On pilvipoutainen keskiviikkoaamu. Kello lähestyy yhdeksää. Porvoon kaupungintalon alakerrassa oleva Keisarikabinetti täyttyy hiljalleen eri seurakuntien edustajista. He tervehtivät toisiaan iloisesti ja tuttavallisesti kuin vanhat ystävät.
Porvoon helluntaiseurakunnan vanhimmiston pitkäaikainen puheenjohtaja, eläkkeellä oleva Enston myyntipäällikkö Olavi Hakola seisoo oven suussa kättelemässä tulijoita ja vaihtaa heidän kanssaan muutaman sanan. Mukana on seurakuntien johtajia, pastoreita ja muita keskeisiä vastuunkantajia Porvoon evankelis-luterilaisesta seurakunnasta, metodistiseurakunnasta, vapaaseurakunnasta, Filadelfiaseurakunnasta, Missiokyrkanista, Pelastusarmeijasta, Sanaseurakunnasta ja helluntaiseurakunnasta.
Keisarikabinetti on tyylikäs tila, joka on saneerattu kaupungin historiallisia perinteitä kunnioittaen. Pöydän päässä valkoisella seinällä olevassa muotokuvamaalauksessa katselee itse Venäjän keisari Aleksanteri I, joka kävi koolle kutsumillaan Porvoon valtiopäivillä maaliskuussa 1809. Taulu on samalla viesti siitä, mikä merkitys yhteiskunnallisella vallankäytöllä on kansalaisten hyvinvoinnille. Porvoolaiset muistelevat vieläkin hyvällä ystävällismielistä keisaria, joka vakuutti pitävänsä voimassa suomalaisten perustuslailliset oikeudet, lait ja uskonnon sekä liitti Suomen autonomisena suurruhtinaskuntana muiden kansakuntien joukkoon.
Ja nyt – yli 200 vuotta myöhemmin – Porvoon seurakuntien edustajat kokoontuvat rukoilemaan kotikaupunkinsa ja maansa puolesta keisarin katsellessa heitä hyväntahtoisesti taustalta.
Esirukousten saattelemana valtuuston kokoukseen
Joukko istuutuu pöydän ympärille. Olavi Hakola toivottaa heidät tervetulleeksi ja esittelee myöhemmin samana päivänä kokoontuvan kaupunginvaltuuston asialistan. Pienen puheen ja keskustelun jälkeen alkaa rukoushetki. Seurakuntien edustajat muistavat kaupunginvaltuuston kokouksessa käsiteltäviä asioita ja pyytävät päättäjille viisautta. Joku rukoilee pakolaisten kuntapaikoista tehtävän päätöksen puolesta, toinen pyytää valtuutetuille viisautta ratkaista kaupungin kaavoituskysymyksiä ja kolmannen esirukouskohteena ovat homeongelmista kärsivät koulut – kaikki tavanomaisia valtuuston käsittelemiä asioita.
Ensin rukoillaan oman kaupungin virkamiesten ja päättäjien puolesta, sitten muistetaan Suomen eduskuntaa ja presidenttiä sekä ajankohtaisia kansainvälisiä kysymyksiä. Rukoilijoiden mielessä eivät ole seurakuntien väliset teologiset erot vaan rakkaan kotikaupungin ja isänmaan menestys.
Kello on kymmenen. Ekumeeninen rukoushetki päättyy suomeksi ja ruotsiksi yhteen ääneen lausuttuun Isä meidän -rukoukseen. Rukoushetki kestää aina tasan tunnin, ja myös tällä kertaa tilaisuutta luotsannut Olavi Hakola päättää sen täsmällisesti.
Ihmiset puhelevat vielä hetken, ottavat sitten takkinsa ja häipyvät kukin tahoilleen Raatihuoneenkadun vilinään. Joku menee töihin, toiset palaavat kotiinsa ja muutamat siirtyvät aamukahville läheiseen laatukahvilaan Café Cabrioleen. Jouluisin ja keväisin viimeisen kaupunginvaltuuston kokouksen jälkeen kahville mennään usein koko porukalla.
Apua ylhäältä vaikeisiin päätöksiin
Eri seurakuntia edustava yhteiskristillinen ryhmä kokoontuu rukousaamuun ennen jokaista Porvoon kaupunginvaltuuston kokousta. Ekumeenisella käytännöllä on kiintoisa taustatarina.
– Alkusysäys tällaiselle kokoontumiselle tuli 1990-luvulla ruotsinkieliseltä puolelta, Olavi Hakola kertoo.
– Kun ruotsinkielisessä Närpiön kunnassa oli ollut hyvin vaikea ja kriisiytynyt tilanne, evankelis-luterilaisen seurakunnan pastori oli kutsunut eri seurakuntien edustajia koolle rukoilemaan kunnan päättäjille viisautta. Filadelfiaseurakunnan pastori Kurt Allén toi tämän idean myöhemmin myös Porvooseen, kun täällä mielet kuohuivat ja meidän kaupunginvaltuustomme joutui tekemään kovan ristipaineen alla vaikeita päätöksiä.
Lokakuun 13. päivä 1998 Kurt Allén ja Olavi Hakola järjestivät yhteistyössä Porvoon kaupunginjohdon kanssa ja sen luvalla ensimmäisen ekumeenisen rukoustilaisuuden kaupungintalolla. Sinne kutsuttiin koko virkamiesjohto ja kaikki kaupunginvaltuuston jäsenet. Huolimatta samaan aikaan olleesta johtoryhmän kokouksesta ylin virkamiesjohto oli paikalla ja myös valtuutettuja saapui harvinaiseen tilaisuuteen.
Kurt Allén kertoi avaussanoissaan, että kaupungin pastorit haluavat rukoilla päättäjien puolesta ja samalla kiittää kaupungin henkilöstöä, joka hoitaa yhteisiä asioita. Hakola muistutti puheenvuorossaan päättäjiä siitä, miten vahvasti presidentti Kyösti Kallio luotti aikoinaan maamme vaikeassa tilanteessa rukouksen voimaan. Sitten Hakola toivotti kaupungin johdolle viisautta, sydämen avaruutta ja solidaarisuuden henkeä, ja lopuksi seurakuntien edustajat rukoilivat päättäjien puolesta.
Seuraavana päivänä Helsingin Sanomat uutisoi tilaisuuden otsikolla ”Porvoon kaupungin johtoa evästettiin rukouksessa”. Uutisjutun kuvassa seurakuntien edustajat siunasivat kaupunginjohtajaa ja muita ylimpiä virkamiehiä. Kaupunginjohtaja Per-Håkan Slotte kertoi lehdelle pitäneensä tilaisuuden antia myönteisenä. Se olikin täydellinen vastakohta edellisillan tapahtumille, jolloin kaupungin nuoret olivat järjestäneet valtuustonkokouksen aikana mielenosoituksen päätöksiä vastaan ja heitelleet raakoja kananmunia valtuustosalin ikkunoihin ja kaupungintalon seiniin.
”Rukoustoiminta yhdistänyt porvoolaisia”
Porvoon ekumeeninen rukousaamu on syksyllä 18-vuotias perinne. Koko ajan ihmiset ovat voineet myös lähettää esirukouspyyntöjä kaupunginkansliaan. Pastori Kurt Allén johti rukoustilaisuuksia aina kuolemaansa asti, ja vuodesta 2014 lähtien niiden järjestelyistä on vastannut Olavi Hakola.
– Sovin tilavarauksista kaupunginjohtajan sihteerin kanssa, ja häneltä saan tietää myös valtuuston listalla olevat asiat, Hakola kertoo.
Kaupungintalolla pidettyjen rukousaamujen lisäksi Porvoon seurakunnat järjestävät kerran kuukaudessa yhteiskristillisen rukousillan. Sen pitopaikka kiertää eri seurakunnissa, ja tilaisuuksissa kaikki seurakuntalaiset pääsevät osallistumaan yhteiseen esirukoukseen kaupungin puolesta.
– Tämä rukoustoiminta on yhdistänyt porvoolaisia seurakuntia ja rohkaissut niitä kantamaan enemmän vastuuta kotikaupunkimme hyvinvoinnista. Uskomme, että säännöllinen esirukous tuo viisautta päätöksiin ja kokonaisvaltaista hyvää kaupunkimme elämään, Hakola iloitsee.
Tamperelaiset ystävykset Milka Myllynen ja Mia-Carita Hahl ovat sitä ihmistyyppiä, jotka keksivät jatkuvasti uusia luovia ideoita ja käärivät aikailematta hihansa t...
TeemaEero Antturi Kun Marko Selkomaa tuli uskoon 13-vuotiaana, hän koki hyvin pian Jumalan kutsuvan häntä saarnaajaksi ja lähetyssaarnaajaksi. – Noita ilmaisuja silloin käytettiin, muistelee nyt 52-v...
TeemaKun Julius Kankkunen aloittaa elämäntarinansa kertomisen, kuulija ei voi olla nauliutumatta paikoilleen. Lapsuuden uskoontuloa seuraa toinen toistaan traagisempia tapahtumia: Ensin...
TeemaYhteiskristillisen Uskovaiset nuoret -nettiyhteisön vastaava
nuorisotyöntekijä Mikael Elmolhoda on saanut vuosien aikana tukevaa
tuntumaa eri kristillisten piirien nuoriin.
...
TeemaEläköityneellä opettaja Juhani Happosella on tallessa kansioita, joihin on
kertynyt yli 200 samaa aihetta käsittelevää lehtileikettä. Ne kertovat
taistelusta, jonka hän kävi 1980-luvulla...
TeemaHyvä Sanoma ry:n keräämillä lahjoitusvaroilla jaetaan tänäkin vuonna joulumuistaminen jokaiseen maamme vankilaan. Helluntaiseurakuntien vankilatyö välittää vankien luettavaksi yli tuhat Hyvä Sanoma -j...
TeemaLähi-idän
kristityistä puhuttaessa tulee melko
nopeasti esiin myös vaino. Islamilaisista yhteiskunnista
ja lujista sukusiteistä juontava
ilmiö tuli näkyväksi Suomessakin äskettäin,
kun to...
TeemaRukous merkitsee musiikkievankelistana toimivalle Jipulle elämän kantavaa voimaa. Tänä syksynä hän on saanut kokea niin pieniä kuin suuriakin ihmeitä.
TeemaHerra, osoita minulle tie ja tee minut halukkaaksi sitä vaeltamaan. Uskallettua on viipyä, ja vaarallista on jatkaa matkaa. Täytä siis minun ikävöimiseni ja osoita minulle tie.
TeemaOnko evankeliointi koko seurakunnan
tehtävä? Kenelle se
oikein kuuluu? Miksi
niin harvat innostuvat nykyisin
evankelioimisesta? Ja
mitä se oikeastaan käytännössä
on?
TeemaEvankelioimisen suuria
innovaatioita helluntailiikkeessä olivat
1900-luvun alkupuolella telttakokoukset
ja kitarakuorot. Evankelioiva
Hyvä Sanoma -lehti perustettiin sota-aikana. Pai...
TeemaBilly Grahamin puheet suunniteltiin tarkkaan etukäteen. Avausiltaan sisältyi elokuvamainen kohtaus, jossa yksinäinen nainen veti väkijoukon liikkeelle.
TeemaKatolinen aktiivi kirjoitti avoimen kirjeen Suomen helluntailaisille, ja RV pyysi siihen vastineen. Yhteisöjen suhteissa kaikki ei ole sitä, miltä näyttää.
UutisetLähestyn teitä, rakkaat Suomen helluntailaiset,
ennen kaikkea kristittynä, joka tunnustaa samaa Apostoliseen uskontunnustukseen
kirjattua uskoa, jota tekin tunnustatte.
Toiseksi lähe...
UutisetKatolinen teologi Emil Anton
on lähestynyt avoimella kirjeellään Suomen helluntailiikettä reformaation
merkkivuoden tiimoilta. Kirjoituksellaan hän halusi herättää keskustelua, vähentää
enn...
Teema”Yksi viime vuosikymmenten
merkittävimmistä globaalin
kristillisyyden ilmiöistä.” Näin
suurin sanoin on luonnehdittu helluntailaisten
ja roomalaiskatolisen kirkon
vuonna 1972 aloittamaa k...