Näkökulma: Helluntailainen lähetystyö kasvaa – maailmanlaajuisesti meillä on yksi kolmossija

Suurin kasvu lähettien määrässä on tapahtunut Alankomaissa. Sen jälkeen tulevat Norsunluurannikko, El Salvador, Saksa ja Argentiina, Arto Hämäläinen kirjoittaa. - Kahden Latinalaisen Amerikan maan pääsy kärkijoukkoon kertoo paljon kehityksen suunnasta.

Kolumbiassa pidetyn Maailman Assemblies of God -yhteisön (WAGF) lähetyskongressin yhteydessä julkistettiin tilastoja lähetystyön kehityksestä eri puolilla maailmaa. Tilasto perustui kyseisen yhteisön kirkkokuntien keskuudessa tehtyyn kartoitukseen.

Kaikki WAGF:iin kuuluvat helluntaikirkkokunnat eivät ole välttämättä nimeltään identtisiä sisältäen Assemblies of God -termin. Suomen Helluntaikirkkokin kuuluu näihin. Yhdistävä tekijä on samanlainen ymmärrys lähetystehtävän tärkeydestä ja kiireellisyydestä. Sitä kuvaa hyvin Kolumbian lähetyskongressin Pietarin toiseen kirjeeseen pohjautuva teema ”Speed His Coming” (Jouduttakaa Hänen paluutaan).

Tutkimus ei siis kerro koko helluntailaisuuden lähetystilannetta, vaan peilaa kehitystä WAGF-yhteisössä, joka edustaa lähes 70:tä miljoonaa helluntailaista. Kongressi oli järjestetty yhdessä toisen helluntailaisten kattojärjestön, Maailman helluntaiyhteisön (Pentecostal World Fellowship, PWF) lähetyskomission kanssa. WAGF ja PWF yhdessä edustavat noin 100:aa miljoonaa helluntailaista.

WAGF:n tuore tilasto perustuu 102 maan antamiin lukuihin. Näiden maiden lähetystyöntekijöiden määrä oli vuonna 2021 lähes 9 000 (8 976). Suurin määrä heistä oli lähetetty Pohjois-Amerikasta (2 989) ja toiseksi eniten Aasiasta (2 096). Näiden jälkeen tulevat Latinalainen Amerikka (1 535), Eurooppa (1 222), Afrikka (922) ja Oseania (212).

Yksittäisistä maista kärkipaikoilla ovat USA (2 640), Etelä-Korea (1 403), Brasilia (539), ja Intia (405). Suomi on sijalla 10. Kun tarkastellaan, kuinka monta seurakuntaa on keskimäärin yhden lähetin takana, kärkisija menee Alankomaihin, jossa luku on 0,65. Siellä siis seurakunta on mukana enemmän kuin yhden lähetin tukemisessa. Kakkossija on Singaporella (1,12), eli jokaisella seurakunnalla on keskimäärin yksi lähetti kannatettavana. Kolmannella sijalla onkin Suomi (1,49).

Suurin kasvu lähettien määrässä yhdeksän viime vuoden aikana on tapahtunut Alankomaissa. Sen jälkeen tulevat Norsunluurannikko, El Salvador, Saksa ja Argentiina. Kahden Latinalaisen Amerikan maan pääsy kärkijoukkoon kertoo paljon kehityksen suunnasta. Afrikan mukanaolo viiden kärkijoukossa puhuu samaa kieltä. Entiset vastaanottajat ovat muuttumassa lähettäjiksi.

Tilasto kertoo myös seurakuntakasvun yleisestä suunnasta. Viime vuosikymmeninä perinteisten kristillisten kirkkojen jäsenmäärä on ollut laskusuunnassa. Kasvavat kirkot ovat olleet yleensä helluntailais-karismaattisia. Tämä ei saisi kuitenkaan johtaa viimeksi mainittuja itsetyytyväisyyteen. Historia tuntee liian monta pysähtyneisyyteen päätynyttä uudistusliikettä.

Rukouselämän keskeisyys on merkittävimpiä tunnusmerkkejä kasvaville seura- ja kirkkokunnille. WAGF:n tavoitteena on ollut vahvistaa rukouksen osuutta jäsenkirkoissa. Niinpä tällä hetkellä rekisteröityjä esirukoilijoita on 1,3 miljoonaa. Tavoite on kuitenkin viisi miljoonaa. 71 maassa on nimetty esirukouskoordinaattori.

WAGF:lla on hyvät edellytykset lähetystyön kasvuun, jos yhteisistä tavoitteista pidetään kiinni. Päämääränä on miljoona paikallisseurakuntaa vuonna 2033.

Arto Hämäläinen

Kirjoittaja on WAGF:n lähetyskomission johtoryhmän jäsen ja PWF:n lähetyskomission puheenjohtaja.