Helluntailiikkeen merkittävä kehitysyhteistyövaikuttaja Pauli Rantanen muutti ajasta iäisyyteen 26.1.2016. Hän oli syntynyt Harlussa, Sortavalan lähistöllä 13.12.1936 ja koki näin ollen kaksi evakkomatkaa.
Pauli Rantanen toimi vuodesta 1957 alkaen British Petroleumin palveluksessa ja vuodesta 1962 sen Itä-Suomen aluejohtajana.
Vuonna 1967 hänet pyydettiin yhtiön Australian öljy- ja kivihiili- sekä jalokivitutkimustyöhön. Sieltä hän lähti maailmanympärimatkalleen vuoden 1975 alussa, jolloin Suomessa oltiin toteuttamassa ensimmäisiä valtion tukemia lähetysjärjestöjen kehitysyhteistyöhankkeita. Rantasesta tuli merkittävä vaikuttaja Suomen helluntaiseurakuntien kehitysyhteistyössä.
Kehitysyhteistyön alkuvaiheissa 1970-luvulla suurena kysymyksenä oli, miten saada kokoon hankkeiden edellyttämä omavastuuosuus. Rantasen luovuudelle oli tarvetta. Sen ensimmäinen etappi oli varainkeräys nimellä Lähetyksen Kehitysapu – Etiopia- Kenia-keräys. Rantanen lähti vauhdittamaan lähinnä kahvin myyntiin perustuvaa operaatiota, joka lopulta tuotti yli miljoona markkaa.
Seuraavaksi Rantanen alkoi yhdessä Kalevi Helimäen kanssa kehitellä ideaa vanhojen vaatteiden hyödyntämisestä. Koekenttänä oli Helsinkiin Vilhonvuorenkadulle perustettu kirpputori. Rantasen innovatiivisuus kantoi runsasta hedelmää. Yhdessä Kalevi Helimäen kanssa syntyi idea laajemmasta poistovaatteiden keräyksestä. Helmikuussa 1981 aloitettu valtakunnallinen operaatio täytti junavaunut ja kuorma-autot, jotka suuntasivat kohti Vihdin Selkiä, mistä oli löytynyt sopiva varastointipaikka. Tavaraa tuli puolessatoista kuukaudessa kuukaudessa 5,5 miljoonaa kiloa. Rantasen ideat olivat tarpeen niin varastoinnissa kuin vaatteiden jatkokäsittelyssäkin. Merkittävä työsarka oli myös talkooväen mobilisointi ja motivointi. Tämä toiminta sai Rantasesta tehokkaan veturin.
Yhtenä juonteena massiivisen keräyksen tuotoksesta oli kirpputoriverkoston (nykyään nimellä Fidan lähetystorit) laajentuminen, missä Rantasen rooli oli merkittävä. Suurimmillaan torien määrä oli 46 vuonna 1987.
Selki oli käytetyn vaatteen jättilähde, mikä kuitenkin edellytti massiivista lajittelusysteemiä. Lumpusta alettiin tehdä konepyyhkeitä ja huopia. Koska tämä ei kuitenkaan istunut ongelmitta kansalaisjärjestötoimintaan, syntyi Rejtex-niminen yhtiö, jossa avainhenkilöinä Rantasen lisäksi olivat muun muassa Vilho Kivikangas ja Kalevi Helimäki. Sama kolmikko Kivikangas, Helimäki ja Rantanen oli kaiken kaikkiaan ratkaisevan tärkeä helluntailiikkeen lähetysjärjestön ja sen kehitysyhteistyöjaoston, LKA:n muotoutumisessa ja kasvussa 1970–1980-luvuilla.
Rantasen näkynä oli valjastaa Selki myös sosiaaliseen auttamistyöhön Suomessa. Seliin otettiin vapaaehtoistyöhön sosiaalisesti työrajoitteisia, joista monet tulivat siellä uskoon. Tämä näky ja helluntailiikkeen lähetysjärjestössä (nykyisin Fida International) tehdyt muutokset johtivat Rantasen perustamaan 1983 Uuden Kasvun Koti -nimisen yhdistyksen. Se loi myös oman kirpputoriverkostonsa. Molemminpuolinen arvostus kuitenkin säilyi Fidan ja Rantasen kesken.
Pauli Rantanen oli idearikas mies, jolla oli aina innovaatioita kehitteillä. Häntä kiinnosti löytää ratkaisuja, jotka olisivat auttaneet kehitysmaiden ihmisiä kohottamaan elämänsä laatua ja ratkomaan arkipäivän ongelmia. Hänen sydämensä sykki köyhille, elämän laitapuolelle joutuneille ja toivonsa menettäneille. Tunnemme sen vielä, vaikka hän on poistunut keskuudestamme.
Pauli arvosti uria uurtavalla polullaan aina Lea-puolisonsa antamaa tukea. Toinen tärkeä tuki hänelle oli kotiseurakunta Nummelassa.
Fida International
Arto Hämäläinen Emeritus toiminnanjohtaja
Harri Hakola Toiminnanjohtaja
Timo Martiskainen Hallituksen puheenjohtaja
Muistoja Pauli Rantasen elämäntyöstä
Pauli Rantanen oli lähtenyt maailmanympärimatkalle Australiasta helmikuussa 1975. Suomeen ja Helsinkiin hän tuli Afrikan kautta saman vuoden maaliskuussa. Siellä Rantanen meni kuuntelemaan Melbournessa muutama kuukausi aikaisemmin tapaamaansa saarnaajaa Veikko Mannista, joka esitteli tilaisuudessa Afrikka-kahvia. Puhuja kehotti kaikkia hylkäämään kukat vierailulle mennessään ja viemään niiden asemesta kahvia, jota myydään Lähetyksen Kehitysavun hyväksi. Siten pystyi samalla tukemaan lähetystyön sosiaalisia kohteita Etiopiassa ja Keniassa.
Tilaisuuden päätyttyä Pauli Rantanen kysyi vieressään istuneelta liikemieheltä, kuka ihmeessä on keksinyt idean myydä vapaaehtoiskampanjassa noin vaikeaa tuotetta kuin kahvia. ”Se on minun ehdotukseni”, totesi vieressä istunut Kirkon Hankintakeskuksen johtaja Leo Torikainen.
Lähetyksen Kehitysapu -hanke oli alkanut yhteiskristillisenä mutta jäänyt sitten Suomen Vapaa Ulkolähetys ry:n (nykyisin Fida International) hoitoon, ja minut oli nimetty tuon hankkeen vastuuhenkilöksi. Hankkeesta kuultuaan Pauli Rantanen soitti minulle, ja hänelle tehtiin LKA:n talkootyösopimus jo seuraavana päivänä. Rantasen paluulentolippu Australiaan jäi näin käyttämättä. Rantanen toi ratkaisevan avun LKA:n kahvikampanjaan, joka oli alkanut joulukuussa 1974.
Afrikka-kahvia oli myynnissä myös Helsingin Kristillisessä Kirjakaupassa. Myymälänhoitajana siellä toimi Lea Leino, josta Pauli Rantanen löysi itselleen puolison. Pariskunta avioitui syyskuussa 1978. Käytyään uskovien kasteella Pauli Rantanen liittyi Helsingin Saalem-seurakuntaan 1979 ja toimi myöhemmin myös vanhimmiston jäsenenä. Vuonna 1981 Rantaset muuttivat Selkiin ja liittyivät myöhemmin Nummelan helluntaiseurakuntaan.
1970-luvun puolivälissä Etiopian Kaffassa oli hyvin vaikea tilanne. Sairaita ja synnyttäviä äitejä tuotiin kaukaa paareilla ja aaseilla klinikoille Shebeen ja Tsegourskaan. Päätimme hankkia syksyllä 1975 Etiopiaan kaksi mahdollisimman hyvää Land Roveria ja niihin suurimmat mahdolliset matkailuperävaunut liikkuviksi klinikoiksi. Nämä matkailuperävaunu-maastoautoyhdistelmät palvelivat myös kahvikampanjaa tehokkaasti eri puolilla Suomea. Etiopiaan klinikka-autoyhdistelmät vietiin keväällä 1976.
Vuonna 1979 löysimme purkutuomion alaisen varastorakennuksen Helsingistä Vilhonvuorenkadulta, ja sinne avattiin lajitellun vaatetavaran myyntiä varten ensimmäinen kirpputori. Tiloihin muuttivat myös Suomen Vapaa Ulkolähetys ry:n ja Lähetyksen Kehitysavun toimistot.
Lähdin lokakuussa 1978 Irakiin työtehtäviin ja luovutin LKA:n tehtävät Vilho Kivikankaalle. Rantanen ja Kivikangas jatkoivat yhteistoimintaa ja saivat vuonna 1981 luvan panna toimeen valtakunnallisen vaatekeräyksen. Se tuotti Selissä vuokrattuun varastoon 5,5 miljoonaa kiloa jätevaatetta, ja Pauli Rantasesta tuli ”lumppukeisari” vailla vertaa. Jätevaatteiden lajittelu vapaaehtoisvoimin kesti kolme vuotta, ja kirpputorimyyntiin tuli runsaasti tavaraa. Uusia LKA-kirpputoreja perustettiin koko maahan.
LKA ei voinut toimia liikelaitoksena, ja siksi tarvittiin erilaisia aputoimintoja. Marraskuussa 1981 perustimme Rejtex Oy:n, joka toimitti tonneittain villakudinlumppuja Portugaliin. Siellä oleva yhteistyötehtaamme valmisti satojatuhansia katastrofihuopia koko maailman tarpeisiin. Selin Lähetyskiinteistöt Oy perustettiin vuonna 1985, ja vuokratut tilat ostettiin sen nimiin. Pauli Rantanen toimi Selin isäntänä, ja ”kolmen kopla”, Ville, Pauli ja Kalevi, olivat läheisessä yhteistyössä.
Tilanne muodostui kuitenkin vähitellen kestämättömäksi nousseiden kustannusten myötä, ja helluntailiikkeen lähetysjärjestö irtautui Selin toiminnasta 1989. Selin monipuolinen ja innovatiivinen toiminta jatkui tämän jälkeen Uuden Kasvun Yhdistys ry:n nimissä ja Pauli Rantasen johdolla.
Selin toiminnassa kohdattiin myöhemmin useita vaikeita vuosia. Pauli Rantasen karismaattinen, valoisa ja aina toivorikas asenne auttoivat kuitenkin eteenpäin. Tilanne helpottui vuonna 2010, jolloin Samaria-lähetys (Samaria rf.) tuli Selin uudeksi omistajaksi.
Lea-vaimo toimi viime vuodet miehensä omaishoitajana. Pauli Rantasen matka päättyi lopullisesti 26. tammikuuta television iltauutisten ääreen, mutta hänen elämäntyönsä vaikuttaa edelleen Fida lähetystorien kautta aina maailman ääriin saakka.
Kalevi Helimäki Ekonomi Pauli Rantasen yhteistyökumppani
Tamperelaiset ystävykset Milka Myllynen ja Mia-Carita Hahl ovat sitä ihmistyyppiä, jotka keksivät jatkuvasti uusia luovia ideoita ja käärivät aikailematta hihansa t...
TeemaEero Antturi Kun Marko Selkomaa tuli uskoon 13-vuotiaana, hän koki hyvin pian Jumalan kutsuvan häntä saarnaajaksi ja lähetyssaarnaajaksi. – Noita ilmaisuja silloin käytettiin, muistelee nyt 52-v...
TeemaKun Julius Kankkunen aloittaa elämäntarinansa kertomisen, kuulija ei voi olla nauliutumatta paikoilleen. Lapsuuden uskoontuloa seuraa toinen toistaan traagisempia tapahtumia: Ensin...
TeemaYhteiskristillisen Uskovaiset nuoret -nettiyhteisön vastaava
nuorisotyöntekijä Mikael Elmolhoda on saanut vuosien aikana tukevaa
tuntumaa eri kristillisten piirien nuoriin.
...
TeemaEläköityneellä opettaja Juhani Happosella on tallessa kansioita, joihin on
kertynyt yli 200 samaa aihetta käsittelevää lehtileikettä. Ne kertovat
taistelusta, jonka hän kävi 1980-luvulla...
TeemaHyvä Sanoma ry:n keräämillä lahjoitusvaroilla jaetaan tänäkin vuonna joulumuistaminen jokaiseen maamme vankilaan. Helluntaiseurakuntien vankilatyö välittää vankien luettavaksi yli tuhat Hyvä Sanoma -j...
TeemaLähi-idän
kristityistä puhuttaessa tulee melko
nopeasti esiin myös vaino. Islamilaisista yhteiskunnista
ja lujista sukusiteistä juontava
ilmiö tuli näkyväksi Suomessakin äskettäin,
kun to...
TeemaRukous merkitsee musiikkievankelistana toimivalle Jipulle elämän kantavaa voimaa. Tänä syksynä hän on saanut kokea niin pieniä kuin suuriakin ihmeitä.
TeemaHerra, osoita minulle tie ja tee minut halukkaaksi sitä vaeltamaan. Uskallettua on viipyä, ja vaarallista on jatkaa matkaa. Täytä siis minun ikävöimiseni ja osoita minulle tie.
TeemaOnko evankeliointi koko seurakunnan
tehtävä? Kenelle se
oikein kuuluu? Miksi
niin harvat innostuvat nykyisin
evankelioimisesta? Ja
mitä se oikeastaan käytännössä
on?
TeemaEvankelioimisen suuria
innovaatioita helluntailiikkeessä olivat
1900-luvun alkupuolella telttakokoukset
ja kitarakuorot. Evankelioiva
Hyvä Sanoma -lehti perustettiin sota-aikana. Pai...
TeemaBilly Grahamin puheet suunniteltiin tarkkaan etukäteen. Avausiltaan sisältyi elokuvamainen kohtaus, jossa yksinäinen nainen veti väkijoukon liikkeelle.
TeemaKatolinen aktiivi kirjoitti avoimen kirjeen Suomen helluntailaisille, ja RV pyysi siihen vastineen. Yhteisöjen suhteissa kaikki ei ole sitä, miltä näyttää.
UutisetLähestyn teitä, rakkaat Suomen helluntailaiset,
ennen kaikkea kristittynä, joka tunnustaa samaa Apostoliseen uskontunnustukseen
kirjattua uskoa, jota tekin tunnustatte.
Toiseksi lähe...
UutisetKatolinen teologi Emil Anton
on lähestynyt avoimella kirjeellään Suomen helluntailiikettä reformaation
merkkivuoden tiimoilta. Kirjoituksellaan hän halusi herättää keskustelua, vähentää
enn...
Teema”Yksi viime vuosikymmenten
merkittävimmistä globaalin
kristillisyyden ilmiöistä.” Näin
suurin sanoin on luonnehdittu helluntailaisten
ja roomalaiskatolisen kirkon
vuonna 1972 aloittamaa k...