Pastori ja ruotsinsuomalaisten sisälähetyssihteeri Heimo Aalto kuoli sairauskohtaukseen kotonaan Jönköpingissä Ruotsissa 9. lokakuuta.
Isäni Heimo Aallon kohtalona oli Ruotsi, josta tuli hänen kotimaansa, vaikka isänmaa oli Suomi. Merikarvialla 15.1.1935 syntynyt Heimo lähetettiin lappu kaulassa Ruotsiin vuonna 1942, kun hänen isänsä oli kuollut tuberkuloosiin. Viisi vuotta vierähti Skånessa, jossa kasvatusvanhemmat pitivät hänestä ja hänen veljestään hyvää huolta. Paluu sodan runtelemaan Suomeen ei ollut helppo, koska toisin kuin Ruotsissa, puutetta oli kaikesta ja suomen kielikin oli unohtunut kokonaan.
Jo 14-vuotiaana Heimo joutui osallistumaan perheensä elatukseen metsätöitä tekemällä, joten koulunkäynti jäi vähemmälle. Myöhemmin hän kouluttautui sähkömieheksi ja oli töissä muun muassa telakalla Turussa. Vuonna 1956 Seilin saaressa siviilipalveluksessa ollessaan hän tutustui sairaanhoitaja Airi Aveliniin, josta tuli hänen aviopuolisonsa.
Nuorena aviomiehenä Heimo sairastui tuberkuloosin aiheuttamaan keuhkotautiin ja joutui viettämään useita kuukausia Satalinnan keuhkotautiparantolassa Harjavallassa. Kun paranemista ei tapahtunut ja lääkäri ehdotti leikkausta, hän pyysi viikonloppuvapaata ja meni Merikarvialle helluntaiseurakunnan rukouskokoukseen. Siellä hänen puolestaan rukoiltiin ja hän lupasi, että jos hän paranee, hän lähtee evankeliumin työhön. Satalinnassa hän oli jo pitänyt hartauksia yhdessä Paavo Virtasen kanssa, joka myös oli potilaana.
Tuntematon profeetta sanoi rukouksen aikana, että ”tänään sinä paranet sairaudestasi”, ja Heimo koki lämpimän virran käyvän lävitseen. Varmana paranemisestaan Heimo meni Satalinnassa lääkärin puheille, kertoi, että Jumala on hänet parantanut ja vaati uusia tutkimuksia. Vastahakoisesti lääkäri otatti uudet röntgenkuvat, ja hänen ihmeekseen keuhkoista ei löytynyt enää mitään vikaa.
Heimo pääsi kotiin perheensä luokse. Hän alkoi avustaa Merikarvian Saalemin tilaisuuksissa ja pyöräili monet kerrat kotikokouksiin kitara selässä. Myöhemmin välineet kehittyivät ja matkaa tehtiin kaksitahtisella Ifalla. Laulut säestettiin neliäänikertaisella haitarilla.
Ensimmäisen saarnaajanpestinsä Heimo sai Jämijärveltä. Pioneerityötä hän teki Kuusamossa Sisälähetys ry:n kannattamana. Kuusamoon perustettiin helluntaiseurakunta vuonna 1966, ja Heimo Aalto oli seurakunnan ensimmäinen saarnaaja. Kuusamosta tie johti Ikaalisten kautta Kankaanpäähän vuonna 1969. Ruotsiin perhe muutti vuonna 1972, kun siirtosuomalaisten parissa tarvittiin pastoria, jolla oli ruotsin kielen taito ja kulttuurin tuntemusta.
Ensimmäinen työjakso oli Olofströmin suomalaisten parissa, kunnes kutsu kuului Jönköpingistä 1974. Siellä Heimo palveli seurakunnan suomalaista ryhmää aina vuoteen 2000, jolloin hän jäi eläkkeelle. Jönköpingin helluntaiseurakunta pysyi hänen työnantajanaan silloinkin, kun hän teki työtä ruotsinsuomalaisten parissa eri puolilla Ruotsia.
Vuosien ajan hän vastasi Filippus-bussista, joka ilahdutti hajallaan asuvia ruotsinsuomalaisia tarjoten hengellistä kirjallisuutta ja musiikkia. Samalla hän vieraili seurakunnissa ja auttoi yhteyksissä suomalaisryhmien ja ruotsalaisten seurakuntien välillä. Niissä kuvioissa tarvittiin sovittelevaa tolkun miestä.
Hän toimi vuosia ruotsinsuomalaisten helluntailaisten sisälähetyssihteerinä ja Helluntailähetyssäätiön hallituksen jäsenenä.
Heimo oli vaatimaton käytännönläheinen mies, joka ei pelännyt tarttua toimeen silloinkaan kun tarvittiin talkoomiestä, autonkuljettajaa, säestäjää, laulajaa ja tulkkia. Erityisesti alkuvuosina hän voitti monen ihmisen luottamuksen osallistumalla maanviljelijöiden heinätöihin tai tuttavien rakennustalkoisiin.
Häntä jäivät kaipaamaan puoliso Airi sekä seitsemän lasta, 11 lastenlasta ja 10 lastenlastenlasta.
Tamperelaiset ystävykset Milka Myllynen ja Mia-Carita Hahl ovat sitä ihmistyyppiä, jotka keksivät jatkuvasti uusia luovia ideoita ja käärivät aikailematta hihansa t...
TeemaEero Antturi Kun Marko Selkomaa tuli uskoon 13-vuotiaana, hän koki hyvin pian Jumalan kutsuvan häntä saarnaajaksi ja lähetyssaarnaajaksi. – Noita ilmaisuja silloin käytettiin, muistelee nyt 52-v...
TeemaKun Julius Kankkunen aloittaa elämäntarinansa kertomisen, kuulija ei voi olla nauliutumatta paikoilleen. Lapsuuden uskoontuloa seuraa toinen toistaan traagisempia tapahtumia: Ensin...
TeemaYhteiskristillisen Uskovaiset nuoret -nettiyhteisön vastaava
nuorisotyöntekijä Mikael Elmolhoda on saanut vuosien aikana tukevaa
tuntumaa eri kristillisten piirien nuoriin.
...
TeemaEläköityneellä opettaja Juhani Happosella on tallessa kansioita, joihin on
kertynyt yli 200 samaa aihetta käsittelevää lehtileikettä. Ne kertovat
taistelusta, jonka hän kävi 1980-luvulla...
TeemaHyvä Sanoma ry:n keräämillä lahjoitusvaroilla jaetaan tänäkin vuonna joulumuistaminen jokaiseen maamme vankilaan. Helluntaiseurakuntien vankilatyö välittää vankien luettavaksi yli tuhat Hyvä Sanoma -j...
TeemaLähi-idän
kristityistä puhuttaessa tulee melko
nopeasti esiin myös vaino. Islamilaisista yhteiskunnista
ja lujista sukusiteistä juontava
ilmiö tuli näkyväksi Suomessakin äskettäin,
kun to...
TeemaRukous merkitsee musiikkievankelistana toimivalle Jipulle elämän kantavaa voimaa. Tänä syksynä hän on saanut kokea niin pieniä kuin suuriakin ihmeitä.
TeemaHerra, osoita minulle tie ja tee minut halukkaaksi sitä vaeltamaan. Uskallettua on viipyä, ja vaarallista on jatkaa matkaa. Täytä siis minun ikävöimiseni ja osoita minulle tie.
TeemaOnko evankeliointi koko seurakunnan
tehtävä? Kenelle se
oikein kuuluu? Miksi
niin harvat innostuvat nykyisin
evankelioimisesta? Ja
mitä se oikeastaan käytännössä
on?
TeemaEvankelioimisen suuria
innovaatioita helluntailiikkeessä olivat
1900-luvun alkupuolella telttakokoukset
ja kitarakuorot. Evankelioiva
Hyvä Sanoma -lehti perustettiin sota-aikana. Pai...
TeemaBilly Grahamin puheet suunniteltiin tarkkaan etukäteen. Avausiltaan sisältyi elokuvamainen kohtaus, jossa yksinäinen nainen veti väkijoukon liikkeelle.
TeemaKatolinen aktiivi kirjoitti avoimen kirjeen Suomen helluntailaisille, ja RV pyysi siihen vastineen. Yhteisöjen suhteissa kaikki ei ole sitä, miltä näyttää.
UutisetLähestyn teitä, rakkaat Suomen helluntailaiset,
ennen kaikkea kristittynä, joka tunnustaa samaa Apostoliseen uskontunnustukseen
kirjattua uskoa, jota tekin tunnustatte.
Toiseksi lähe...
UutisetKatolinen teologi Emil Anton
on lähestynyt avoimella kirjeellään Suomen helluntailiikettä reformaation
merkkivuoden tiimoilta. Kirjoituksellaan hän halusi herättää keskustelua, vähentää
enn...
Teema”Yksi viime vuosikymmenten
merkittävimmistä globaalin
kristillisyyden ilmiöistä.” Näin
suurin sanoin on luonnehdittu helluntailaisten
ja roomalaiskatolisen kirkon
vuonna 1972 aloittamaa k...