Rakastetun lauluntekijän syntymästä 100 vuotta

Aimo Huttusen sydämessä säilyi evankeliumin palo loppuun asti %u2013 Isä sanoi usein olevansa kiitollinen, että Jumala oli kutsunut hänet työtoverikseen, eikä hän koskaan katunut, että oli vastannut kutsuun, tytär Erja Mononen toteaa.
Aimo Huttusen sydämessä säilyi evankeliumin palo loppuun asti %u2013 Isä sanoi usein olevansa kiitollinen, että Jumala oli kutsunut hänet työtoverikseen, eikä hän koskaan katunut, että oli vastannut kutsuun, tytär Erja Mononen toteaa.
Harva lauluntekijä on luonut yhtä vahvasti sävyjä suomalaiseen hengellisen musiikin maisemaan kuin Aimo Huttunen. Vapaakirkon pastorina tunnettu säveltäjä alkoi luoda musiikkia jo nuorena. Ensimmäinen laulu syntyi 16-vuotiaana Keiteleen järven jäällä  hiihdellessä. Elämänsä aikana Huttunen sävelsi, sanoitti ja suomensi satoja lauluja.

Aimo Huttusen tuotantoa leimaavat kauniit melodiat ja syvällinen hengellinen sanoma. Joitakin kappaleista kuten Taivas on uskoni määrä tai Kasta mua Hengellä helluntain voi pitää jopa osana suomalaisen vapaakristillisyyden dna:ta. Monet Huttusen lauluista ovat edelleen käytössä yli kirkkokuntarajojen.

Koruton, siunattu kutsu

Aimo Huttunen syntyi maanviljelijäsuurperheeseen 7. heinäkuuta 1916 Viitasaarella. Kuusitoistavuotiaana hän koki hengellisen heräämisen ja täysi-ikäistyttyään lähti isonveljensä Martin kanssa julistamaan evankeliumia. Tästä alkoi elämänmittainen kutsumustyö.

Huttunen valmistui Vapaakirkon pastoriksi 1939. Julistamisen ohessa hän sävelsi ja julkaisi musiikkia. Ensimmäinen julkaisu oli nimeltään Lauluviesti. Sitä seurasi Sävelten sanoma 1–5, Laulun sanoma 1–5, nuorille suunnatut Aktiolaulut 1–3 ja lasten laulukirja Eläintarinoita  Päivä Oy:n kustantamana. Kirjat ovat kuluneet vuosikymmeniä herätyskristittyjen käsissä – samoin kuin kymmenet Huttusen suomentamat käännösklassikot, kuten John Newtonin On armo suuri ihmeinen ja Suuri on uskollisuutesi.

Aimo Huttunen sävelsi lauluja elämänsä loppuun asti. Säveltäjän viimeinen lauluvihko, Laulun sanoma 5, valmistui painosta hänen viimeisenä elinpäivänään.

Aimo ja Pirkko Huttusen perheeseen syntyi kolme lasta: Jorma, Kirsti ja Erja. Vuonna 1978 alkaneet eläkepäivät Huttunen vietti Kanadan Vancouverissa, jonne lapset olivat muuttaneet. Evankeliumin työ jatkui sielläkin, kunnes 87-vuotispäivänään sairauden murtamana Huttunen joutui sairaalaan ja menehtyi muutaman viikon päästä, 31.7.2003. Vielä sairaalastakin hän rohkaisi ystäviään: ”Taistelkaa uskon jalo kilvoitus loppuun asti. Tie on auki perille saakka.”

Lämmin ja luja luonne

Aimo Huttunen oli valoisa ja rohkaiseva persoona. Läheiset muistavat hänet myös rakastavana ja ymmärtävänä isänä ja pappana.

– Jos todistuksessa oli huonoja numeroita, isä ei koskaan masentanut vaan rohkaisi seuraavalla kerralla yrittämään paremmin, tytär Erja Mononen kertoo.

Hän näkee isässään olleen sekä lämpöä että lujuutta.

– Isä pohjasi mielipiteensä Raamatun sanaan eikä pelännyt seistä yksin oikean asian puolesta. Lisäksi hän oli hauska seuramies, josta pitivät sekä vanhat että nuoret. Hän oli kiinnostunut ihmisistä ja sai heidät tuntemaan itsensä tervetulleiksi, Erja Mononen luonnehtii.

– Isä ei tuntenut seurakuntarajoja, vaan hänen ajatuksensa oli, että kyllä Jumala omansa tuntee, olivatpa minkä katon alla hyvänsä.

Aimo Huttunen ohjasi musiikin pariin lapsensakin. Hänen mielestään seurakunnassa ei ollut koskaan liikaa säestäjiä.

– Musiikki oli olennainen osa perheemme elämää. Lauloimme neliäänisesti perhekuorona kotona ja isän mukana puhujamatkoilla.

Isän laulut syntyivät joskus kotona pianon ääressä, joskus jopa autolla ajaessa.

Kutsu- ja taivaslaulujen herkät sävyt kumpusivat evankelistan persoonasta.

– Isällä oli herkkä luonne, ja hänen lauluissaan soi usein määrätynlainen haikeus ja taivasikävä. Monet ovat ne ihmiset, jotka ovat hänen laulujensa kautta löytäneet tien Jumalan yhteyteen, Erja-tytär muistelee.

Säveltäjän ja laulajan yhteistyötä

Laulaja, lähetystyöntekijä Reijo Blommendahl tapaili Aimo Huttusen lauluja jo poikasena. Nyt matkaa niiden kanssa on tehty jo 50 vuotta.

– Kun lähdimme julistamaan evankeliumia, hänen laulukirjansa olivat aina mukana.

Blommendahlin mielestä Huttusen alkuajan tuotannossa on vangittu hyvin niiden syntyajan, sotaa seuranneiden jälleenrakennusvuosien, ilmapiiri.

– Hän sävelsi paljon taivaslauluja, joiden viesti oli, että edessä on parempaa.

Reijo Blommendahl tapasi Aimo Huttusen muutamia kertoja. Mieleenpainuvin kohtaaminen tapahtui vuonna 2000 Kanadassa, jossa Japanissa tuolloin asunut Blommendahl oli saarnamatkalla.

– Hän oli varannut pinkan nuotteja muovisessa kansiossa ja sanoi: ”Tässä on laulujani. Voisitko, Reijo, ajatella, että laulaisit näitä ja tekisit näistä äänitteen?”

– Minullehan se oli tietenkin melkoinen kunnianosoitus, että näin arvostettu musiikin tekijä, jonka laulut ja runot syntyivät Pyhässä Hengessä, valtuutti minut tähän tehtävään.

Asia jäi vuosiksi, mutta lopulta säveltäjän syntymän satavuotisetapin alla ilmestyi levy  Kaipuuni maa (Aikamedia 2016). Se sisältää Huttusen lauletuimpia kappaleita.

Kiertäessään laulamassa Reijo Blommendahl on huomannut, että Huttusen musiikki kutsuu tuhlaajalapsia, rohkaisee ikääntyviä – ja ylipäätään tuo taivaan ihanuuden hieman lähemmäs.


Ruut Ahonen







Levystä tuli joutsenlaulu


Kaipuuni maa – Aimo Huttusen lauluja -äänite jäi vuosikymmeniä musiikkia tuottaneen ammattilaisen Kaj Karjalaisen viimeiseksi levyksi. Sitä tehdessään hän sairasti vakavasti mutta paneutui suurella tarmolla äänityksiin, taustojen luomiseen ja muuhun tarvittavaan.

Karjalainen ehdotti laulaja Reijo Blommendahlille, että hän tekisi lauluun Taivas on uskoni määrä hyräilevän kakkosäänen. Tämä hymistelystemma soi taustalla, kun Blommendahl lauleskeli automatkoilla omaa osuuttaan.

– Erikoista oli se, että tämä oli viimeinen laulu, jonka Kaitsu on yleensä laulanut. Hän kuoli tämän projektin keskellä. Mitä kaikkea hän olisi lisännyt vielä koko äänitteeseen, ei kukaan tiedä, Blommendahl sanoo.

Lukijalta
51

Lukijalta22.3.2024 | Olen kiitollinen, että maakuntalehdissämme on auennut toistuvasti tilaa Raamatun sanomaa korostaville kirjoituksilleni. Usein ne sivuavat yhteiskunnallisia haasteita, unohtamatta ikuis...
LukijaltaIhmisten puheissa toistuvat usein ilmaisut kuten ”Kuolema kuittaa univelat” tai ”Haudassa saa sitten levätä”. Ne ovat tavallisia tapoja vältellä ajatusta kuolemanjälkeisestä elämästä ja vaeltaa va...
Lukijalta21.11.2023 | Helluntaikirkon oppikäsityksessä Jeesuksen paluusta ei ole enää vain yhtä tulkintamallia. Jeesuksen paluusta itsessään ollaan varsin yksimielisiä, mutta seurakunnan tempauksen ajoituk...
Lukijalta24.10.2023 | Iso Kirja on hehkuttanut tänä vuonna Opisto omaksi -teemaa. Sen tavoitteena on, että seurakunnat ja niiden jäsenet ottaisivat ja kokisivat entistä enemmän omistajuutta yhteisestä opis...
LukijaltaApostoli Paavali ei tahtonut pitää Roomassa asuvia veljiä tietämättöminä ”tästä salaisuudesta, että Israelia on osaksi kohdannut paatumus – hamaan siihen asti, kunnes pakanain täysi luku on sisäll...
Lukijalta(20.3.2023) Tammikuussa seurakuntamme johtajisto sai ihmetteleviä yhteydenottoja koskien paikallista Turvallinen seurakunta -lausuntoa, jossa olemme osallisena. Siinä oli virheellisesti na...
Lukijalta(6.3.2023) Uudet hyvinvointialueet aloittivat vuoden alusta. Kotiin saamamme esitteen mukaan uuden hyvinvointialueen keskeinen tehtävä on ”hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistäminen yht...
LukijaltaTranslain uudistaminen vietiin eduskunnassa maaliin 1.2.2023 äänin 113–69. Lain mukaan jokainen täysi-ikäinen kansalainen voi vaihtaa sukupuolensa pelkkänä ilmoitusasiana. Korjausleikkauksia ja lä...
LukijaltaOikeaoppisuuden tarve on ihmiselle ominaista ja johtuu osin siitä, että se on eräs turvallisuuden tunnetta ruokkiva väline. Uskon kysymyksissä oikeaoppisuuden tarve on hälyttävän suuri. Osasyynä s...
Lukijalta(27.12.2022) Silmiini sattui erään teologin lehtikirjoituksen otsikointi: ”Ateisti, joka tuntee Jumalan?” Kysymysmerkin kanssakin toteamus on absurdi. Ateisti kieltää Jumalan olemassaolon ja kaike...
Lukijalta(22.11.2022) Kun tulin aikoinani uskoon, sain näyn hengellisestä työstä. Se oli määrittelemätön pakottava tarve olla jotenkin hyödyksi Jumalan valtakunnassa. Tämä tarve on ollut läpi uskossa oloaj...
LukijaltaPaimen Plus -lehden kesäkuun numeron talouspalstalla olleessa kirjoituksessa kerrottiin seurakuntien lämpölaskujen noususta viime talvelta. Sama suunta näyttää jatkuvan myös tulevana talvena. Kerr...
LukijaltaJeesus joutui usein herättelemään kuulijoitaan. Tässä muutamia otteita Jeesuksen sanoista: ”Ettekö käsitä? Kuinka te ette käsitä, etten minä puhunut teille leivästä?” Niin hän sanoi heille: ”Ettek...
LukijaltaYhdysvalloissa korkein oikeus kumosi kesäkuussa vanhan ns. Roe vs Wade -nimellä tunnetun, aborttioikeuden turvanneen ennakkopäätöksen. Näin se teki sen, minkä kokeneiden ja laintuntevien tuomareid...
LukijaltaSanan- ja uskonnonvapaus ry (SUV) on osoittanut tarpeellisuutensa kansan keskuudessa. Kesäkuussa 2021 perustettu yhdistys on saanut aatteensa taakse jo yli 1 000 jäsentä ympäri Suomea.
Yh...
LukijaltaHesekielin kirjan luku 33 kertoo sielunhoitajan ja profeetan vastuusta. Toisesta jakeesta löytyvät puhuttelevat sanat: ”Jos minä annan miekan tulla maan kimppuun ––.” Nykyiset aseet eivät ole miekkoja...
LukijaltaLähetyspastori Markku Karjalaisen mukaan Uusi testamentti opettaa seurakunnan johtavan pastorin ja vanhimman viran kuuluvan miehille. Raamatussa sanotaan, että vanhimman virkaan tulee valita ”yhde...
LukijaltaKansallisen veteraanipäivän aikana (27.4.), kun uutiset kertovat Suomen tasavallan presidentti Sauli Niinistön potevan koronan jälkeen keuhkokuumetta, olen pohtinut, kuinka tärkeää on, että maamme...
LukijaltaRisto Karhu esitti Ristin Voitossa 17 kysymyksen: ”Jeesuksen paluu – ennen suurta ahdistusta?” Kirjoitus keskittyi ensisijaisesti odottamamme tempauksen ajankohdan pohdintaan. Mielestäni Risto Kar...
LukijaltaLänsimaiden kristittyjen piirissä on laajalti käsitys, että seurakunnan salainen tempaus tapahtuisi ennen suurta ahdistusta. Etenkin vapaiden suuntien käsitykseen on paljolti vaikuttanut Vilho Har...
LukijaltaJumala ilmoittaa itsensä Raamatun Sanan kautta mutta myös kansojen vaiheissa. Erityisen selvästi tämä ilmenee Israelin kansan historiassa ja nykyhetkessä.
Suomen kansan eri vaiheissa olem...
LukijaltaKiitos Reijo Mänttärille palautteesta (RV 9/22) kirjani erään luvun pohjalta tehtyyn artikkeliin. Tila ei riitä palautteen seikkaperäiseen käsittelyyn, mutta teen joitain yleisiä huomioita. ...
LukijaltaPuheessaan Korneliuksen talossa apostoli Pietari tahtoi sitoa uudet opetuslapset herätyksen alkuperään. Siksi hän sanoo: ”– – sen sanan, joka lähtien Galileasta on levinnyt koko Juudeaan, sen kast...
LukijaltaLehden emerituspäätoimittaja Leevi Launonen pohdiskeli kasvatustieteen asiantuntijana syvällisesti ihmisen persoonaa (RV 5). Hän toteaa ihmisen luonteen kasvamisen jääneen taka-alalle 1900-luvun l...
LukijaltaPitkittynyt poikkeusaika on kuormittanut lapsiperheiden arkea, typistänyt tärkeitä vertaistukiverkostoja ja kaventanut seurakuntayhteyttä. Lasten hengellinen kasvatus on jäänyt pitkälti vanhempien...
LukijaltaHyvin usein puhutaan pettäjä Jaakobista tai siitä, kuinka Jaakob petti veljensä. Ovatkohan nämä ajatukset koko totuus?
1. Moos. 25:21,23: ”Iisak rukoili Herraa vaimonsa puolesta, sillä tä...
LukijaltaVastine Kalevi Marinille – "Ekumeniaa ei tarvitse pelätä"

Ristin Voitossa 46 oli Kalevi Marinin mielipidekirjoitus, joka kommentoi Ristin Voitossa 41 julkaistu...
LukijaltaRistin Voitossa 41 oli hätkähdyttävä artikkeli Helluntailaisena ekumeniaa vahvistamassa. Petri Mäkilä sanoittaa siinä teologian toht...
LukijaltaSuomessa on viime vuosien aikana kyseenalaistettu kristillisiä arvoja. Raamatun mukaista uskoa tunnustavat kokevatkin, että kaikkea muuta suvaitaan paitsi kristillisiä arvoja.
Kuitenkin e...
LukijaltaLehden sivuilla on jälleen käyty keskustelua naisen asemasta. RV:n numerossa 41 Hannu Kangasniemi esitti miehen ja naisen välisen hierarkian olevan osa Jumalan asettamaa järjes...
LukijaltaRistin Voitossa 30–31 oli kirjoitus kalvinismista. Näkemys miehen ja naisen erilaisista sukupuolisidonnaisista rooleista perheessä ja seurakunnassa nousi esiin yhtenä jäsenille tärkeänä näkök...
LukijaltaKesän päivityksiä, uutisia ja mainoksia lukiessa mieleen on noussut kysymys: Onko sellainen paradoksi mahdollista, että voin olla ihmisoikeuksien ja solidaarisuuden puolella ja samaan aikaan kriti...
LukijaltaSuurella mielenkiinnolla, jännityksellä, rakkaudella ja ilolla tartuin Evankelistakoti elää -kirjaan. Jokainen kirja, joka kertoo helluntaiherätyksen alkuajoista Suomessa, sen toiminnast...
LukijaltaOlen kuullut joidenkin väittävän, etteivät uskovat joudu viimeiselle tuomiolle. Silloin tarkoitetaan ns. erillistä ylöstempausta, joka on erotettu ylösnousemuksesta viimeisenä päivänä. Kuitenkin t...
LukijaltaNettikonferenssissa näki paljon mielenkiintoisia vastauksia otsikon kysymykseen. Laulu- ja soitinyhtye Exit sai paljon myönteistä palautetta. Monet pitivät sen esiintymistä jopa koko tapahtuman pa...
LukijaltaPaljolla kirjantekemisellä ei ole loppua. Ristin Voitossa on kirja-arvioita, joista toiset ovat hyviä ja rakentavia uskoamme ajatellen, toiset ovat sitten vähemmän hyviä. Markus Maj...
LukijaltaRistin Voitto -lehden pääkirjoituksessa (12/21) Waltteri Haapala korostaa pastorien johtajuutta ja heidän kunnioittamistaan sangen voimakkaasti. On toki tärkeää, että pastorit saavat heille kuuluv...
Ristin Voiton verkkosisältö nyt Ajassa-lehdessä – diginäköislehti päivittyy toistaiseksi tutulle paikalle ristinvoitto.fi:hin
Seurakunnat: Maksukorttidiakonian myötä keskustelut ovat muuttuneet syvällisemmiksi
Kuurojen työtä jo 50 vuotta – Juhlavuosi huipentuu Juhannuskonferenssin puheenvuoron lisäksi lokakuussa pidettävään juhlaan