Rukous tuo siunausta koko kaupungille

Seurakuntien edustajat Porvoon kaupungintalon rappusilla. Tänäkin aamuna on muistettu esirukouksin valtuuston kokousta. Kuva: Leevi Launonen
Seurakuntien edustajat Porvoon kaupungintalon rappusilla. Tänäkin aamuna on muistettu esirukouksin valtuuston kokousta. Kuva: Leevi Launonen
On pilvipoutainen keskiviikkoaamu. Kello lähestyy yhdeksää. Porvoon kaupungintalon alakerrassa oleva Keisarikabinetti täyttyy hiljalleen eri seurakuntien edustajista. He tervehtivät toisiaan iloisesti ja tuttavallisesti kuin vanhat ystävät.

Porvoon helluntaiseurakunnan vanhimmiston pitkäaikainen puheenjohtaja, eläkkeellä oleva Enston myyntipäällikkö Olavi Hakola seisoo oven suussa kättelemässä tulijoita ja vaihtaa heidän kanssaan muutaman sanan. Mukana on seurakuntien johtajia, pastoreita ja muita keskeisiä vastuunkantajia Porvoon evankelis-luterilaisesta seurakunnasta, metodistiseurakunnasta, vapaaseurakunnasta, Filadelfiaseurakunnasta, Missiokyrkanista, Pelastusarmeijasta, Sanaseurakunnasta ja helluntaiseurakunnasta.

Keisarikabinetti on tyylikäs tila, joka on saneerattu kaupungin historiallisia perinteitä kunnioittaen. Pöydän päässä valkoisella seinällä olevassa muotokuvamaalauksessa katselee itse Venäjän keisari Aleksanteri I, joka kävi koolle kutsumillaan Porvoon valtiopäivillä maaliskuussa 1809. Taulu on samalla viesti siitä, mikä merkitys yhteiskunnallisella vallankäytöllä on kansalaisten hyvinvoinnille. Porvoolaiset muistelevat vieläkin hyvällä ystävällismielistä keisaria, joka vakuutti pitävänsä voimassa suomalaisten perustuslailliset oikeudet, lait ja uskonnon sekä liitti Suomen autonomisena suurruhtinaskuntana muiden kansakuntien joukkoon.

Ja nyt – yli 200 vuotta myöhemmin – Porvoon seurakuntien edustajat kokoontuvat rukoilemaan kotikaupunkinsa ja maansa puolesta keisarin katsellessa heitä hyväntahtoisesti taustalta.

Esirukousten saattelemana valtuuston kokoukseen

Joukko istuutuu pöydän ympärille. Olavi Hakola toivottaa heidät tervetulleeksi ja esittelee myöhemmin samana päivänä kokoontuvan kaupunginvaltuuston asialistan. Pienen puheen ja keskustelun jälkeen alkaa rukoushetki. Seurakuntien edustajat muistavat kaupunginvaltuuston kokouksessa käsiteltäviä asioita ja pyytävät päättäjille viisautta. Joku rukoilee pakolaisten kuntapaikoista tehtävän päätöksen puolesta, toinen pyytää valtuutetuille viisautta ratkaista kaupungin kaavoituskysymyksiä ja kolmannen esirukouskohteena ovat homeongelmista kärsivät koulut – kaikki tavanomaisia valtuuston käsittelemiä asioita.

Ensin rukoillaan oman kaupungin virkamiesten ja päättäjien puolesta, sitten muistetaan Suomen eduskuntaa ja presidenttiä sekä ajankohtaisia kansainvälisiä kysymyksiä. Rukoilijoiden mielessä eivät ole seurakuntien väliset teologiset erot vaan rakkaan kotikaupungin ja isänmaan menestys.

Kello on kymmenen. Ekumeeninen rukoushetki päättyy suomeksi ja ruotsiksi yhteen ääneen lausuttuun Isä meidän -rukoukseen. Rukoushetki kestää aina tasan tunnin, ja myös tällä kertaa tilaisuutta luotsannut Olavi Hakola päättää sen täsmällisesti.

Ihmiset puhelevat vielä hetken, ottavat sitten takkinsa ja häipyvät kukin tahoilleen Raatihuoneenkadun vilinään. Joku menee töihin, toiset palaavat kotiinsa ja muutamat siirtyvät aamukahville läheiseen laatukahvilaan Café Cabrioleen. Jouluisin ja keväisin viimeisen kaupunginvaltuuston kokouksen jälkeen kahville mennään usein koko porukalla.

Apua ylhäältä vaikeisiin päätöksiin

Eri seurakuntia edustava yhteiskristillinen ryhmä kokoontuu rukousaamuun ennen jokaista Porvoon kaupunginvaltuuston kokousta. Ekumeenisella käytännöllä on kiintoisa taustatarina.

– Alkusysäys tällaiselle kokoontumiselle tuli 1990-luvulla ruotsinkieliseltä puolelta, Olavi Hakola kertoo.

– Kun ruotsinkielisessä Närpiön kunnassa oli ollut hyvin vaikea ja kriisiytynyt tilanne, evankelis-luterilaisen seurakunnan pastori oli kutsunut eri seurakuntien edustajia koolle rukoilemaan kunnan päättäjille viisautta. Filadelfiaseurakunnan pastori Kurt Allén toi tämän idean myöhemmin myös Porvooseen, kun täällä mielet kuohuivat ja meidän kaupunginvaltuustomme joutui tekemään kovan ristipaineen alla vaikeita päätöksiä.

Lokakuun 13. päivä 1998 Kurt Allén ja Olavi Hakola järjestivät yhteistyössä Porvoon kaupunginjohdon kanssa ja sen luvalla ensimmäisen ekumeenisen rukoustilaisuuden kaupungintalolla. Sinne kutsuttiin koko virkamiesjohto ja kaikki kaupunginvaltuuston jäsenet. Huolimatta samaan aikaan olleesta johtoryhmän kokouksesta ylin virkamiesjohto oli paikalla ja myös valtuutettuja saapui harvinaiseen tilaisuuteen.

Kurt Allén kertoi avaussanoissaan, että kaupungin pastorit haluavat rukoilla päättäjien puolesta ja samalla kiittää kaupungin henkilöstöä, joka hoitaa yhteisiä asioita. Hakola muistutti puheenvuorossaan päättäjiä siitä, miten vahvasti presidentti Kyösti Kallio luotti aikoinaan maamme vaikeassa tilanteessa rukouksen voimaan. Sitten Hakola toivotti kaupungin johdolle viisautta, sydämen avaruutta ja solidaarisuuden henkeä, ja lopuksi seurakuntien edustajat rukoilivat päättäjien puolesta.

Seuraavana päivänä Helsingin Sanomat uutisoi tilaisuuden otsikolla ”Porvoon kaupungin johtoa evästettiin rukouksessa”. Uutisjutun kuvassa seurakuntien edustajat siunasivat kaupunginjohtajaa ja muita ylimpiä virkamiehiä. Kaupunginjohtaja Per-Håkan Slotte kertoi lehdelle pitäneensä tilaisuuden antia myönteisenä. Se olikin täydellinen vastakohta edellisillan tapahtumille, jolloin kaupungin nuoret olivat järjestäneet valtuustonkokouksen aikana mielenosoituksen päätöksiä vastaan ja heitelleet raakoja kananmunia valtuustosalin ikkunoihin ja kaupungintalon seiniin.

”Rukoustoiminta yhdistänyt porvoolaisia”

Porvoon ekumeeninen rukousaamu on syksyllä 18-vuotias perinne. Koko ajan ihmiset ovat voineet myös lähettää esirukouspyyntöjä kaupunginkansliaan. Pastori Kurt Allén johti rukoustilaisuuksia aina kuolemaansa asti, ja vuodesta 2014 lähtien niiden järjestelyistä on vastannut Olavi Hakola.

– Sovin tilavarauksista kaupunginjohtajan sihteerin kanssa, ja häneltä saan tietää myös valtuuston listalla olevat asiat, Hakola kertoo.

Kaupungintalolla pidettyjen rukousaamujen lisäksi Porvoon seurakunnat järjestävät kerran kuukaudessa yhteiskristillisen rukousillan. Sen pitopaikka kiertää eri seurakunnissa, ja tilaisuuksissa kaikki seurakuntalaiset pääsevät osallistumaan yhteiseen esirukoukseen kaupungin puolesta.

– Tämä rukoustoiminta on yhdistänyt porvoolaisia seurakuntia ja rohkaissut niitä kantamaan enemmän vastuuta kotikaupunkimme hyvinvoinnista. Uskomme, että säännöllinen esirukous tuo viisautta päätöksiin ja kokonaisvaltaista hyvää kaupunkimme elämään, Hakola iloitsee.


Leevi Launonen


51

Helluntaiseurakuntien jäsenkehityksessä pientä virkistymistä
Seurakunnat: Maksukorttidiakonian myötä keskustelut ovat muuttuneet syvällisemmiksi
Kuurojen työtä jo 50 vuotta – Juhlavuosi huipentuu Juhannuskonferenssin puheenvuoron lisäksi lokakuussa pidettävään juhlaan
Seurakuntien perustajille uusia verkostoja