Hirmudiktaattori Josif Stalinin vainot

Muurmannin suomalaisyhteisön kohtalonhetket

Kuva: Stalinin tappamat - Muurmannin suomalaisten pitkä ja musta yö -teos (Docendo, 2019).
Kuva: Stalinin tappamat - Muurmannin suomalaisten pitkä ja musta yö -teos (Docendo, 2019).

”Suomi on provosoinut sodan Neuvostoliittoa vastaan. Suomi ampui Mainilan laukaukset ja hyökkäsi Neuvostoliiton kimppuun”, jauhoi Neuvostoliiton propaganda­koneisto talvisodan alettua 1939. 

Suomalaisia saapui Venäjän puoleisille Jäämeren rannikoille jo 1800-luvun puolivälin jälkeen. Alueelle heitä ajoivat etupäässä nälkävuodet, jotka koettelivat ankarasti Suomea. Paremman elämän toivossa lähteneiden etujoukossa olivat kuusamolaiset Kellinsalmen veljekset Taneli ja Heikki

 

Kun suomalaisia saapui Venäjän puoleisille kalaisille Jää­meren rannoille, elettiin vielä keisari Aleksanteri II:n rauhallista aikaa. Hän piti ahkerista suomalaisista ja tuki rahallisestikin suomalaisten pääsyä elämisen alkuun. 

 

Muurmannin ratatyöt toivat oman lisänsä asukkaisiin, ja vuoden 1918 jälkeen alueelle saapui Suomesta punakaartilaisia ja poliittisia pakolaisia. Lopulta suomalais­asustusta oli yli 50:ssä eri paikassa Golf-virran ansiosta sulana pysyvän Jäämeren rannikoilla. 

 

Suomesta pappeja 

Alueella oli vähän kirkkoja, ja nekin olivat ortodoksien pyhättöjä. Suomalaiset tulokkaat olivat kuitenkin uskonnoltaan luterilaisia. Ensimmäisenä pappina suomalaisten luokse saapui vuonna 1870 Kuolajärven (nyk. Salla) kirkkoherra J. F. Thauvón

 

Retkeen oli Thauvónin innoittanut kaksi hänen seura­kuntalaistaan, jotka olivat vuonna 1867 käyneet kausikalastamassa Muurmannin rannalla. Thauvón toteaa: 

 

”Nämä tiesivät minulle kertoa, että Uurajoen varrella, likellä sen suuta, löytyi paljon suomalaisia uudisasukkaita. Mikä etenkin syvästi liikutti sydäntäni, oli se sanoma, että siellä oleskelevaiset maanmiehemme olivat peräti kaiken hengellisen hoidon puutteessa ja että he suuresti tätä puutettansa surivat. Minussa heti syttyi palava halu tehdä tutkintoretki niille seuduin kansalaisteni luokse ja samalla tarjota heille sitä apua ja neuvoa, jota he tärkeimmästi kaipasivat.”

 

Thauvónin avustuksella Uuran kylään ryhdyttiin puuhamaan myös kirkkorakennusta. Itse Aleksanteri II tuli hankkeen suojelijaksi. Hän myönsi luvan, jolla rakennuksen hyväksi kerättiin kaikissa Suomen kirkoissa yksi kolehti kahtena vuonna peräkkäin. Myös papit saivat luku­kinkereissä vastaanottaa vapaaehtoisia lahjoituksia. Eri tavoin saatiin kokoon muhkeat 500 hopearuplaa, ja hanke saattoi alkaa. 

 

Kirkon rakentajaksi valittiin Maurits Bergström, joka kävikin siihen viipymättä käsiksi. Eri tavoin suostuttelemalla Bergström sai myös hankkeeseen tarkoitetut hopearuplat säilytettäväkseen. Mutta saatuaan rahat käsiinsä hän pakeni vaivihkaa Pohjois-Amerikkaan, missä hän aloitti rahoilla uuden elämän. Uuralaiset olivat tyrmistyneitä. Myös pastori Thauvónille Bergströmin kataluus tuli suurena yllätyksenä ja pettymyksenä. Hänen oli sitä vaikea käsittää. 

 

Suomalaisten pappien käynneille stoppi 

Pappien vierailut eivät päättyneet tähän, mutta pikkuhiljaa Venäjän viranomaisten taholta pappien vierailuja ryhdyttiin katsomaan karsaalla silmällä, sillä pelättiin, että kirkonmiehet ovat Suomesta lähetettyjä vakoojia, jotka ottavat selvää Muurmannin rannoista aikeinaan vallata nämä. 

 

Viimeinen Suomesta tullut pappi oli pastori J. R. Jauhiainen. Hän vieraili alueella vuonna 1889. 

 

Vuodesta 1992 Muurmannin alueen suomenkielisten asukkaiden sielunhoito jätettiin tyystin Inkerin luterilaisten pappien käsiin – he kun eivät olleet niin epäilyttäviä. 

 

Ilmapiiri synkkenee – vainot alkavat 

Monista vastoinkäymisistä huolimatta vuosien ja vuosikymmenten saatossa suomalaisuus vain vahvistui alueella. 1930-luvulle saavuttaessa Muurmannissa oli suomenkielisiä sanomalehtiä ja suomenkielisiä kansakouluja peräti 24. 

 

Vielä 1930-luvun alkuun saakka kaikki näytti hyvältä. Kuitenkin 1930-luvun loppupuolelle tultaessa Josif Stalin käänsi katseensa Muurmannin alueen ulkomaalaisväestöön ja ryhtyi vainoamaan heitä ankarasti. Suomalaisuutta ei enää suvaittu; suomalaiset koulut muutettiin venäjän­kielisiksi ja lehdet lakkautettiin. Kaikista pahinta oli se, kun suomalaiskylien miehiä alettiin pidättää 1936–37 alkaen. 

 

Erikoisinta tässä oli se, että pidätetyt olivat yleensä yhteisön etevimpiä ja ahkerimpia. Kylissä pidettyjen kuulustelun jälkeen heidät vain vietiin pois, eivätkä he yleensä enää koskaan palanneet. 

 

Myöhemmin selvisi, että miehet oli tuomittu pikaisissa kenttäoikeudenkäynneissä kuolemaan tekaistujen syytösten perusteella. Suurinta osaa näistä viattomista miehistä kidutettiin ensin ankarasti, jotta heiltä saatiin puristettua tunnustus. He olivat muka Suomen valtion lähettämiä vakoojia. Tuomioihin kirjattiin: kansanvihollinen, yhteisön vihollinen tai yhteisen asian vihollinen. He olivat syytösten mukaan tulleet tuhoamaan nuoren Neuvosto­liiton. 

 

Jo näissä ensimmäisissä suomalaiskyliin kohdistuneissa vainoissa katosi Muurmannin rannoilta satoja suomalaismiehiä. Kylistä heitä saatettiin kerralla pidättää jopa 25. 

 

Ihmisistä alkoi tulla pelokkaita ja säikkyjä, sillä kukaan ei voinut tietää, koska tulisi oma vuoro – elettiin suurta ahdistuksen ja pelon aikaa. Lopulta kyläläiset eivät uskaltaneet käydä kenenkään luona edes vieraisilla, koska siitäkin saattoi tulla vaikeuksia. 

 

Toinen vainoaalto talvisodan jälkeen 

Vainot eivät kuitenkaan loppuneet tähän, sillä Neuvosto­liiton ja Suomen välisen talvi­sodan jälkeen kesällä 1940 Kuolan niemi­maan kaikki ulkomaalais­taustaiset asukkaat siirrettiin pois alueelta. Yleensä heillä oli vain muutama päivä aikaa jättää talonsa ja karjansa ja nousta junan härkävaunuun. Kukin pystyi ottamaan mukaansa vain sen, minkä jaksoi kantaa; kaikki muu oli jätettävä venäläisille. 

 

Suurin osa suomalaisista siirrettiin Itä-Karjalaan ja pieni osa Altain vuoriston taakse. Kaik­kiaan Kuolan niemimaalta karkotettiin noin 7 000 henkilöä, joista suomalaisia oli 4 400. Koko Muurmannin väestöstä suomalaiset olivat Stalinin taholta vihatuimmat. 

 

Kolmas ja tuhoisin vainoaalto

Sen jälkeen kun jatkosota oli syttynyt Suomen ja Neuvostoliiton välille kesäkuussa 1941, häädettiin tuolloin Itä-Karjalassa asuvat Muurmannin suomalaiset Arkangeliin syksyllä 1941. Junamatkalla he saivat pärjätä omillaan. Nälissään he kaivoivat maasta matoja ja mädäntyneitä perunoita. Hädissään he yrittivät myös pyydystää koiria ja kissoja ja syödä eläinten raatoja. 

 

Jo junamatkalla ihmisiä kuoli nälkään ja tauteihin, sillä junia seisotettiin tahallaan ja tarkasti vartioituina viikkokausia asemilla. Arkangeliin evakkojuna saapui marraskuun 10. päivänä 1941. Arkangelin metsissä elämä oli lohdutonta. Siellä 75 prosenttia suomalaisista nääntyi nälkään ja sen aiheuttamiin sairauksiin. 

 

Kaiken kaikkiaan Josif Stalinin vainoissa henkensä menetti noin 60–75 prosenttia suomalaisista. Heidän osaltaan voidaan täydellä syyllä puhua kansanmurhasta. 

 

 

 

Tarja Lappalainen



Teema
51

Teema10.11.2023 | Anniina Jakonen

Tamperelaiset ystävykset Milka Myllynen ja Mia-Carita Hahl ovat sitä ihmistyyppiä, jotka keksivät jatkuvasti uusia luovia ideoita ja käärivät aikailematta hihansa t...
TeemaEero Antturi
Kun Marko Selkomaa tuli uskoon 13-vuotiaana, hän koki hyvin pian Jumalan kutsuvan häntä saarnaajaksi ja lähetyssaarnaajaksi.
– Noita ilmaisuja silloin käytettiin, muistelee nyt 52-v...
TeemaKun Julius Kankkunen aloittaa elämäntarinansa kertomisen, kuulija ei voi olla nauliutumatta paikoilleen. Lapsuuden uskoontuloa seuraa toinen toistaan traagisempia tapahtumia: Ensin...
TeemaMegadethin Dave Mustaine ja Dave Ellefson, Brian Welch ja Reginald Arvizu Kornista, W.A.S.P.-yhtyeen Blackie Lawless ja Iron...
TeemaHyväosaisuus kasautuu myös parisuhdeasioissa. Köyhyys lisää eroriskiä.
TeemaSyviä kriisejä läpi käynyt pariskunta suosittelee vahvaa sitoutumista ja kommunikaatiotaitojen opettelemista.
TeemaAvioliittoleireille tullaan erilaisista tilanteista.
UutisetHuipputeknologia seuloo haitalliset yksilöt suuristakin väkijoukoista.
UutisetAnna Hellgrenin elämään vakava sairaus toi yksinäisyyden, mutta seurakunta on hänelle koti.
TeemaUudentyyppinen tapa tukea lapsia ja nuoria sai pilottikoululta hyvän palautteen.
TeemaFidan globaalikasvatustunnit tavoittavat vuosittain tuhansia oppilaita ja satoja opettajia.
TeemaLukijoiden maailma on otettu huomioon niin kampanjalehden tekstissä kuin kuvissakin.
TeemaYhteiskristillisen Uskovaiset nuoret -nettiyhteisön vastaava nuorisotyöntekijä Mikael Elmolhoda on saa­nut vuosien aikana tukevaa tuntumaa eri kristillisten pii­rien nuoriin.
...
TeemaMillainen on helluntainuori vuonna 2018? Nuoret kertovat siitä itse.
TeemaSeurakunnasta annetut eväät vaikuttavat siihen, kestääkö nuoren usko vai kaatuuko se kuin korttitalo
TeemaYstävän kuolema sai Milja Peuramäen ymmärtämään, ettei aina tarvitse olla vahva.
TeemaMasentunut ja uupunut voi olla turvallisella mielellä, sillä uskossa ei ole kyse siitä, mitä ihminen tekee.
TeemaEläköityneellä opettaja Juhani Happosella on tal­lessa kansioita, joihin on kertynyt yli 200 samaa aihet­ta käsittelevää lehtileikettä. Ne kertovat taistelusta, jon­ka hän kävi 1980-luvulla...
TeemaMielenterveysongelmien stigma on vähentynyt, mutta psykoosisairaudesta kärsivä ja hänen läheisensä jäävät yhä helposti yksin.
TeemaSeurakunta voi tarjota vangille kasvualustan yhteiskuntaan ja kiinnekohdan kristilliseen uskoon.
TeemaParhaat tulokset saavutetaan luottamuksellisilla ihmissuhteilla ja Jumalan voimalla, valtakunnallisilla vankilalähetyspäivillä todettiin.
TeemaHyvä Sanoma ry:n keräämillä lahjoitusvaroilla jaetaan tänäkin vuonna joulumuistaminen jokaiseen maamme vankilaan. Helluntaiseurakuntien vankilatyö välittää vankien luettavaksi yli tuhat Hyvä Sanoma -j...
TeemaIslamin mullan alta nousee paljon pieniä taimia. Jos meillä on hengellinen ilta, puolikuun maissa on vasta aamu.
TeemaLähi-idän kristityistä puhuttaessa tulee melko nopeasti esiin myös vaino. Islamilaisista yhteiskunnista ja lujista sukusiteistä juontava ilmiö tuli näkyväksi Suomessakin äskettäin, kun to...
TeemaTuleva maailmanlaajuinen verkosto tähtää uskon ja lähetysvastuun kasvuun.
TeemaUskoon tulleiden ja potentiaalisten johtajien omankieliset tilaisuudet vastaavat kristillisen arabiyhteisön tarpeisiin Suomessa.
TeemaMiten voisin muistaa maailman tarpeita mutta saada omanikin kuuluviin?
TeemaRukous merkitsee musiikkievankelistana toimivalle Jipulle elämän kantavaa voimaa. Tänä syksynä hän on saanut kokea niin pieniä kuin suuriakin ihmeitä.
TeemaMitkä ovat kolme tärkeintä esirukousvastaustasi? Neljä henkilöä vastaa.





Petri Viinikkala


1. Aikuisuuden kynnyksellä koetin elää hyvää elämää ja kelvata Juma...
TeemaHerra, osoita minulle tie ja tee minut halukkaaksi sitä vaeltamaan. Uskallettua on viipyä, ja vaarallista on jatkaa matkaa. Täytä siis minun ikävöimiseni ja osoita minulle tie.
TeemaKristuspäivä tuo tuhannet kristityt yhteen rukoilemaan.
TeemaMalmin Saalem -seurakuntaan kuuluvat Anneli ja Jorma Lahikainen ovat saaneet tehtäväkseen sytyttää rukoustulta ympäri Suomen.
UutisetKun kodissa on rakkauden ilmanala, homma toimii, Miko Puustelli sanoo.
TeemaLapsen menetys jättää ilmaan paljon kysymyksiä. Katkeruuden tilaan ei kuitenkaan pidä jäädä, Esko Mäkelä sanoo.
TeemaTerapeutti pystyy auttamaan, jos hän kykenee kokemaan saman särkymisen kuin asiakkaansakin.
TeemaOma muuttunut isä oli Rainer Frimanille tärkeä esikuva.
TeemaEsimerkkinä oleminen on nigerialaistaustaisen Samuel Okunoyen mielestä isyyden kulmakivi.
TeemaVasta kun seurakunta tajuaa rikkinäisyytensä, siitä voi tulla parantava yhteisö.
TeemaNoora Nätkin ei luule enää, että kaikkien tunteiden täytyy johtaa toimintaan.
TeemaHomoseksuaalisuuden syntyyn vaikuttavat monet tekijät.
TeemaLähtö ei tullut yllättäen. Silti sen jättämä kaipaus ja ikävä täyttävät sielun kuin sumea usva.
TeemaSururyhmässä on mahdollisuus tulla nähdyksi ja kuulluksi moninkertaisesti.
TeemaYhteistyössä ryhmien käynnistämiseen löytyivät myös riittävät resurssit.
TeemaOman lapsen kuolema on valtavan suuri menetys, jolla on kokonaisvaltaisia ja pitkäaikaisia vaikutuksia.
TeemaOnko evankeliointi koko seurakunnan tehtävä? Kenelle se oikein kuuluu? Miksi niin harvat innostuvat nykyisin evankelioimisesta? Ja mitä se oikeastaan käytännössä on?

...
TeemaMitä seurakunnan tulee ymmärtää maallistuneen nykyihmisen elämästä, jos haluaa tehdä Jeesusta hänelle tunnetuksi ja välittää hänestä aidosti?


– Kun teemme tämän...
TeemaEvankelioimisen suuria innovaatioita helluntailiikkeessä olivat 1900-luvun alkupuolella telttakokoukset ja kitarakuorot. Evankelioiva Hyvä Sanoma -lehti perustettiin sota-aikana. Pai...
TeemaEvankeliumi tavoittaa näinä päivinä yli miljoona maamme asukasta.
TeemaPunainen väri on vähentynyt tavoittavan työn tilannekartoituksessa. Suomen ainoa palkattu HS- yhteysevankelista löytyy Lapista.
TeemaHellevi Pasanen murehtii turhautuneiden seurakuntalaisten puolesta ja innostaa heitä viemään ilosanomaa toisille.
TeemaJumalan navigaattori ohjaa pyöräilijää tarkasti aivan oikeiden henkilöiden luo.
TeemaTuomo Rauma rohkaistui rukoilemaan sairaiden puolesta.
TeemaPirkko Eemola ymmärtää nyt, mitä Jumalan valmistamat teot tarkoittavat.
TeemaBilly Grahamin puheet suunniteltiin tarkkaan etukäteen. Avausiltaan sisältyi elokuvamainen kohtaus, jossa yksinäinen nainen veti väkijoukon liikkeelle.
TeemaKatolinen aktiivi kirjoitti avoimen kirjeen Suomen helluntailaisille, ja RV pyysi siihen vastineen. Yhteisöjen suhteissa kaikki ei ole sitä, miltä näyttää.
UutisetLähestyn teitä, rakkaat Suomen helluntailaiset, ennen kaikkea kristittynä, joka tunnustaa samaa Apostoliseen uskontunnustukseen kirjattua uskoa, jota tekin tunnustatte.
Toiseksi lähe...
UutisetKatolinen teologi Emil Anton on lähestynyt avoimella kirjeellään Suomen helluntailiikettä reformaation merkkivuoden tiimoilta. Kirjoituksellaan hän halusi herättää keskustelua, vähentää enn...
Teema”Yksi viime vuosikymmenten merkittävimmistä globaalin kristillisyyden ilmiöistä.” Näin suurin sanoin on luonnehdittu helluntailaisten ja roomalaiskatolisen kirkon vuonna 1972 aloittamaa k...
Ristin Voiton verkkosisältö nyt Ajassa-lehdessä – diginäköislehti päivittyy toistaiseksi tutulle paikalle ristinvoitto.fi:hin
Seurakunnat: Maksukorttidiakonian myötä keskustelut ovat muuttuneet syvällisemmiksi
Kuurojen työtä jo 50 vuotta – Juhlavuosi huipentuu Juhannuskonferenssin puheenvuoron lisäksi lokakuussa pidettävään juhlaan