeksi viisitoista vuotta sitten, heti niiden aloittamisen jälkeen. Seurakunnan pastori Martti Kallionpää palaa noihin muistoihin mielellään.

– Sehän alkoi Steve Hillin pitämän kokoussarjan jälkeen järjestetystä kiitosjuhlasta, joka keräsi maanantai-iltana satoja kiitollisia ihmisiä, ja keskiviikkona väkimäärä sen kuin kasvoi.

Sateet lähetä -perinne syntyi tästä kiitollisesta mielestä.

Kasvavan seurakunnan tilaisuuksiin toi oman panoksensa Mertsi Kantonen, jota Kallionpää pyysi luotsaamaan Sateet lähetä -iltojen ja seurakunnan musiikkielämää laajemminkin. Kantonen puolestaan antaa avoimesti kiitosta edeltäjälleen Rauno Loikkaselle, joka tuolloin oli luovuttamassa tehtävää seuraajalleen.

– Lupasin ottaa homman vastaan sillä ehdolla, että tilaisuudet ja tapahtumat voitaisiin aikatauluttaa etukäteen, Mertsi muistelee.

– Jotkut rohkenivat epäillä, miten ennalta suunnittelu oikein onnistuisi, onhan Martti tunnettu spontaanista tavastaan tarttua ja reagoida muuttuviin tilanteisiin. Mutta omaksikin yllätyksekseni homma toimi hyvin.

Suunnittelusta puhuessaan Kantonen alleviivaa sitä, että kaikessa täytyy olla samalla liikkumatilaa ja varaa heittäytyä tarvittaessa myös Pyhän Hengen spontaaniin johdatukseen.

– Julistaja voi alkaa esimerkiksi laulaa extempore, ja soittajat seuraavat häntä. Se toimii, kun on yhteys ja sama henki, Mertsi kertoo ja viittaa puheellaan kokemuksiin Martin kanssa.

– Kun on tuttu mies puikoissa, niin kyllähän sitä uskaltaa, nauraa Martti ja heittää pallon takaisin muusikolle.

Monipuolisuus – uhka vai voimavara?

Julistaja Martti Kallionpää ja muusikko Mertsi Kantonen puhuvat molemmat seurakuntamusiikin monipuolisuuden puolesta. Ystävykset innostuvat silmin nähden ja puhuvat yhtä aikaa jakaessaan kokemuksiaan siitä, mitä kaikkea hengellinen musiikki on merkinnyt eri tilanteissa.

Kallionpää muistelee syviä kokemuksia ja mieleen jääneitä hetkiä, joissa Pyhä Henki itse on ”soittanut” läsnä olevaa seurakuntaa Jumalan kunniaksi.

– Kerran erään saksalaisen julistajan puheen jälkeen väki alkoi laulaa spontaanisti kielillä Petri Kososen johdolla. Se ei ollut vain laulamista eikä pelkkää musiikkia. Se oli Jumalan kohtaamista – hetki, jossa taivas kosketti meitä.

Mertsi Kantonen ymmärtää hyvin, mitä julistajaystävä tarkoittaa puhuessaan spontaanisti nousevasta ylistyksestä ja palvonnasta. Kun ihminen tietää ja tuntee Herran, jota palvoo, on myös helppo laulaa hänelle kiitosta.

Kantonen liittää yhteen julistuksen ja musiikin. Palvonta nousee vahvasta Sanasta, Kristuksen ja hänen armonsa tuntemisesta. Hän hakee ajatukselleen vertailukohtaa yritysmaailmasta.

– Yrittäjänä ymmärrän, että asiakkaan on helppo kiittää ja kehua palvelua, josta hänellä on hyvä kokemus. Jotta tämä kokemus syntyisi, meillä täytyy kiitoksen ja palvonnan lisäksi olla musiikkia, joka johdattaa vieraammatkin ihmiset Jeesuksen tuntemiseen, Kantonen muistuttaa.

Vuosien kokemuksella, herätyksen keskellä musiikkia tehneenä Kantonen pohtii sitä, mitä seurakunnan musiikista vastaavalta henkilöltä vaaditaan.

– Ennen muuta hänen täytyy olla laajakatseinen, sellainen ihminen, joka näkee hengelliseen musiikkiin kätketyn rikkauden.

Kantonen viittaa lukuisiin solisteihin, kuoroihin, musiikkiryhmiin ja ylistysmusiikkiin. Kaikilla näillä on oma paikkansa hengellisessä työssä.

– Siinä ilmapiirissä soivat sulassa sovussa laulut Tule Pyhä Henki ja Kasta mua Hengellä helluntain, jatkaa Kallionpää.

– Kyllä se oli voimakas kokemus, kun esimerkiksi Marko Selkomaa johdatti salin täydeltä väkeä julistamaan ”On Jeesus itse keskellämme”.

Esittävä musiikki – mitä se on?

– Kaikki musiikki pitää esittää, toteaa Mertsi Kantonen kysymykseen esittävän musiikin ja ylistysmusiikin erosta.

– Niiden asettaminen vastakkain on keinotekoista. Ne eivät ole toisiaan poissulkevia.

Kantonen muistelee lukuisia kokemuksia, joissa joku ensikertalainen, uskomisen asioille vieras ihminen on poikennut helluntaiseurakunnan tilaisuuteen.

– Joku mies kertoi menneensä suoraan kristilliseen kirjakauppaan etsimään lisää sitä musiikkia, mitä oli seurakunnassa kuullut. Hän ihmetteli vain, mikä kumma siinä laulussa oli, kun se jäi niin mieleen soimaan.

– Me tarvitsemme kertovaa ja julistavaa musiikkia – laulua, joka lauletaan ihmiseltä ihmiselle.

Kantonen haluaisi ottaa käyttöön myös vanhempia lauluja.

– Avataan laulujen taustoja. Annetaan ihmisille mahdollisuus kertoa, mitä jokin laulu heille on merkinnyt, ja annetaan näiden kokemusten johdattaa ihmiset lauluihin sisälle. Yhteisellä laululla saattaisi olla sen jälkeen aivan toisenlainen voima.

Vastuu kaikesta laumasta

Martti Kallionpää palaa musiikin monipuolisuuteen. Musiikista vastaavalle ei siis riitä pelkästään hyvä nuottikorva, vaan hänellä tulee olla korvaa myös seurakunnan tarpeille.

– Raamattu painottaa, että meidän tulee kantaa vastuu ”kaikesta laumasta”. Tuohon laumaan sisältyy monenlaisia ihmisiä ja monenlaisia tarpeita.

Kallionpään evankelistan sielua polttaa myös kipeänä huoli sielujen voittamisesta.

– Meidän tulisi olla nöyriä tosiasioiden edessä. Onko meillä sanoma meidän ajallemme? Mitä me musiikilla viestimme tämän päivän ihmisille? Saavutammeko heidät? saarnamies kyselee vakavana.

Kun Kantonen ja Kallionpää jakavat yhteistyöhön liittyviä muistojaan, voi puheessa aistia tiettyä nostalgiaa, mutta myös uskoa siihen, että kaikki hyvä ei ole vielä suinkaan takana.

Sateita, Jumalan antamia, niitä on edelleen odotettavissa.


Heimo Enbuska

Lukijalta
51

Lukijalta22.3.2024 | Olen kiitollinen, että maakuntalehdissämme on auennut toistuvasti tilaa Raamatun sanomaa korostaville kirjoituksilleni. Usein ne sivuavat yhteiskunnallisia haasteita, unohtamatta ikuis...
LukijaltaIhmisten puheissa toistuvat usein ilmaisut kuten ”Kuolema kuittaa univelat” tai ”Haudassa saa sitten levätä”. Ne ovat tavallisia tapoja vältellä ajatusta kuolemanjälkeisestä elämästä ja vaeltaa va...
Lukijalta21.11.2023 | Helluntaikirkon oppikäsityksessä Jeesuksen paluusta ei ole enää vain yhtä tulkintamallia. Jeesuksen paluusta itsessään ollaan varsin yksimielisiä, mutta seurakunnan tempauksen ajoituk...
Lukijalta24.10.2023 | Iso Kirja on hehkuttanut tänä vuonna Opisto omaksi -teemaa. Sen tavoitteena on, että seurakunnat ja niiden jäsenet ottaisivat ja kokisivat entistä enemmän omistajuutta yhteisestä opis...
LukijaltaApostoli Paavali ei tahtonut pitää Roomassa asuvia veljiä tietämättöminä ”tästä salaisuudesta, että Israelia on osaksi kohdannut paatumus – hamaan siihen asti, kunnes pakanain täysi luku on sisäll...
Lukijalta(20.3.2023) Tammikuussa seurakuntamme johtajisto sai ihmetteleviä yhteydenottoja koskien paikallista Turvallinen seurakunta -lausuntoa, jossa olemme osallisena. Siinä oli virheellisesti na...
Lukijalta(6.3.2023) Uudet hyvinvointialueet aloittivat vuoden alusta. Kotiin saamamme esitteen mukaan uuden hyvinvointialueen keskeinen tehtävä on ”hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistäminen yht...
LukijaltaTranslain uudistaminen vietiin eduskunnassa maaliin 1.2.2023 äänin 113–69. Lain mukaan jokainen täysi-ikäinen kansalainen voi vaihtaa sukupuolensa pelkkänä ilmoitusasiana. Korjausleikkauksia ja lä...
LukijaltaOikeaoppisuuden tarve on ihmiselle ominaista ja johtuu osin siitä, että se on eräs turvallisuuden tunnetta ruokkiva väline. Uskon kysymyksissä oikeaoppisuuden tarve on hälyttävän suuri. Osasyynä s...
Lukijalta(27.12.2022) Silmiini sattui erään teologin lehtikirjoituksen otsikointi: ”Ateisti, joka tuntee Jumalan?” Kysymysmerkin kanssakin toteamus on absurdi. Ateisti kieltää Jumalan olemassaolon ja kaike...
Lukijalta(22.11.2022) Kun tulin aikoinani uskoon, sain näyn hengellisestä työstä. Se oli määrittelemätön pakottava tarve olla jotenkin hyödyksi Jumalan valtakunnassa. Tämä tarve on ollut läpi uskossa oloaj...
LukijaltaPaimen Plus -lehden kesäkuun numeron talouspalstalla olleessa kirjoituksessa kerrottiin seurakuntien lämpölaskujen noususta viime talvelta. Sama suunta näyttää jatkuvan myös tulevana talvena. Kerr...
LukijaltaJeesus joutui usein herättelemään kuulijoitaan. Tässä muutamia otteita Jeesuksen sanoista: ”Ettekö käsitä? Kuinka te ette käsitä, etten minä puhunut teille leivästä?” Niin hän sanoi heille: ”Ettek...
LukijaltaYhdysvalloissa korkein oikeus kumosi kesäkuussa vanhan ns. Roe vs Wade -nimellä tunnetun, aborttioikeuden turvanneen ennakkopäätöksen. Näin se teki sen, minkä kokeneiden ja laintuntevien tuomareid...
LukijaltaSanan- ja uskonnonvapaus ry (SUV) on osoittanut tarpeellisuutensa kansan keskuudessa. Kesäkuussa 2021 perustettu yhdistys on saanut aatteensa taakse jo yli 1 000 jäsentä ympäri Suomea.
Yh...
LukijaltaHesekielin kirjan luku 33 kertoo sielunhoitajan ja profeetan vastuusta. Toisesta jakeesta löytyvät puhuttelevat sanat: ”Jos minä annan miekan tulla maan kimppuun ––.” Nykyiset aseet eivät ole miekkoja...
LukijaltaLähetyspastori Markku Karjalaisen mukaan Uusi testamentti opettaa seurakunnan johtavan pastorin ja vanhimman viran kuuluvan miehille. Raamatussa sanotaan, että vanhimman virkaan tulee valita ”yhde...
LukijaltaKansallisen veteraanipäivän aikana (27.4.), kun uutiset kertovat Suomen tasavallan presidentti Sauli Niinistön potevan koronan jälkeen keuhkokuumetta, olen pohtinut, kuinka tärkeää on, että maamme...
LukijaltaRisto Karhu esitti Ristin Voitossa 17 kysymyksen: ”Jeesuksen paluu – ennen suurta ahdistusta?” Kirjoitus keskittyi ensisijaisesti odottamamme tempauksen ajankohdan pohdintaan. Mielestäni Risto Kar...
LukijaltaLänsimaiden kristittyjen piirissä on laajalti käsitys, että seurakunnan salainen tempaus tapahtuisi ennen suurta ahdistusta. Etenkin vapaiden suuntien käsitykseen on paljolti vaikuttanut Vilho Har...
LukijaltaJumala ilmoittaa itsensä Raamatun Sanan kautta mutta myös kansojen vaiheissa. Erityisen selvästi tämä ilmenee Israelin kansan historiassa ja nykyhetkessä.
Suomen kansan eri vaiheissa olem...
LukijaltaKiitos Reijo Mänttärille palautteesta (RV 9/22) kirjani erään luvun pohjalta tehtyyn artikkeliin. Tila ei riitä palautteen seikkaperäiseen käsittelyyn, mutta teen joitain yleisiä huomioita. ...
LukijaltaPuheessaan Korneliuksen talossa apostoli Pietari tahtoi sitoa uudet opetuslapset herätyksen alkuperään. Siksi hän sanoo: ”– – sen sanan, joka lähtien Galileasta on levinnyt koko Juudeaan, sen kast...
LukijaltaLehden emerituspäätoimittaja Leevi Launonen pohdiskeli kasvatustieteen asiantuntijana syvällisesti ihmisen persoonaa (RV 5). Hän toteaa ihmisen luonteen kasvamisen jääneen taka-alalle 1900-luvun l...
LukijaltaPitkittynyt poikkeusaika on kuormittanut lapsiperheiden arkea, typistänyt tärkeitä vertaistukiverkostoja ja kaventanut seurakuntayhteyttä. Lasten hengellinen kasvatus on jäänyt pitkälti vanhempien...
LukijaltaHyvin usein puhutaan pettäjä Jaakobista tai siitä, kuinka Jaakob petti veljensä. Ovatkohan nämä ajatukset koko totuus?
1. Moos. 25:21,23: ”Iisak rukoili Herraa vaimonsa puolesta, sillä tä...
LukijaltaVastine Kalevi Marinille – "Ekumeniaa ei tarvitse pelätä"

Ristin Voitossa 46 oli Kalevi Marinin mielipidekirjoitus, joka kommentoi Ristin Voitossa 41 julkaistu...
LukijaltaRistin Voitossa 41 oli hätkähdyttävä artikkeli Helluntailaisena ekumeniaa vahvistamassa. Petri Mäkilä sanoittaa siinä teologian toht...
LukijaltaSuomessa on viime vuosien aikana kyseenalaistettu kristillisiä arvoja. Raamatun mukaista uskoa tunnustavat kokevatkin, että kaikkea muuta suvaitaan paitsi kristillisiä arvoja.
Kuitenkin e...
LukijaltaLehden sivuilla on jälleen käyty keskustelua naisen asemasta. RV:n numerossa 41 Hannu Kangasniemi esitti miehen ja naisen välisen hierarkian olevan osa Jumalan asettamaa järjes...
LukijaltaRistin Voitossa 30–31 oli kirjoitus kalvinismista. Näkemys miehen ja naisen erilaisista sukupuolisidonnaisista rooleista perheessä ja seurakunnassa nousi esiin yhtenä jäsenille tärkeänä näkök...
LukijaltaKesän päivityksiä, uutisia ja mainoksia lukiessa mieleen on noussut kysymys: Onko sellainen paradoksi mahdollista, että voin olla ihmisoikeuksien ja solidaarisuuden puolella ja samaan aikaan kriti...
LukijaltaSuurella mielenkiinnolla, jännityksellä, rakkaudella ja ilolla tartuin Evankelistakoti elää -kirjaan. Jokainen kirja, joka kertoo helluntaiherätyksen alkuajoista Suomessa, sen toiminnast...
LukijaltaOlen kuullut joidenkin väittävän, etteivät uskovat joudu viimeiselle tuomiolle. Silloin tarkoitetaan ns. erillistä ylöstempausta, joka on erotettu ylösnousemuksesta viimeisenä päivänä. Kuitenkin t...
LukijaltaNettikonferenssissa näki paljon mielenkiintoisia vastauksia otsikon kysymykseen. Laulu- ja soitinyhtye Exit sai paljon myönteistä palautetta. Monet pitivät sen esiintymistä jopa koko tapahtuman pa...
LukijaltaPaljolla kirjantekemisellä ei ole loppua. Ristin Voitossa on kirja-arvioita, joista toiset ovat hyviä ja rakentavia uskoamme ajatellen, toiset ovat sitten vähemmän hyviä. Markus Maj...
LukijaltaRistin Voitto -lehden pääkirjoituksessa (12/21) Waltteri Haapala korostaa pastorien johtajuutta ja heidän kunnioittamistaan sangen voimakkaasti. On toki tärkeää, että pastorit saavat heille kuuluv...
Ristin Voiton verkkosisältö nyt Ajassa-lehdessä – diginäköislehti päivittyy toistaiseksi tutulle paikalle ristinvoitto.fi:hin
Seurakunnat: Maksukorttidiakonian myötä keskustelut ovat muuttuneet syvällisemmiksi
Kuurojen työtä jo 50 vuotta – Juhlavuosi huipentuu Juhannuskonferenssin puheenvuoron lisäksi lokakuussa pidettävään juhlaan