Näkökulma: Toiveita ja tavoitteita

Klassikon maineen saavuttaneessa Ketonen ja Myllyrinne -sketsissä kaksi pappia hämmästelee ilmoitustaululta lähetyskäskyä: ”No onko siinä yhtään, että millä aikataululla tämä pitäisi tehdä?” Jos sketsi on vielä näkemättä, se kannattaa etsiä katsottavaksi. Kuten hyvän huumorin pitääkin, se osuu myös kohteeseen. Herran töissä unelmointi on helppoa, suunnittelu ja toteutus vaikeampaa. Tavoittelijaansa loputtomasti pakeneva tavoite lannistaa takuuvarmasti. 

”Menkää kaikkeen maailmaan” ja ”tehkää kaikki kansat opetuslapsikseni” on toimeksianto. Se on päämäärä ja lopullisen tavoitteen ytimekäs kiteytys. Sellainen tarvitaan, jotta tiedetään, mistä ylipäätään on kyse. Lähetyskäskyä käsitteleviä saarnoja on vähintään kirjastollinen, joten aivan yksiselitteinen sen luoma visio ei ole. Iskevyydestään huolimatta pelkkä lähetyskäsky ei toimi työn tavoitteena.

      Oikein asetettu tavoite suuntaa voimavaroja oikein.

Hyvä tavoite on saavutettavissa, mitattavissa ja hallittavissa. 

Lähetyskäsky on visio – suunta – mutta tähän mennessä siihen suuntaan on kuljettu noin kaksi tuhatta vuotta. Jonain päivänä projekti on valmis, mutta silloin sitä ei saavuttanut yksikään yksilö, yhteisö eikä sukupolvi. Työ tarvitsee tuekseen tavoitteen, jonka voi saavuttaa. 

Hyvä tavoite on myös mitattavissa. Monia asioita voikin mitata, jos vain keksitään sopiva mittari. Perinteisesti helluntailaiset ovat tavoitelleet ”herätystä”. Usein ei kuitenkaan osata sanoa, mistä herätyksen tunnistaa. Hyvästä ilmapiiristä kenties – kunhan määritellään ensin ”ilmapiiri” ja ”hyvä” sekä se, miten ilmapiirin hyvyys mitataan. Lyhytkin mielipidekysely minkä tahansa tilaisuuden jälkeen osoittaa, että ainakaan kokemus ilmapiiristä ei ole yhteinen. 

Mitattavaksi tavoitteeksi asetetaan joskus esimerkiksi tietty määrä uskoontuloja vuoden aikana. Tällainen tavoite on ilmapiiriä helpompi mitata yksinkertaisella matematiikalla. Tavoitteena sen heikkous on kuitenkin hallitsemattomuus. 

Suurimman osan työstä tekee Jumala – omalla ajallaan ja omalla tavallaan. Keskeisen ratkaisun tekee uskoon tuleva itse. 

Uskoon tulleiden määrä on tärkeä mittari kertomaan seurakunnan tavoittavuudesta, ainakin pitkällä aikavälillä. Se ei kuitenkaan ole osoittautunut kovin tehokkaaksi työtä ohjaavaksi tavoitteeksi, koska tavoitteena se ei ole työntekijän hallittavissa. 

Näihin aikoihin seurakunnissa valmistellaan toimintasuunnitelmia ensi vuodelle. Sen yhteydessä on mahdollista keskustella tavoitteista. Mistä huomaamme vuoden kuluttua, että teimme riittävän määrän oikeita asioita ja saavutimme sen, mitä saavutettavissa oli? 

Kannustan ulottamaan pohdinnan mahdollisimman lähelle ruohonjuuria. Oikein asetettu tavoite suuntaa voimavaroja oikein. Saavutettava tavoite motivoi. Hallittavissa oleva tavoite auttaa hallitsemaan myös työn kuormaa, ja mitattavan tavoitteen saavuttaminen palkitsee. 

Antti Hirviniemi 

Kirjoittaja on Help ry:n puheenjohtaja.