Seurakunnanjohtaja Usko Katto 50 vuotta

Usko Katto syntyi Pyhäinpäivänä 2.11.1966 Evijärvellä. Perheessä oli yhteensä kahdeksan veljestä ja kuusi siskoa, joista kaksi sisarusta on jo poissa.

– Isossa perheessä oppi huolehtimaan toisista. Olemme vieläkin erittäin läheisiä toisillemme ja pidämme paljon yhteyttä, Usko kertoo.

Maalaiselämää

Usko varttui pohjalaisen maanviljelijän poikana ja aloitteli opintietä pienessä kyläkoulussa. Isä hankki perheelle elantoa myös kirvesmiehenä ja maatalousmyyjänä. Äiti oli kotiäiti. Maalaistalon elämä oli luonnonläheistä; toisaalta vapaata ja toisaalta töiden tekemistä.

– Opin ajamaan traktoria seitsemänvuotiaana ja paimensin lehmiä kotipelloilla. Joulukuusi haettiin aina omasta metsästä. Se oli hieno jouluperinne.

Helluntaikodin kasvattina Usko kasvoi sisälle uskoon. Pieni seurakunta teki aktiivista ja tasokasta lapsi- ja nuorisotyötä. Leirit ja poikakerhot olivat tärkeä osa Uskon elämää.

Jo nuorena hän tunsi vahvaa kutsua seurata Jeesusta ja palvella häntä. Varsinainen kutsu seurakunnan paimentehtäviin vahvistui Tampereella raamattuopintojen aikana.

Suunta löytyy

Ylioppilaslakki irtosi Evijärven lukiosta ja sairaanhoitajan tutkinto Tampereelta. Muutama vuosi kului leikkaussali- ja ensihoitajan tehtävissä, mistä Usko sanoo olevansa edelleen ylpeä.

Opiskeluaikana Usko oli mukana Tampereen helluntaiseurakunnan teetupa-, nuoriso- ja ulkomaalaistyössä. Tulevaan Tina-vaimoonsa hän törmäsi maahanmuuttajaillassa.

– Seurusteluaikana Tina asui Tukholmassa ja minä opiskelin kieltä Lontoossa. Koko vilkas kirjeenvaihtomme on tallessa, Usko paljastaa.

Nuoripari päätti lähteä yhdessä opiskelemaan Raamattua Belgiaan. Kihlat ostettiin juutalaiskaupasta Antwerpenin kulta- ja timanttikadulta. Häitä vietettiin Suomeen palaamisen jälkeen heinäkuussa 1995.

Samana syksynä Uskoa pyydettiin Tampereen helluntaiseurakuntaan nuorisotyöhön. Toiminnan parissa elettiin tuolloin haastavia aikoja. Usko johti nuorisotyötä ensin oman toimensa ohella ja vuodesta 1997 kokoaikaisesti. Samana vuonna hän valmistui teologian maisteriksi Brysselin Continental Theological Seminarysta. Nuorisopastorina hän aloitti solutoiminnan ja kannusti nuoria johtajuuteen. Kun Usko Katto vuonna 2009 kutsuttiin koko seurakunnan johtajaksi, seurakunnan soluissa oli jo 500 nuorta ja 100 solunjohtajaa.

Perhe ennen seurakuntaa

Perhe on Uskolle niin tärkeä, että hän sanoo sen menevän seurakuntatyön edelle. Lapsista  Veera, 19, on työharjoittelussa seurakunnassa ja Veikka, 17, käy lukiota.

– Kun lapset olivat pieniä, pyrin rakentamaan aikatauluni ja kalenterini niin, että olin laittamassa lapset iltaisin nukkumaan ja vapaailtoja oli tarpeeksi. Tästä ainakin minulle on jäänyt hyvä ja tyytyväinen olo.

– Vaimoni Tina on puolestaan antanut suuren panoksen seurakuntatyöhön tukemalla ja auttamalla järjestelyissä. Ilman häntä en olisi siinä, missä nyt olen, Usko kiittää.

Hänen mielestään seurakunnan johtotehtävissä ei voi palvella, jos puoliso ei tue näkyä saumattomasti.

– Olemme jakaneet Tinan kanssa nuorisotyön ja koko seurakunnan näyn yhdessä. Hengellinen sota ja lujana seisominen tapahtuu yhdessä. Arvostan ja kunnioitan vaimoani suuresti. Hänkin on hengellinen paimen ja vaikuttaja muun muassa solun ja soluverkoston johtajana.

Isyys on Jumalasta

– Uskon, että Jumala on kutsunut minua erityisesti olemaan isä. Koen myös paimenen roolini isän roolina. Nuorisotyössä tämä korostui erityisesti. Monet nuoret kasvavat ilman isää, ja seurakunnasta voi löytää turvallisia ja vahvistavia isiä.

Usko Katon mukaan kaikki isyys on Jumalasta. Siinä on erityinen Jumalan periaate ja siunaus (Ef. 3:14–15). Tämä on myös solunäyn perusperiaatteita ja arvoja. Hengellinen isyys ja äitiys ulotetaan siinä laajasti kaikkien ulottuville.

– Tärkeintä on tietysti suhde omiin lapsiini. Täytyy myöntää, että kahden viime vuoden aikana on joskus ollut vaikea sovittaa yhteen omia ja lasten aikatauluja löytääksemme yhteistä aikaa, mutta ainakin yritämme kovasti. Mielestäni meillä on hyvä suhde. Olen sanonut lapsille, että heidän ei tarvitse olla esimerkillisiä pastorin lapsia vaan ihan tavallisia nuoria. Olen heistä valtavan ylpeä ja suuresti kiitollinen Jumalalle.

Tällä hetkellä molemmat lapset ovat mukana seurakunnan työssä. Uskon mielestä isyydessä on hienointa suhde ja se, kuinka paljon voi vaikuttaa hyvällä tavalla –  hyväksymällä, rakastamalla ehdoitta, rohkaisemalla ja tukemalla.

Vaikeinta on osata olla nöyrä oman rajallisuuden kanssa, hyväksyä vajavaisuutensa ja luottaa rakkaat Jumalan käsiin. Usko kertoo saaneensa paljon myös omalta isältään, vaikka joskus kaipasikin enemmän hänen aikaansa.

– Hän oli periaatteen mies, hengellisesti jämäkkä ja ennakkoluuloton pohjalainen, joka saavutti uskomattomia asioita elämässään. Suhteemme oli hyvä. Viimeisinä vuosina tosin sairaus esti yhteytemme.

Työssä vai vapaalla?

– Hengellisessä työssä on kokonaistyöaika. Ainoa tapa erottaa työ ja vapaa toisistaan on huolehtia vapaapäivistä ja laittaa ne kalenteriin puolta vuotta aikaisemmin. Tässä pitää olla tosi jämäkkä, Usko painottaa.

– Isomman seurakunnan pastori pystyy olemaan laiminlyömättä perhettään vain laiminlyömällä työtään. Tärkeysjärjestystä joutuu asettamaan joskus näinkin negatiivisen ajattelun kautta, hän muotoilee.

Parisuhdettaan Usko ja Tina hoitavat järjestämällä kahdenkeskistä aikaa. Lasten ollessa jo vanhempia puolisoiden yhteiset matkat ja liikuntaharrastukset sekä seurakuntatyö on helpompi järjestää. Katot ovat olleet myös avioliittoleireillä ja toimineet kouluttajina.

Vapaa-aikana Uskon voi bongata myös kuntosalilta, moottoripyörän selästä tai avantosaunalta pastorikollegan kanssa.

”Nuorten armeija nousee”

Tämän vuoden alusta lähtien Suomen Helluntaikirkkoa johtanut Usko Katto näkee herätysliikkeen tulevaisuuden valoisana.

– Monia hyviä merkkejä on ilmassa. Erityisesti nuorten ja nuorten aikuisten armeijan näen suurena voimavarana. Heillä on ideoita, hengellistä paloa ja halua mennä eteenpäin. Myös lisääntyvä yhtenäisyys ja yhteen suuntaan kulkeminen on positiivista. Helluntaiseurakunnan ulkopuolellakin näkyy hengellistä viriämistä.

– Meillä on nykyään perheseurakuntia, jotka eivät juokse jokaisen herätyksen tuulen perässä vaan uskovia kasvatetaan vauvasta vaariin vakaasti ja turvallisesti. Samalla Pyhän Hengen työtä arvostetaan ja etsitään. Tämä on hengellisesti erittäin tervettä.



Usko Katon merkkipäivää juhlitaan Tampereen helluntaiseurakunnassa 5.11. klo 12 alkaen vastaanotolla ja kahvilla. Sen jälkeen on juhlakonsertti klo 13.


Tarja Jääskeläinen