Paavi Franciscus - sankari vai konna?

- Jumala ei koskaan väsy antamaan anteeksi; me olemme niitä, jotka väsyvät pyytämään hänen laupeuttaan, paavi Franciscus on todennut. Epämuodollinen kirkonjohtaja nauttii kansansuosiosta kaikkialla missä liikkuu.
- Jumala ei koskaan väsy antamaan anteeksi; me olemme niitä, jotka väsyvät pyytämään hänen laupeuttaan, paavi Franciscus on todennut. Epämuodollinen kirkonjohtaja nauttii kansansuosiosta kaikkialla missä liikkuu.
Onnenpotku Argentiinasta. Näin moni luonnehtii 13. maaliskuuta 2013 virkaansa valitun paavi Franciscuksen merkitystä katoliselle kirkolle.

Buenos Airesin kardinaalina toimineesta jesuiittataustaisesta paavista on tullut sosiaalisen median lellikki toistuvilla paaville epätyypillisillä tempauksillaan.

Edeltäjiään selvästi epämuodollisempi Franciscus, 79, soittelee yllätyspuheluja hänelle kirjoittaneille ihmisille, liikkuu käytetyllä Fordilla ja on viettänyt syntymäpäiväänsä kodittomien kanssa. Lisäksi hän on rohkaissut naisia imettämään kirkossa, vedonnut ja kuolemanrangaistuksen lakkauttamisen puolesta sekä puhunut lämpimästi niistäkin ihmisistä, joiden elämäntapaa kirkko ei voi hyväksyä.

Miellyttävä yhdistelmä dynaamisuutta, nöyryyttä, kansanomaisuutta ja empatiaa, joku sanoisi. Time-lehden vuoden 2013 henkilöksi valitsema paavi on joka tapauksessa saanut poikkeuksellisen suosion. Vai mitä pitäisi sanoa esimerkiksi Helsingin Sanomien Nyt-liitteen jutusta: ”Kyllä, paavi Franciscus on aika hyvä jätkä – tässä 10 todistetta”.

Skandinaviaan tämä ”aika hyvä jätkä”, ristimänimeltään Jorge Mario Bergoglio, saapuu ensimmäistä kertaa parin viikon päästä osallistuakseen Ruotsissa järjestettäviin reformaation 500-vuotismerkkivuoden avajaisiin.

Paras mahdollinen paavi?

Suomessa katolisen kirkon julkisuuskuvaa ovat kiillottaneet osaltaan myös katoliseen kirkkoon kuuluvat perussuomalaisten puheenjohtaja Timo Soini ja bloggaajana tunnettu  Emil Anton. Radio Dein ja Seurakuntalainen.fi-sivuston kolumneissaan sekä omilla Hyviä uutisia -blogisivuillaan Anton on kirjoittanut myös paavi Franciscuksesta.

– Parempaa kirkonjohtajaa ei voisi toivoa: olen ihaillut sitä, miten hän on ottanut kantaa asioihin. Franciscuksen mukaan evankeliumi täytyy esittää kielellä, joka inspiroi ja vetoaa maailmaan: uskovien pitää osoittaa evankeliumin kauneus, sillä nykymaailmassa kirkon sanoma ei enää mene läpi käskemällä, Anton toteaa.

Hän pitää yllättävänä sitä, että Franciscus sai heti median puolelleen. Tämä on jotakin aivan muuta kuin mihin pedofiliaskandaalien sekä Vatikaanin korruptiopaljastusten ryvettämässä kirkossa on totuttu.

Franciscus-hypellä on vaikutusta jopa katolilaisten identiteettiin.

– Keskiverto katolilainen ei lue paavin kirjoja vaan vain sitä, mitä media raportoi. Uskon, että esimerkiksi köyhien puolesta puhumisella hän on saanut meidät katolilaiset miettimään enemmän sitä, mitä me itse voimme tehdä köyhyyden poistamiseksi ja miten elää vaatimattomammin.

Kun Ristin Voitto -lehti kysyi paavista suomalaisilta helluntaivaikuttajilta, myös heillä oli Franciscuksesta hyvää sanottavaa – joskaan ei yhtä varauksettomasti. Sähköpostitse lähetettyihin kysymyksiin vastasi 36 pastoria ja seurakuntien yhdyshenkilöä, ja heistä lähes puolet sanoi suhtautuvansa häneen ”joiltakin osin myönteisesti ja joiltakin osin kriittisesti”. Pääosin myönteisesti paaviin ja hänen toimintaansa suhtautui 12 prosenttia, pääosin kriittisesti 41 prosenttia.

Myönteistä palautetta Franciscus sai muun muassa rohkeudesta puuttua kirkon sisäisiin väärinkäytöksiin sekä luonnonsuojelua koskevasta kiertokirjeestään, jota pidettiin teologisesti arvokkaana. Kriittisyyttä ja huolta puolestaan herättivät etenkin paavin totuttua pehmeämmät sanavalinnat homoseksuaaleista.

Uusia tuulia

Myös osa katolilaisista on huolissaan Franciscuksen avauksista.

Perinteisiin linjauksiin tottuneita ovat hämmentäneet muun muassa argentiinalaispaavin aiempaa suopeammat puheet eronneiden sekä ekumeenisessa avioliitossa elävien ei-katolilaisten pääsystä ehtoolliselle.

Seksuaali- ja perhe-etiikassa hän ei ole ehdottanut muutoksia kirkon perinteiseen opetukseen – toisin kuin on väitetty – mutta on kyllä pyrkinyt edistämään puhetapaa, jossa esimerkiksi erilaisia suhdemuotoja lähestytään mustavalkoisen hyvä-paha-asetelman sijaan porrastetusti ja kirkon vääränä pitämissä ihmissuhteissa eläviä ihmisiä kunnioittaen.

Kirkko-opissa Franciscus on korostanut hiippakuntien ja piispojen roolia Vatikaanin keskusjohdon kustannuksella ja alleviivannut entisestään kirkon missionaarista luonnetta.

Viimeksi mainittu näkökulma on vahvasti esillä hänen kirjasessaan Evangelii Gaudium (Evankeliumin ilo, Katolinen tiedotuskeskus, 2014), jossa Franciscus korostaa sitä, kuinka kirkon pitää pyrkiä tavoittamaan uskosta osattomia ja kuinka tämän päämäärän vuoksi ”kaikkea” on voitava tarvittaessa muuttaa – niin kirkollisia tapoja, tyylejä, aikatauluja, kielenkäyttöä kuin rakenteitakin.

Samalla hän on ottanut etäisyyttä perinteiseen katoliseen traditionalismiin, kirkkokeskeisyyteen ja farisealaisiin ja legalistisiin uskonelämän muotoihin. Hänen mukaansa jokin on pielessä, jos kristityt puhuvat ”enemmän laista kuin armosta, enemmän kirkosta kuin Jeesuksesta Kristuksesta, enemmän paavista kuin Jumalan sanasta.”

Kun hänet oli valittu paaviksi ja kansa Pietarinkirkon aukiolla huusi hänen nimeään, hän sanoi: ”Lopettakaa. Älkää huutako minun nimeäni, huutakaa mieluummin: Jeesus!”

Joillekin katolisen kirkon konservatiiveille paavin matalakirkollisuus on liian radikaalia, ja joistakin kommenteistaan hän on saanut arvostelua piispoja myöten.

Emil Antonin mukaan Franciscuksen uudistukset heijastavat 1960-luvulla järjestetyn Vatikaanin II kirkolliskokouksen dynaamisuutta.

– Hän on ottanut askeleita Vatikaani II:n osoittamaan suuntaan. Osittain avauksissa on kyse myös uudenlaisesta puhetavasta ja siitä, mitä asioita nostetaan kirkon antaman viestin kärkeen.

Protestantille paavin katolilaisilta saama kritiikki paljastaa joka tapauksessa sen, että paavi-instituution asema ei ole katolisessa kirkossa ollenkaan niin vahva kuin paavin mahtipontisten arvonimien ja erehtymättömyysdogmin perusteella saattaisi päätellä.

Erottavat opit ennallaan

Protestanttisen herätyskristityn korvissa useimmat edellä mainituista painotuksista kuulostavat todennäköisesti hyviltä. Ne eivät kuitenkaan poista sitä, että monet katolilaisia ja evankelisia kristittyjä erottavat opinkohdat ovat edelleen voimassa.

Katolinen kirkko on käynyt kansainvälisiä ekumeenisia keskusteluja helluntailiikkeiden kanssa vuodesta 1972 ja baptistien kanssa vuodesta 1984. Keskusteluissa on todettu, että kirkoilla on paljon yhteistä muun muassa moraalikysymyksissä sekä vakaumuksissa, jotka koskevat Jumalan kolmiyhteyttä, Kristuksen persoonaa ja sovitustyötä, pelastuksen lahjaluonnetta, Raamattua, ihmisen pelastuksen tarvetta, Pyhän Hengen lahjoja ja henkilökohtaisen Kristus-suhteen tärkeyttä.

Merkittäviä näkemyseroja yhteisöillä on etenkin siinä, miten niissä ajatellaan sakramenteista, Mariasta ja pyhimyksistä sekä kirkko- ja virkaopista.

Evankelisesta näkökulmasta kaikkiin viimeksi mainittuihin opinkohtiin liittyy katolisessa perinteessä asioita, jotka hämärtävät Kristuksen merkitystä ja asemaa ja siten vaikeuttavat henkilökohtaisen Jeesus-suhteen rakentumista. Varsinkin Marian rooli näyttäytyy ongelmallisena. Vaikka katolinen teologia tekee eron Jumalan palvomisen ja Marian kunnioittamisen välillä, käytännön hartaudenharjoituksessa tätä erottelua on vaikea havaita.

Vähintäänkin Marian ja pyhimysten rukoileminen näyttää turhalta.

Voimakkaimmin Mariaan ja pyhimyksiin kohdistuva turvautuminen ja kunnioitus ilmenevät kansankatolisuudessa, jonka äärimuodot ovat edelleen tyrmistyttävän kaukana siitä, millaisena Uusi testamentti kristillisen uskonnonharjoituksen kuvaa. Monien katolilaisenemmistöisten maiden kirkonjohtajilla näyttää myös olevan ilmeistä haluttomuutta puuttua kansankatolisuuden epäterveisiin piirteisiin.

Alueelliset erot ovat tässä kuitenkin suuria. Muutenkin yli miljardin jäseninen katolinen kirkko on yhtä kirjava kuin koko protestanttinen kenttä – vain vaikutusvaltainen liberaali pappissiipi puuttuu.

– Maria- ja pyhimyshurskauden ylilyönnit on yksi asia, jossa katolisessa kirkossa on edelleen puhdistettavaa, Emil Anton myöntää.

– Vatikaanin II kirkolliskokous kehotti välttämään näissä asioissa väärää liioittelua. Silti pyhimyshurskaus monissa katolisissa maissa ampuu yli niin, että Kristuksen keskeinen asema on vaarassa unohtua. Esimerkiksi Suomessa pyhimyshurskaus on paljon hillitympää.

Anton korostaa sitä, että katolisen opin mukaan Marian ja pyhimysten kunnioitus ja heidän esirukoustensa pyytäminen ei heikennä Kristuksen välimiesasemaa.

– Emme tunne mekanismia, jolla rukouspyyntömme päätyvät heidän tietoisuuteensa, mutta uskomme, että he joka tapauksessa rukoilevat meidän puolestamme.

Lakihenkisyyttä ja veljellisiä videoviestejä

Oman, spesifin näkökulmansa katoliseen uskonelämään tarjoavat entisten katolisten pappien ja nunnien todistukset siitä, miten he päätyivät jättämään kirkon ja löysivät hengellisen kodin yleensä evankelisen protestanttisuuden piiristä.

Monille näille tarinoille on yhteistä se, että henkilö oli ollut jäsenenä yhteisössä, jossa uskonnonharjoituksen pääpaino oli rituaaleissa, sakramentteihin osallistumisessa ja yhteisön sääntöjen noudattamisessa – henkilökohtaisen, omaehtoisen Raamatun lukemisen, raamattumietiskelyn ja evankeliumikeskeisen rukouselämän sijaan.

Kun nämä henkilöt sitten tutustuivat tarkemmin Raamattuun, se asettui niin voimakkaaseen ristiriitaan ympäröivän yhteisön harjoittaman uskonnollisuuden kanssa, että he eivät katsoneet voivansa kuin jättää katolisen kirkon.

Katolisuuden puolustajat toteavat tässä kohdassa – perustellusti – että Raamatusta ja evankeliumin ilosta sivuun vieviä ulkoisia sääntöjä ja lakihenkisyyttä esiintyy myös vapaakristillisissä yhteisöissä. Samoin kirkosta toiseen siirtymisiä tapahtuu molempiin suuntiin. Emil Anton tunnistaa silti todistuksissa kuvatun, myös paavi Franciscuksenkin kritisoiman legalismin. Se on toinen asia, jossa uskonpuhdistusta Antonin mukaan tarvitaan edelleen.

– Meillä on paljon kirkon historian aikana omaksuttuja käskyjä ja oppeja, kuten että tiettyinä juhlapäivinä pitää käydä messussa tai muuten tekee vakavan synnin. Kaikki piispatkaan eivät varmasti usko näin, mutta asiaa ei toistaiseksi ole otettu avoimeen käsittelyyn. Pahimmillaan kirkon käskyt voivat johtaa sellaiseen lain orjuuteen, jota vastaan  Luther aivan oikein taisteli.

Paavi Franciscuksen huomiota herättävimpiin uusiin painotuksiin kuuluu hänen edeltäjiään avoimempi suhtautuminen sekä muiden uskontojen että muiden kirkkojen jäseniin. Etenkin vapaakristillisiä piirejä hän on lähestynyt uudella lämmöllä.

Pari vuotta sitten Franciscus pääsi kristillisen median otsikoihin veljellisellä videoviestillä, jonka hän lähetti ystävänsä välityksellä Kenneth Copeland Ministries -järjestön järjestämään työntekijäkonferenssiin. Videolla paavi pyysi osallistujia rukoilemaan puolestaan ja lupasi itse rukoilla näiden puolesta.

”Rukoillaan, että Herra yhdistää meidät kaikki. Me olemme veljiä”, paavi sanoi.

Tänä vuonna hän lähetti videotervehdyksen suureen yhdysvaltalaiseen yhteiskristilliseen tapahtumaan Washingtonissa.

Vuonna 2014 Franciscus vieraili eräässä italialaisessa evankelisessa seurakunnassa ja pyysi anteeksi katolisen kirkon osuutta maassa 1920–1950-luvuilla tapahtuneisiin, helluntailaisiin ja muihin evankelisiin kristittyihin kohdistuneisiin vainoihin.

Realistista ekumeniaa etsimässä

Franciscuksen ekumeeniset aloitteet heijastavat paitsi hänen persoonaansa myös katolisessa kirkossa viime vuosikymmeninä yleistynyttä, aiempaa lämpimämpää suhtautumista herätyshenkisiin protestantteihin.

Samaan aikaan myös protestanttisten herätyskristittyjen asenteet ovat muuttuneet.

Vaikka esimerkiksi Italian tärkeimmät helluntailiikkeet ja monet muut evankeliset ryhmät suhtautuvat katoliseen kirkkoon ja katolilaisten kanssa toimimiseen edelleen erittäin kriittisesti, monessa muussa maassa kanssakäymisestä on tullut jo perinne.

Konkreettista yhteistyötä katolilaiset ja eri vapaakirkkoihin kuuluvat kristityt tekevät muun muassa raamatunkäännöstyössä, humanitaarisessa avustustyössä, uskonnonvapaus- ja ihmisoikeuskysymyksissä sekä perheinstituution ja klassisten kristillisten opinkappaleiden puolustamisessa. Esimerkiksi Ruotsissa sai vuonna 2003 huomiota katolisen piispan ja helluntailaisen Tukholman Filadelfia-seurakunnan silloisen johtajan yhteinen lausunto  Jeesus on enemmän kuin myytti, jolla he puolustivat Raamatun Jeesus-kuvaa.

Latinalaisessa Amerikassa kirkonjohtajilla on yhteydenpitoa ainakin Brasiliassa ja Argentiinassa, ja jo aiemmin katolilaisia nähtiin protestanttisten herätyskristittyjen kanssa yhteisrintamassa evankelista Billy Grahamin missioiden järjestelyissä monissa maissa.

Perinteisten vapaakirkkojen uudenlaisesta avoimuudesta viestii myös katolisena karismaatikkona tunnetun Vatikaanin hovisaarnaajan Raniero Cantalamessan kutsuminen Norjan helluntailiikkeen kesäjuhlien puhujaksi toissa kesänä.

Suomessa vapaakristityt ja katolilaiset tapaavat etenkin ekumeenisen rukousviikon tapahtumissa, mutta onpa käytännön yhteistyötä tehty muun muassa paikallisissa evankelioivissa palvelutempauksissakin.

Emil Anton oli taannoin mukana toimittamassa yhteiskristillistä Dialogos-apologialehteä (Aikamedia). Sen lisäksi hän on vieraillut kutsuttuna puhujana vapaaseurakunnan ja helluntaiseurakunnan nuortenillassa. Molemmilla kerroilla aiheena oli ruumiin teologia ja seksuaalietiikka.

– Me kamppailemme samojen haasteiden kanssa. Yhdessä voimme tukea toisiamme niihin liittyvissä asioissa, Anton toteaa.

– Olen huomannut, että kun tehdään jotakin yhdessä, se vahvistaa luottamusta. Sen myötä uskalletaan kysyä myös toisen perinteessä epäilyttävistä asioista, ja se puolestaan lisää ymmärrystä.

Kansainvälisissä helluntailaiskatolisissa ja baptistis-katolisissa dialogeissa on todettu, että yhteisöjen välillä on olemassa ”todellinen mutta epätäydellinen yhteys”, ja sen perusteella ”rajallinen yhteinen todistus” on mahdollista.

Tämän pohjalta helluntailaiskatolisen dialogin osallistujat totesivat taannoin, että yhteisöt eivät voi tehdä yhdessä mitään sellaista, minkä omatunto kieltää, mutta miksi ne eivät tekisi yhdessä kaikkea sitä, minkä omatunto sallii.


Heikki Salmela






Itävallassa suhteet katolisiin parantuneet merkittävästi


Fidan Euroopan-aluejohtaja Riku Turunen toimi Ruut-puolisonsa kanssa Itävallassa helluntaiseurakuntien lähetystyöntekijänä lähes 30 vuotta. Sinä aikana katolilaisten ja herätyskristillisten vähemmistökirkkojen suhtautuminen toisiinsa muuttui voimakkaasti.

– Alkuvaiheessa katolilaisten ja protestanttisten vähemmistöliikkeiden suhde oli vaikea. Sen jälkeen katoliseen kirkkoon kuuluvien osuus on kuitenkin laskenut jyrkästi, ja sen myötä asenne on molemmin puolin muuttunut myönteisemmäksi, Riku Turunen kertoo.

– Kesäkuussa Wienin Jeesus-marssilla oli katolilaisia mukana paikallista kardinaalin myöten. Paikallistasolla on vuoropuhelua työntekijöiden kesken. Monet katolisista papeista  ovat uudestisyntyneitä Jumalan lapsia. Tuntuu, että mitä ahtaammalle mennään, sitä paremmin eri kirkkojen uskovat löytävät toisensa.

– Paikkakuntakohtaiset erot ovat kuitenkin suuria. Etenkin maaseudulla saattaa yhä olla hyvinkin vanhoillista ja vaikeaa. Kuolleen kirkon kanssa me emme halua tehdä yhteistyötä, mutta katolisessa kirkossa on monenlaisia ryhmiä ja monenlaisia asenteita. Myös vapaakirkkojen piirissä on edelleen myös negatiivista asenteellisuutta, mutta se on aika pientä.

Keskeinen lähentävä tekijä ovat olleet yhteiset arvot.

– Itävallan luterilainen kirkko on hyvin liberalisoitunut, kun taas katolilaiset pitävät enemmän kiinni Raamatun periaatteista ja ovat valmiita uimaan vastavirtaan. Katolisen kirkon piirissä on ollut myös karismaattista liikehdintää, ja helluntailaisten osalta suhteiden päänavaus tapahtui juuri karismaattisen liikkeen kautta.

Turunen vakuuttaa, että uusi suhtautumistapa ei ole pysäyttänyt seurakuntakasvua – ja näkökulma on muutenkin syytä pitää omaa liikettä laajempana.

– Ennen pyrimme saamaan uskovat ulos katolisesta kirkosta ja kulttuurista. Nyt olemme miettineet, miten saisimme Jeesuksen katolisen kirkon sisälle vielä vahvemmin niin, että hän saisi siellä kasvattaa ja muovata uskoon tulleita katolilaisia tahtomaansa suuntaan. Menisikö Jumalan valtakunta eteenpäin siten vielä nopeammin?

Maria- ja pyhimyshurskaus on useimmissa Itävallan katolisissa kirkoissa aika maltillista, Turunen arvioi.



”Uskonpuhdistus ei ole paha sana”

Suomalainen katolinen aktiivi, kirjailija ja bloggaaja Emil Anton poikkeaa monesta muusta katolilaisesta siinä, että hän ei koe uskonpuhdistuksesta puhumista katolilaisia loukkaavana.

– Katolisessa kirkossakin on tunnustettu, että 1500-luvun alun kirkossa oli paljon väärinkäytöksiä. Kirkossa myös toimi paljon uudistajia, joista jotkut on myöhemmin julistettu pyhimyksiksi ja kirkon opettajiksi.

1500-luvun luterilaisen reformaation tragediana Anton pitää kirkonjohtajien ja Martti Lutherin välisten suhteiden kariutumista.

– Luther ei ehkä ollut lempein luonteeltaan, ja paavin bullaasiakirjan heittäminen nuotioon tuskin edisti kirkon uudistusta. Toisaalta kirkon johtajat kieltäytyivät dialogista hänen kanssaan. Molemmilla puolin oli siis paljon taitamattomuutta.

– Se oli surullinen tapahtumasarja, koska kirkko hajosi, mutta Lutherilla oli aivan oikeita tavoitteita. Osa väärinkäytöksistä poistettiin Trenton kirkolliskokouksessa (1545–1563), osa Vatikaanin toisessa kirkolliskokouksessa 1960-luvulla, ja osa odottaa poistamista vielä. Paavi Franciscus antaa toivoa entistä evankelisemmasta katolisuudesta.



”Messu ei muuttanut meitä”


Kittilän helluntaiseurakuntaan kuuluva Geert Laevens jätti katolisen kirkon 26-vuotiaana vuonna 1988. Belgialainen Laevens oli nuorena aktiivinen messussa kävijä mutta tutustui myös helluntailaisuuteen. Pitkään hän kävi sekä katolilaisten että helluntailaisten tilaisuuksissa, kunnes evankelinen hengellisyys vei voiton, mies tuli uskoon ja jätti katolisen kirkon.

– Messussa oli hyvä käydä rauhoittumassa, mutta koin, että se ei vaikuttanut siellä käyvien ihmisten elämään. Siinä oli iso ristiriita, Laevens toteaa.

– Helluntaiseurakunnan toiminnan koin tuoreempana ja ihmisläheisempänä, siellä luettiin Raamattua ja etsittiin tekstien alkuperäistä merkitystä. Katolisessa kirkossa on paljon oppeja ja käytäntöjä, joita ei löydy Raamatusta.

Myöhemmin Laevens ei ole juurikaan seurannut katolisessa kirkossa käytävää keskustelua. Myöskään paavi Franciscus ei ole saanut Laevensia muuttamaan suhtautumistaan katolisuuteen: yksittäisen paavin mahdollisuudet muuttaa valtavaa kirkkoa vaikuttavat vähäisiltä.

Arviot
10/2016Kirjallisuus:The

ArviotCraig Groeschel: Johda kuin sillä olisi merkitystä – seitsemän johtamisen periaatetta kestävää seurakuntaa varten. Aikamedia, 2024. Suom. Mirkka Jantunen. Nid. 280 sivua.

Craig...
ArviotWaltteri Haapala: Pyhä vaeltaja – Askelia Camino de Santiagolla. Aikamedia, 2024. Nid. 216 sivua.

Seikkailuja rakastavalle sielulle on nyt tarjolla mehukas hengellinen matkakert...
ArviotSaara Tikkakoski ja Veera Hug (toim.): Kutsun keskellä – maksoiko liikaa? Aikamedia 2024. Nid. 273 s.

20.3.2024 | Jeesus jätti meille tehtävän mennä kaikkeen maailmaan julistama...
ArviotSami Günther ja Mikko Sivonen (toim.): Jumalan armon kirkkauden ylistykseksi. Johdatus reformoituun pelastusoppiin. Agricola teologinen instituutti. Sid. 458 s.

Kalvinismin teol...
ArviotSuvi Laru & Johanna Elomaa: Lupasin sinulle rakastaa – koskettava tositarina rakkaudesta, tappavasta sairaudesta ja toivosta. WSOY, 2024. Sid. 254 s.

Kantaako avioliittolupa...
ArviotPia Rendic: Poika joka ei osannut puhua. Päivä Osakeyhtiö 2023. Sid. 47 s.

Muut lapset hihittävät, ja Iikkaa hävettää. Miksi hän edes yritti sanoa mitään! Tyhmä Iikka!
...
ArviotElina Rautio. Levollisen elämän kirjeitä. Aikamedia, 2023. Nid. 251.

Elina Raution uutuuskirja on kokoelma kirjeitä, joiden ydinteeman kirjan nimikin jo paljastaa: teos käsittel...
ArviotVille Mäkipelto & Paavo Huotari. Sensuroitu: Raamatun muutosten vaiettu historia. Otava 2023. Sid. 225 s.

Teologian tohtori Ville Mäkipellon ja teologian maisteri Paavo Huot...
ArviotMailis Janatuinen: Kaksi Johannesta. Valtakunta etsii taistelijoita -sarja. Perussanoma 2023. Sid. 232 s.

18.10.2023 | Mailis Janatuisen (s. 1949) kirja Kaksi Johannesta liittyy kir...
ArviotJesus Revolution
Kingdom Story Company ja Lionsgate, Yhdysvallat 2023. Ohjaus Jon Erwin ja Brent McCorkle. Pääosissa Joel Corteney, Jonathan Roumie ja Kelsey Grammer. Käsikirjoitus Jon Gu...
ArviotMaarit Eronen: Koko painolla – luottamista joka päivä. Päivä Osakeyhtiö, 2023. Sid. 208 s.

Miten voi luottaa Jumalan hyvyyteen, kun hän sallii kärsimystä omassa tai läheisen elä...
ArviotPetri Hiltunen: Paavo Hiltunen: persoonallinen vaikuttaja. Kuva ja Sana 2023. Sid. 319 s.

22.8.2023 | Saarnaaja Paavo Hiltusesta (1923–2013) on julkaistu mielenkiintoinen...
ArviotKaren Kingsbury: Iltarusko. Englanninkielinen alkuperäisteos Sunset (Sunrise Series #4; USA 2008). Suom. Leila Uosukainen. Aikamedia 2023. Sid. 348 s.

14.8.2023 | ”Hänen v...
ArviotBlanka Ježková ja Noemi Ježková: Wifi-yhteys taivaaseen. Aikamedia, 2023. Nid. 52 s.

Tšekkiläisen äidin ja tyttären kirjoittama ja juuri suomeksi julkaistu teos on varkki-ikäisi...
ArviotBlanka Ježková ja Noemi Ježková: Selviytymisopas elämän, luonnon ja uskon sankareille. Aikamedia, 2023. Nid. 140 s.

26.6.2023 | Tšekkiläisen äidin ja tyttären yhdessä kirjoittam...
ArviotNina Åström: Ateria aavikolla. Aikamedia 2023. Nid. 254 s.

[22.5.2023] Rakastetun artistin, muusikon ja evankelistan Ateria aavikolla on opetus- ja hartauskirjan sekä elämäkerra...
ArviotOuti Peltoniemi: Pako narsistin otteesta. Aikamedia 2023. Nid. 260 s.

(10.5.2023) Outi Peltoniemen romaanin lukemista voisi verrata jännittävän psykologisen trillerin katsomisee...
ArviotDMD
Herra Sebaot
D.G Music 2023

(17.4.2023) DMD-yhtyeen levyltä kuuluu rakkaus paljaaseen musiikkiin ja teksteihin, joilla rohkaistaan. Mukana on radiokanavapo...
ArviotJukka Mäkinen: Selvä ratkaisu. Aikamedia 2023. Nid. 137 s.

Lukuisia teoksia julkaisseen Jukka Mäkisen uutuus tallettaa kansien väliin Tommi Merivirran elämäntarinan. Sen valokei...
ArviotUlla Dahlen ja Akseli Mäkelä: Kohtaava seurakunta mielen hyvinvointia rakentamassa. Aikamedia 2022. Sid. 258 s.

(25.3.2023) Joulukuussa 2022 julkaistu Kohtaava seurakunta mielen...
ArviotEveliina Hokkanen: Hiilellä peitetty. Aikamedia 2023. Sid. 280 s.

(20.3.2023)

Eveliina Hokkanen (s. 1997; os. Rissanen) on savolaissyntyinen kirjailija, joka asuu nykyisin Iv...
ArviotJari Jolkkonen: Ymmärrystä etsivä usko. Kulttuurin, tieteen ja uskon vuoropuhelua. Väyläkirjat 2022. Sid. 278 s.

Kuopion piispa Jari Jolkkonen on laaja-alaisesti sivistynyt kirkolli...
ArviotNiilo Närhi: Joosef – Oikeassa paikassa oikeaan aikaan. Kuvittanut Anna Hellgren. Aikamedia 2023. Nid. 187 s.

Pastori Niilo Närhin uusin kirja Joosef – Oikeassa paikassa oikeaan...
ArviotSofia Hiltunen: Hajonneiden autojen tapaus. Perussanoma 2022. Sid. 107 s.

(1.2.2023) Kristillisten suomalaisten lastenkirjojen saralla on eletty pitkään hiljaiseloa, mutta viime aik...
ArviotJyrki Palmi: Kyynelten iltasatu. Tositarina lasisesta lapsuudesta. Aikamedia 2023. Sid. 128 s.

Pastori ja apulaistoiminnanjohtaja Jyrki Palmin muistelmateos Kyynelten iltasatu k...
ArviotTimo R. Stewart: Luvatun maan lumo. Israelin kristityt ystävät Suomessa. Gaudeamus 2022. Nid. 365 s.

Timo R. Stewartin kirja Luvatun maan lumo oli yksi viime vuoden Tietokirjall...
ArviotSusan Yli-Knuuttila
Kun tuuli yli käy
Via-music 2022

Susan Yli-Knuuttilan ääni on kypsä ja luonteikas. Tulkinta siirtyy luontevasti höyhenenpehmeästä vahvempaa...
ArviotHarri Kröger. Jerusalem – toivon ja tulevaisuuden kaupunki. Aikamedia 2022. Nid. 257 s.

Tietokirjoissa tasapainotellaan usein detaljien määrän ja kertomuksen sujuvuuden välillä...
ArviotJohanna Salo: Pimeys ei saa sitä valtaansa. 118 päivää kaapattuna Kabulissa. Aikamedia 2022. Nid. 298 s.

”Paikkasi on siellä, missä unelmasi ja maailman suurimmat tarpeet kohtaa...
ArviotOlli Pitkänen: Lumi ja savanni ─ kuiskauksia maailman kujilta. Suomen Lähetysseura 2022. Nid. 301 s.

(27.12.2022) On sanottu, että tarinat ovat ihmismielen kalakukkoja. Ka...
ArviotEero Huovinen: Sielujen puolustaja. Piispana Helsingissä. WSOY 2022. Sid. 452 s.

Suomen tunnetuimpiin elossa oleviin kirkonmiehiin kuuluva emerituspiispa Eero Huovinen (s. 1944)...
ArviotGordon D. Fee & Douglas Stuart: Kirjojen kirja. Avaimia Raamatun tulkintaan. Aikamedia 2014. 2., uudistettu laitos. Nid. 339 s.

Viime lokakuussa kuollut, Kanadassa suuren os...
ArviotStefan Sigfrids: DBS – Lue, ymmärrä ja sovella Raamattua. Aikamedia 2022. Nid. 86 s.

Stefan Sigfrids on koonnut innostavan oppaan uskonelämän tueksi. Opas antaa käytännöllisiä t...
ArviotHeikki Salmela (toim.): Raamattu – Jumalan pyhä sana. Suomen helluntailiikkeen opetuksia 1. Aikamedia 2021. Sid. 285 s.

Helluntailaisille on ominaista rakkaus Raamattuun. Viime...
ArviotSusanna Kokkonen: Viimeisten päivien todistajat – Juutalaisena muuttuvassa maailmassa. TV7 Kustannus 2022. Sid. 194 s.

Tohtori Susanna Kokkosen teoksen Viimeisten päivien todist...
ArviotVeijo Grönholm ja Minni Heinilä: Miksi lähdit näin? – Ikkunoita itsemurhaan. Aikamedia 2022. Nid. 214 s.

Pastori ja sairaalasielunhoitaja Veijo Grönholmin ja Aikamediassa toimit...
ArviotLeo Kunnas
Eteenpäin
Aikamedia 2022

Musiikin monitoimimies Leo ”Leka” Kunnas on marssittanut jälleen joukon eturivin muusikoita studioon. Tuloksena on jo toine...
ArviotYong-Doo Kim: Pyhä tulikaste. Osat 1–6. Kust. ja suom. Olli Siipola, 2009 ja 2020.

Kaikkiin Suomen helluntai- ja vapaaseurakuntiin sekä evankelis-luterilaisiin seurakuntiin on l...
ArviotHeikki Salmela (toim.): Jeesus Kristus – Jumala ihmisenä. Suomen helluntailiikkeen opetuksia 3. Aikamedia 2022. Sid. 341 s.

Suomen helluntailiikkeen opetuksia -artikkelikirjasar...
ArviotPia Rendic: Pakotettu naimaan. Saliman tie pakkoavioliitosta vapauteen. Basam Books 2022. Nid. 237 s.

Pia Rendicin uutuuskirja Pakotettu naimaan kertoo hätkähdyttävästi pakkoavi...
ArviotSaaramaria Kuittinen
Viekotus
Risa Production 2022
Sidottu, 164 s.


Saaramaria Kuittisen vahvuudet teatterintekijänä nousevat esiin elokuussa julkaistussa romaanissa...
ArviotThe Mission – Lähetyssaarnaajat. Dokumenttielokuva, 95 min. Ohj. Tania Anderson. Danish Bear Productions Oy, 2022.



Valkokankaalla 5. elokuuta ensi-iltansa saanu...
ArviotAila Ruoho: Ahdas arki. Aikamedia 2022. Nid. 233 s.

Monelle tulee hamstraus-sanasta varmasti mieleen sympaattinen tavaroiden keräilijä, jonka harmiton harrastus on päässyt vähän...
ArviotVesa Ollilainen: Kesyttämätön – Evankeliumi jälkikristillisessä ajassa. Perussanoma 2020. Sid. 220 s.

Teologian tohtori, pastori Vesa Ollilaisen kirja on jo pari vuotta vanha. K...
ArviotKaren Kingsbury: Hiljainen humina (alkuteos Sunrise Series #2: Summer). Suom. Leila Uosukainen. Aikamedia 2022. Sid. 388 s.

Amerikkalaiskirjailija Karen Kingsburyn (s. 1963) uus...
ArviotPetri Tuunainen: Siipeni murtuneet – Helinä Ilkan tarina. Mediapinta 2021. Nid. 138 s.

Siipeni murtuneet -teos kertoo muutama vuosikymmen sitten julkisuutta saaneen iskelmälaula...
ArviotBenjamin E. Zeller: Heaven’s Gate – America’s Ufo Religion. New York University Press 2014. Nid. 287 sivua.

Kirjassaan Heaven’s Gate – America’s Ufo Religion yhdysvaltalainen us...
ArviotElina Salminen: Suurempiin käsiin. Kesken, 2022. Sid. 28 s.
Maailman turvallisin paikka on siellä, missä elämä on laskettu suurempiin käsiin.
Keskeneräisestä elämästä kirjoittava...
ArviotPauli Karppinen: Purjeet Pyhän Hengen tuulessa.

Aikamedia 2022.

Sid. 456 s.

Emeritussaarnaaja Pauli Karppisen uutuuskirja Purjeet Pyhän Hengen tuulessa on hänen omaelämäker...
ArviotDan Johnstone
Hillsong: A Megachuch Exposed (2022)
Discovery+ Tämän vuoden maaliskuussa suoratoistopalvelu Discovery+ julkaisi kolmiosaisen dokumenttisarjan suositusta...
ArviotMuut äänet
Heureka
Finngospel / Prisma 1989

Levy-yhtiö Naxos räjäytti mukavan gospelpommin huhtikuun lopulla: Spotifysta löytyy nyt paljon Finngospel-levymerki...
ArviotOrvo Berg
Armosta onnellinen mies
2021

Orvo Bergin ilmaisussa kuultaa läpi vanhan rockin vaikutteet. Laulaja on kotonaan selkeän kompin musiikkimaastossa.
Laulus...
ArviotTimothy & Kathy Keller: Avioliitto – suuri salaisuus. Aikamedia 2022. Sid. 291 s.

Tunnetun amerikkalaisen pastoripariskunnan Timothy ja Kathy Kellerin avioliittokirj...
ArviotPirjo Raunio: Saa hengittää. Viisi vuotta rintasyövästä. Aikamedia 2022. Nid. 191 s.

Yksi Aikamedian kevään tietokirjoista on koskettava tilitys rintasyöpään sairastumisesta ja...
ArviotKai Kortelainen: Jippu – Kun perhonen lakkaa hengittämästä. WSOY 2022. Sid. 304 s.

”Taiteilija. Annan sinulle diagnoosiksi taiteilija.”
Psykiatrin lausuma tiivistää lau...
ArviotJouni Lallukka: Ahdistus. Epäuskoa vai osa elämää? Perussanoma 2022. Sid. 280 s.

Perussanoman toimitusjohtajan Jouni Lallukan uutuusteos pureutuu majesteettisen suureen ja vaike...
ArviotTarmo Kunnas: Mikä mieli uskonnoissa? Pohdintaa uskonnon, moraalin ja pyhyyden nykyisestä olemuksesta. Basam Books 2021. Sid. 314 s.

Tiedeuskoisen ja maallistuvan eurooppalaisen...
ArviotMartti Ahvenainen: Islamin haaste. Perussanoma 2021. Nid. 256 s.

Jo pitkään kristillistä maahanmuuttajatyötä muslimien parissa tehnyt ja useita julkaisuja heidän uskonnostaan ki...
ArviotViimeiset kiusaukset -ooppera Jyväskylän kaupunginteatterissa 3.2.–6.3.2022. Sävellys Joonas Kokkonen, libretto Lauri Kokkonen, ohjaus Mirva Koivukangas, orkesterina Jyväskylä Sinfonia...
ArviotRisto Huvila: Miksi Israelista pitää puhua.

Perussanoma 2022. Nid. 269 s.

Risto Huvilasta on tullut viime vuosina johtava kristitty Israel-kommentaattori Suomessa. Viide...
ArviotVille Kalaniemi: Kehon rukous – Pieni opas paastoon. Aikamedia 2022. Nid. 119 s.

Kuulun varmasti monen helluntaikristityn kanssa siihen joukkoon, jolla ei ole hengellisestä paas...
ArviotKristiina Kunnas & Tiipi Jokinen: Sun ja mun jääkaappi. Kaksi kertomusta äitiydestä. Päivä 2021. Sid. 208 s.

Kristiina Kunnaksen ja Tiipi Jokisen yhteisesti kirjoittama teos...
ArviotTero Huvi: Rikkirevitty. Suomen Lähetysseura 2022. Sid. 65 s.

Tero Huvin käsittämättömän koskettavaa kirjaa poikansa äkillisestä, varoittamatta tapahtuneesta itsemurhasta ei voi...
Arviotaf Hällström Gunnar: Viesti vainotuilta – Toisen vuosisadan apologeettojen puheenvuoro. Perussanoma 2021. Nid. 208 s.

Toisella vuosisadalla kristittyjä väitettiin ateist...
ArviotTapani Sopanen: Vainotut. Romaani – tarina tulevasta. Perussanoma 2021. Sid. 383 s.

Tapani Sopasen uusin romaani Vainotut on suoraa jatkoa mar...
ArviotKing Richard: Williamsien tarina
Ohj. Reinaldo Marcus Green, käsik. Zach Baylin
Warner Bros Pictures, 2021

Tositapahtumiin perustu...
ArviotAri-Pekka Niemelä ja Nina Nordlund: Raamattu ja Raha. Aikamedia Oy 2021. Nid. 324 sivua.

Raha on vaativa aihe. Kristittyjen keskuudessa köyhyyden ja nöyryyden ihannoinnin varjol...
ArviotMaarit Eronen: Kuulolla – johdatusta joka päivä. Aikamedia, 2021. Nid. 209 s.
Maarit Erosen uudentyyppinen raamattutyökirja ohjaa paneutumaan johdatukseen liittyviin raamat...
Arviot
Ancient Near Eastern Thought and the Old Testament- Introducing the Conceptual World of The Hebrew Bible.

By John H. Walton. Grand Rapids:...
ArviotBill Wilson: Elefantin kokoinen ongelma – Vaiettu vaikeus vai kohdattu totuus? Aikamedia 2021. Nid. 117 s. Maailman suurimmaksi pyhäkouluksi kutsutun Metro World Childin perustaja...
ArviotJohanna Sandberg: Yhteisönä verkossa. Miten rakennat digiseurakuntaa? Kirjapaja 2021. Nid. 160 s.

Yksi tämän päivän ajankohtaisimmista aihe...
ArviotLaura Siltala: Kuppi kahvia, tilkka toivoa. Aikamedia 2021. Sid. 181 s.

”Kahvi yhdistää eri-ikäisiä ja erilaisia ihmisiä. Kahvikupin äärellä on helppo puhua säästä ja...
ArviotJuha Räikkä: Salaliittoteorioiden filosofia. Gaudeamus 2021. Nid. 286. s.

Iltalehti kertoi äskettäin tavarataloketju Kärkkäisen omista...
ArviotOskari Saari: Aki Hintsa – Tänään olen elossa. WSOY 2021. Sid. 332 s.

Lääkäri Aki Hintsan kuolemasta tulee marraskuussa kuluneeksi viisi...
ArviotHeikki Salmela (toim.): Raamattu – Jumalan pyhä Sana. Aikamedia 2021. Sid. 285 s.

Suomen Helluntaikirkko, IK-opisto ja Aikamedia ovat yhteistyönä tuottamassa kymmenosa...
ArviotRoberto Brandão: Pieniä suuria ihmeitä. Aikamedia, 2021. Nid. 100 s.

Pieniä suuria ihmeitä on lyhyt ja mukaansatempaava teos, joka kertoo Voice of Finland -o...
ArviotJP ja murtovaras. Ohjaaja Jani Korhonen, käsikirjoittaja Tytti Salo, tuottaja Samuel Grönholm. Black Lion Pictures 2021.
Karkkipaperin rapina ja jännittynyt odotus täyttävät elokuvate...
ArviotTapio Puolimatka: Laittomuuden salainen vaikutus. Perussanoma Oy, 2021. Nid. 300 s.

Professori Tapio Puolimatkan uusin kirja Laittomuuden salainen vaikutus (Perus...
ArviotJuhani Aitomaa: Trump-profetiat – karismaattinen valtateologia ja Donald J. Trump. Näkökulmajulkaisut 2018. Nid. 51. s.
Juhani Aitomaan pieni kirjanen kolmen vuoden takaa on yhä ajank...
ArviotAnne Graham Lotz: Jeesus minussa – Pyhän Hengen kokeminen pysyvänä kumppanina. 2.painos. Kuva ja Sana 2021. Nid. 287 s.
Joku kristitty ei ehkä koskaan ole kuullut nyt jo edesmenneestä maailmank...
ArviotMerja Hautanen: Kutsumuksen tie – Kivijärven herätys, tehtävä Kainuussa, Sievin ihme. Omakustanne, 2020. Nid. 153 s.

Merja Hautasen polku evankeliumin kentällä alkoi seitsemäntoi...
ArviotFreidiba Boodos: Tahdotko taivaaseen. 1978/2020; Leila ja Miranda: Tu sal mo dziviba. 1988/2020; Romanos, Kuninkaan sukulaiset. 1983/2020. Prisma/Elämä ja Valo ry.


Vuosikymmeniä sitte...
ArviotTapani Sopanen: Juhani Huotari – Vainotun kristityn asiamies. Päivä, 2018. Sid. 221 s.

Mistä aineksista syntyy hyvä kirja? Sitä pohdin lukiessani Tapani Sopasen teosta...
ArviotEitan Bar: Messias ja rabbien opetukset – miksi juutalaisuus ei hyväksy Jeesusta Messiaana? Avainmedia 2021. Nid. 304 s.

Tohtori Eitan Bar on apologeetta, joka on syntyn...
ArviotKaren Kingsbury: Aamunkoitto. (Alkuteos Sunrise, USA 2007). Suom. Marjut Mäntyjärvi. Aikamedia 2021. Sid. 360 s.


Karen Kingsburyn (s. 1963) uusimmassa suomennoksessa Aamunkoitto näyttel...
ArviotTarja Vilppola: Salaisuudessa yllätettyinä – kirja yhteyden voimasta. Päivä, 2021. Nid. 277 s.


Kristityn terapeutin, kouluttajan ja kohtaamistyön ammattilaisen Tarja Vilppolan...
Arviot







































Tarja Varjonen ja Anniin...
ArviotNo Man’s Band: Minä tapoin Jumalan. 2021.

Jos kotimaisen kristillisen rockin sukuluetteloista täytyy etsiä yhtye, joka on pystynyt läpi vuosikymmenien luomaan sieluun uppoav...
ArviotColin Rushton: Auschwitzin sabotööri. Into 2021. Sid. 251 s.

Toisen maailmansodan päättymisen 75-vuotiskaudella on julkaistu paljon aivan uutta keskitysleirikirjallisuutta. Päivä...
ArviotHanna Kivisalo: Jonain päivänä ymmärrät. Enostone 2021. Sid. 111 s.


Hanna Kivisalon Sekunnit ja tunnit -tekstejä voidaan pitää jonkinlaisena nykyaikaisen kirjallisen tuotann...
ArviotPäivi Niemi: Pakon edessä – tarinoita toivottomuudesta ja toivosta. Aikamedia 2021. Nid. 141 s.

Päivi Niemen uutuusteos sisältää 14 erilaista tarinaa, joissa useissa kamppail...
ArviotMaarit Eronen: Kutsuna kuuliaisuus. Tavallisen naisen epätavallinen elämä. Aikamedia 2021. Nid. 395 s.
”Uskoontuloani voisi verrata lämpömittarin elohopeaan. Jos nolla oli se kohta, jossa siirr...
ArviotJohn F. Walvoord, William Crockett, Zachary J. Hayes, Clark H. Pinnock: Four Views on Hell. Zondervan, 1996. Nid. 190.
Four Views On Hell -kirjassa neljä raamatuntutkijaa tuo esiin vuoroll...
ArviotMarkus J. Viljanen: Aborttilääkäri. Päivä 2021. Sid. 301 s.

Erikoislääkäri Markus J. Viljasen juuri ilmestynyt muistelmateos Aborttilääkäri (Päivä, 2021) o...
ArviotOhuella langalla (Blå tunna linjen). Ohj. Anders Hazelius, käsik. Cilla Jackert. Rooleissa mm. Amanda Jansson, Oscar Töringe, Gizem Erdogan. Anagram Film 2021
Ohuella l...
ArviotAvi Snyder: Juutalaiset eivät usko Jeesukseen ja muita väärinkäsityksiä. Perussanoma 2020. Nid. 152 s.
New Yorkissa syntynyt, vuonna 1977 uskoon tullut messiaaninen juutalainen Avi Snyder...
ArviotRobert E. Coleman: Elämä opetuslapsena Apostolien teoissa ja tänään. Bergvik kirjat 2020. Nid. 123 s.

Bergvikin Säätiön julkaisema tohtori Robert E. Colemanin kirja ilmestyi...
ArviotTimo R. Stewart: Valter Juvelius ja kadonneen arkin metsästys. Gaudeamus 2020. Sid. 390 s.

Vuonna 1911 salaperäiset kaivaukset Jerusalemissa päättyvät suureen mellakkaan ja kansai...
ArviotJyri-Juhani Uurtimo: Kirjoituksia Getsemanesta. Kirja masennuksesta, uskosta ja selviytymisestä. Aikamedia 2020. Nid. 274 s.


”Omassa sairastumisessani näkyvät monet tyypilliset masenn...
ArviotKlaus Korhonen: Paimenen päiväkirja. Aikamedia 2021. Sid. 333 s.


Seurakunnan ja kirkkokunnan emeritusjohtaja Klaus Korhosen kohdalla voitaneen hyvin todeta, että hän on...
ArviotStefan Gustavsson: Perusteltu usko. Uusi tie, 1999. Sid.272 s.

William Lane Graig: Valveilla – Uskon perusteltu puolustaminen. Uusi tie, 2021. Nid. 292 s.

John C. Lennox:...
ArviotJuho Sankamo: Taivasolento – Kirja ihmisestä. Perussanoma 2020. Nid. 208 s.

Aikaisemmissa teoksissaan teologian tohtori ja raamatunopettaja Juho Sankamo on käsitellyt muun m...
ArviotHenna ja Matti Halmevaara: Treffit – 52 tehtävää parisuhteen parhaaksi. Aikamedia 2019.
Sid. 154 s.

Henna ja Matti Halmetvaaran pieni, pirteän keltainen kirjanen tar...
ArviotRundi. Ohjaus ja käsikirjoitus Jouko Suikkari. Rooleissa mm. Vesku Tenhunen, Eeva Litmanen, Raimo Rahnasto. Tuki-films 1990.

Viime vuonna tuli kuluneeksi 30 vuotta Rundi-...
ArviotJouko Ruohomäki: Yhden kirjan koulu – Helluntaiherätyksen raamattukoulutuksen historia 1912–2019. Aikamedia 2020. Sid. 500 s.


Helluntaitulen saapumisesta Suomeen on kulunut...
ArviotSimo Palomäki: Tänään on se päivä. Heikki Talo 2020.

Pitipä oikein uudelleen katsoa levyn kantta, kun musiikki lähti soimaan. Onko tässä kyseessä jokin vanha ruotsalainen kantril...
ArviotMichael Brown & Craig S. Keener: Älä pelkää antikristusta. KKJMK 2020. Nid. 280 s.


1980-luvulla lopulla näin uskovien tempausta käsittelevän A Thief in the Night(Kuin varas yöl...
ArviotTimo Kyllönen: Quadro. Aikamedia 2020. Sid. 435 s.


Timo Kyllösen (s. 1980) toinen romaani Quadro on itsenäinen jatko-osa hänen esikoisromaanilleen Aava (20...
ArviotValtter Luoto: Sen Jumala teki. Aikamedia 2020. Nid. 164 s.

”On armo suuri, ihmeinen”, me tunnelmoimme maailmankuululla Amazing Gracen melodialla. Mutta ymmärrämmekö todella...
UutisetLeo Kunnas
Matkalla
Aikamedia 2020

Musiikin monitoimimies Leo ”Leka” Kunnas on marssittanut joukon eturivin muusikoita studioon. Tuloksena on hieno instrumentaali...
ArviotPsykologian emeritusprofessori ja kirjailija Markku Ojasen uutuusteoksessa pohditaan, mitä on hyvä elämä ja onnellisuus. Tällaiset kysymyksethän ovat sinänsä vanhoja ja tuttuja jo antiik...
ArviotSuomenkielisten kristillisten julkaisujen joukossa on ollut turhan pitkään tyhjiö Isä meidän -rukousta käsittelevien kirjojen kohdalla. Teologian maisteri Markku Tossavaisen uu...
UutisetHarri Ahonen ja Aada Ala-Tala: Pyhän Olavin retkeilyreitit. Viikinkikuninkaan matkassa Savonlinnasta Saaristomerelle. Tammi 2020. 176 s.


Koronavirus sotki lomasuunnitelmia ja saa monet...
UutisetToivon säteitä -konsertti verkossa. Ohjelmatoimisto Kristalli. 10.5.


Olohuonekonsertit, Instagram-keikat, virtuaalitodellisuuteen sijoittuvat show’t avatar-hahmoineen ja tsättäil...
ArviotLeevi Launonen (toim.): Selvyyttä seksiin – Näkökulmia kristilliseen seksuaalietikkaan ja -kasvatukseen. Aikamedia 2020. Nid. 312 sivua.


Selvyyttä seksiin -teos koostuu kolmentoista eri...
ArviotHenrik Wikström: Mitä Jeesus tekisi? Kirkko ja 2000-
luvun kapina. Gummerus 2019. Nid. 154 sivua.



Monella Suomen evankelis-luterilaisen kirkon pastorilla ja kirkkoherralla...
ArviotMartti Ahvenainen: Terve kristillinen usko. KKJMK Oy 2019. Sid. 262 sivua.


Helluntai-karismaattisessakin kristillisyydessä kuulee joskus sanottavan, että usko ja elämä ovat tärkeämp...
ArviotKipin kapin Betlehemiin
Jippiimissio 2019


Jippiin joululevyä saatiin odotella viitisentoista vuotta. Järjestyksessään levy on ryhmän yhdestoista suomen­kielinen pitkäsoitto....
ArviotHeini Röyskö: Paratiisin valo. Sakari Röyskö 2019. Sid. 206 sivua.


”Aurinko paistaa naisen silmiin, kun mies kertoo, ettei hän ole uskonut enää vähään aikaan: kristin­usko...
ArviotGospel Power
Media Vision
1980–1988


Elämme Gospel Power -syksyä. Ikoniyhtyeen kaikki viisi levyä saivat uudelleenjulkaisun
nostalgiakeikan yhteydessä syyskuussa...
ArviotJuhani Happonen (toim.): Näin Jumala löysi minut. Aikamedia 2019. Nid. 239 sivua.


On tunnettua, että kristinusko alkoi aikoinaan levitä opetuslasten henkilökohtaisten kokemusten ja ke...
ArviotGeorge Verwer: Messiologia – Sekasotkun siunaus. Aikamedia 2019. Nid. 77 s.


Tänä vuonna suomeksi ilmestyneen kirjan Messiologia – Seka­sotkun siunaus kirjoittaja George Verwer on yk...
ArviotGospel Power
Ristirock
Pakkahuone, Tampere 8.9.


Onko siitä tosiaan jo 31 vuotta?


Kyllä, silloin viimeksi Gospel Power nousi lavalle julkisesti, ja nyt r...
Ristin Voiton verkkosisältö nyt Ajassa-lehdessä – diginäköislehti päivittyy toistaiseksi tutulle paikalle ristinvoitto.fi:hin
Seurakunnat: Maksukorttidiakonian myötä keskustelut ovat muuttuneet syvällisemmiksi
Kuurojen työtä jo 50 vuotta – Juhlavuosi huipentuu Juhannuskonferenssin puheenvuoron lisäksi lokakuussa pidettävään juhlaan