Mika Yrjölä 50 vuotta – ”Nyt huomaa, että aikaa on rajallinen määrä”
Juuri 50 vuotta täyttäneen Mika Yrjölän elämässä on riittänyt vauhtia ja vaihtuvia tilanteita, mutta kutsua ne eivät ole vieneet.
Singapore, Jaavanmeri, Helsingin Saalem, opiskelu Yhdysvalloissa, Kanada, Indonesian tsunami, Australia – ja jälleen Helsingin Saalem. Kodin vajoaminen meren pohjaan tai palaminen savuna ilmaan eivät ole tukahduttaneet seurakunnanjohtaja Mika Yrjölän kutsumusta.
– Tunnistan ja tunnustan, että jokin taitekohta tämä on elämässä. Miettii, mitä on tehnyt ja mitä vielä voisi ja haluaisi tehdä. Aikaa on rajallinen määrä, Helsingin Saalemin johtava pastori Mika Yrjölä toteaa.
"Uskon olevani rukousten tuotos."
Ensimmäinen lokakuuta 1971 Ebeneser-lähetyslaiva makasi telakalla Singaporessa ja Mirja Yrjölä synnytyssairaalassa. Liittyessään Ebeneser-laivan henkilökuntaan Mika oli kaksiviikkoinen vauva, joka oli syntynyt lähetystyöntekijöiden pojaksi ja pojanpojaksi.
12-vuotiaana hän koki merkittävimmän elämäänsä määrittävän tapahtuman. Ebeneser upposi myrskyssä Jaavanmerellä. Ihmeen kautta koko miehistö säilyi hengissä pienessä pelastusveneessä.
– Pimeällä merellä päätin, että seuraan Jeesusta ja teen mitä vain. Elämäni ei enää kuulu minulle, vaan olen sen luovuttanut toisiin käsiin. Se lupaus on kantanut.
Lukion jälkeen diplomaatin tai liikemiehen ura kyllä kiinnosti, ja välivuoden työt Nokialla näyttivät menestyksen kiiltävän pinnan. Yrjölä tunsi tyhjyyden kuitenkin paistavan läpi. Annettu lupaus piti lähteä lunastamaan raamattukouluun.
– Halusin oppia kuulemaan Jumalan äänen.
Kolme vuotta antoi raamatullisen perustan elämälle. Niitä seurasi käytännön harjoittelujakso kotiseurakunta Saalemissa. Timoteus-oppilaana olo vaihtui nuorisotyöntekijän pestiin.
Helsingistä johdatus vei Lappeenrantaan, Torontoon ja uudelleen lapsuuden maahan, Indonesiaan.
– Tsunami tuhosi tapaninpäivänä 2003 Acehin aluetta ja 160 000 ihmistä kuoli. Minua järkytti, että siellä oli kansoja, joille kukaan ei ollut vienyt sanomaa.
Indonesiasta kutsu kävi Australian Canberran suomalaiseen seurakuntaan.
Yrjölä on julistanut evankeliumia ja paimentanut seurakuntaa monella mantereella. Parhaat kristityt ja helpoimmat lampaat ovat varmaankin löytyneet?
– Helppoa seurakuntaa tai täysin kasvaneita kristittyjä ei taida olla missään. Mutta kulttuurieroja on.
– Indonesialaiselle seurakuntaelämä on kaikki kaikessa, ja hän tulee uskoon lompakkoaan myöten. Mutta pastorit kokevat vainoa eikä lomaa ole koskaan. Itsestä ei opeteta huolehtimaan, ja he kuolevat nuorena.
"Selvisimme silloin, selviämme nyt."
– Suomessa sitoutuminen ja talkoohenki ovat vahvat. Jos asiat eivät ole oman mielen mukaisesti, siitä ei tulla puhumaan, vaan laitetaan kädet puuskaan ja käydään puhetta selän takana. Amerikassa taas vaihdetaan toiseen seurakuntaan, jos pastorin saarnat eivät miellytä, Yrjölä kärjistää.
Seurakuntalaisten kaitsemiseen ja seurakunnan johtamiseen Raamattu tarjoaa hyvän pohjan.
– Mutta jos ihannoidaan alkuseurakuntaa, ei nähdä sen virheitä rehellisesti. Paavali ja kumppanit joutuivat käsittelemään kauheita asioita. Ei niin täydellisiä oltu sielläkään. Kasvamassa olemme kaikki täällä.
Kun Mika ja Rommy Yrjölä ovat vaihtaneet mannerta ja rakentaneet uutta kotia ja seurakuntaansa uudessa paikassa, on se merkinnyt rajua muutosta perheen neljälle lapselle.
– Australiassa näin, miten monenlaisia haasteita he kohtasivat lähestyvässä teini-iässä: jumalasuhteen rakentumisessa, oman persoonan vahvistumisessa, kiinnittymisessä, ystävyyssuhteiden solmimisen vaikeudessa.
Mika sai olla kahdessa rakastamassaan tehtävässä – toisaalta paikallisseurakunnan kasvattamisessa Canberrassa, toisaalta lähetystyössä Indonesian-vierailuilla.
– Sain toteuttaa syvää näkyäni ja kutsumustani.
Perhe harkitsi oman talon rakentamista ja asettautumista upeisiin maisemiin ja ihanaan meri-ilmastoon. Pysyvää viisumia ei kuitenkaan enää tullut.
Sitten tuli toinen, dramaattinen merkki. Koko perhe oli konferenssimatkalla kaukana kotoa. Paluumatkalla Rommy sai pahan allergisen kohtauksen. Mikaa harmitti jäädä yöksi hotelliin, kun ajomatkaa oli jäljellä vain neljä tuntia.
– Aamulla soitti poliisi ja kysyi, onko teillä ketään kotona. Naurahdin ja kerroin, että olisin halunnut jatkaa kotiin edellisenä iltana. ”Hyvä, ettette jatkaneet. Talonne on palanut”, poliisi sanoi.
– Katsellessani savuavia raunioita ajattelin, että talo meni, mutta mitä se on sen rinnalla, että koko perhe on tässä.
Kun perhe puolen vuoden kuluttua suuntasi Yhdysvaltoihin ilman töitä ja ilman taloa, oli heillä hiljainen varmuus siitä, että niin on tehtävä. Tietoa tulevasta ei ollut. Oli huonossa kunnossa oleva Rommyn isä, jota ei ollut nähty pitkiin aikoihin. Ja oli perhe, joka kipeästi kaipasi toipumista, lepoa ja asettumista.
Mika kirjoitti kirjan Tsunamia päin Indonesian-ajastaan. Samaan aikaan hänen lapsuutensa ja nuoruutensa kotiseurakunnassa Helsingin Saalemissa pohdittiin, kuka tulisi Klaus Korhosen jälkeen johtavaksi pastoriksi.
– Minulta kysyttiin, olisinko käytettävissä, jos kutsu tulisi. Kävin sitten etähaastattelut.
Uusi ovi avautui syksyllä 2012.
Mika Yrjölä on nähnyt elämässään monta vahvaa merkkiä.
– Suljettu ovi on aika vahva merkki siitä, että aika tai tilanne on ohi. Joskus jäämme potkimaan suljettuja ovia, mutta jos Jumala on sulkenut, eivät ne potkimalla avaudu, hän tietää.
– Joskus on avautunut sellainen ovi, josta ei pidä käydä. Jos saan rauhan, liikun siihen suuntaan. Jos taas en, niin en liiku siihen suuntaan. Uskon, että Jumala varjelee harha-askeleelta.
Mikan elämää ovat muokanneet lapsuus lähetysperheessä, pelastuminen Jaavanmerellä ja Jumalalle tehty lupaus, nousukiidossa olleen Nokian pinnallisen menestyksen näkeminen, oman tehtävän sekä tärkeimmän työparin eli oman vaimon löytyminen New Yorkin osavaltion Elim Bible College -raamattukoulussa, kutsut seurakuntiin eri maissa ja mantereilla sekä jakso Indonesiassa tsunamin tuhoamassa Acehin maakunnassa.
Talon palaminen Canberrassa sai Mikan kokemaan Jaavanmeren ihmeen toisesta näkökulmasta: lapsena hän pelastui myrskyävältä mereltä vanhempiensa kanssa, nyt hän sai kokea varjeltumisen yhdessä lastensa kanssa.
– Tällaiset kokemukset tuovat mittasuhteet kohdalleen. Rohkaisimme itseämme ja lapsiamme: selvisimme silloin, selviämme nyt. Jumala tietää parhaiten, miten nämä kokemukset meitä muovaavat.
Mika Yrjölä kantaa edelleen haaveenaan lähetystehtävän loppuunsaattamista.
– Olisihan se mahtavaa meidän elinaikanamme nähdä, että kaikki kansat ovat saaneet kuulla sanoman, hän sanoo.
– Silti minulla ja vaimollani Rommylla on sama perusajatus nähdä ensin lähelle. Mitä se meitä hyödyttää ja miten voisimme iloita saavuttamattoman kansan tai vaikkapa koko Helsingin viemisestä Jeesukselle, jos samalla olisimme esteenä oman perheen taivastiellä?
Mika sai ottaa vastaan aikuistuneiden ja varttuvien lastensa rakkaudenosoituksia, kun Helsingin Saalemissa juhlistettiin hänen merkkipäiväänsä 3. lokakuuta. Lapset vakuuttivat niin lavalta kuin videotervehdyksinkin, kuinka iso esimerkki ja tuki rukoileva, kutsumuksessa kulkeva isä on heille ollut.
Miten paimen rohkaisee niitä vanhempia, jotka hartaasti toivoisivat oman jälkikasvunsa olevan lähellä Vapahtajaa?
– Uskon olevani rukousten tuotos. Anna Yrjölä ja Taimi Kallinen ovat rukoilleet. Äitini rukoilee. Älä koskaan lakkaa rukoilemasta lastesi puolesta!
– Olet ruokkinut, olet kasvattanut. Rukoustehtävä ei pääty milloinkaan. Jumala ei jätä työtään kesken.
Kristiina Kunnas
”Olemme pelastuslaitos ja voimalaitos”
– Olen velkaa Helsingin Saalemille, seurakunnanjohtaja Mika Yrjölä tunnustaa.
– Suuren kiitollisuudenvelan tuo 15 vuotta Saalemin palkkalistoilla. Saalem on kannattanut myös lähetyspioneeri-isovanhempani Toimi ja Anna Yrjölän sekä vanhempani Emmanuel ja Mirja Yrjölän.
Yrjölä näkee seurakunnan olevan rakas myös monille muille perheille, suvuille ja yksilöille.
– Mitä rakkaampi seurakunta on, sitä enemmän on valmis näkemään vaivaa ja taistelemaan.
Hän kaipaa rukoustaistelua seurakunnan ja kaupungin puolesta.
– Maailma häivyttää mielistämme sen tärkeyden, joka Jeesuksen Kristuksen seurakunnalla on, miksi Jeesus sen rakensi ja perusti.
Hänestä ajatus olla uloskutsuttuja maailmasta on aivan väärä.
– Näen, että länsimaissa tulevina vuosina meidät ahdistetaan nurkkaan. Meidän on tiedettävä, mitä me uskomme, miksi me uskomme, miksi olemme olemassa ja miksi toimimme.
– Olemme pelastuslaitos helvetin portin äärellä, ja voimalaitos, jossa seurakuntalainen elää todeksi Jumalan sanan kantavan voiman kaiken kiireen ja häslingin keskellä.
– Me olemme omassa työpaikassamme, harrastuksessamme, opiskelupaikassamme kenties se ainoa kirje Jumalalta, jonka lähimmäinen koskaan lukee. Sitä tehtävää me olemme täyttämässä.
PakinaEräässä seurakunnan tilaisuudessa katselin vanhaa naista, joka oli noussut muiden mukana seisomaan, kun ylistystuokion johtaja oli niin kehottanut. Nainen pysytteli sinnikkäästi tolpillaan, vaikka...
PakinaYksi, kaksi, kolme. Hyppy, hyppy, hyppy ja hyppy! Yhdellä jalalla ylös alas kuistin poikki, sitten hyppy 15 senttimetriä alemmalle tasanteelle seinästä tukea ottaen. Kurotus kaidetta kohti, re...
PakinaFaktojen maailma
on hämmästyttävä ja samalla myös hauska tietokirja. Sen kirjoittaja on
edesmennyt terveydenhuollon professori ja kansainvälisten huippuseminaarien
suosittu luennoitsija Han...
PakinaEräänä syysiltana olin mieheni ja koirani kanssa lenkillä kodin lähellä. Kun koira etsi pissapaikkaa, katselin aikani kuluksi naapuritaloja. Katseeni pysähtyi erään talon yläkerroksen ikkunaan; ih...
PakinaHyvät kuulijat, tänään aiheenamme on yksilönvapaus liikenteessä. Missä menevät sananvapauden rajat, kun kyseessä on liikennekäyttäytyminen? Kuuluvatko liikennesäännöt julkisen puheen piiriin? On...
PakinaAikuisiällä ystävystyin naisen kanssa, joka oli käynyt samaa koulua kuin minä. Emme vielä tuolloin olleet varsinaisesti tunteneet toisiamme, eikä minulla ollut erityisiä muistikuvia hänestä ko...
– Hei! Mukavaa, että tulit juttusille. Saanko esitellä itseni? Olen äitipalvelun chat-robotti. Minulta voit kysyä mitä vain, mistä tahansa, milloin tahansa. Sääs...
PakinaHyvät kuulijat, tervetuloa seuraamaan luentoamme. Tällä luennolla paljastamme teille, mikä on kristittyjen salainen ase, mitkä ovat sen toimintaperiaatteet ja keskeiset ominaisuudet ja millainen o...
PakinaLuin juuri, että partioliike on muuttanut muun muassa erästä toimintansa ydinkohtaa partiolupauksen antamisessa. Partion peruskirjauudistuksessa partiolainen ei enää "lupaa parhaansa mukaan rakast...
PakinaOlen kesätöinäni suomentanut Peter ja Joel Halldorfin kirjaa Trons vittnen, joka kertoo merkittävistä ihmisistä kirkkohistorian varrelta. Pidän kirjassa etenkin siitä, että se osoittaa, miten...
PakinaAurinko porottaa, ilman täyttää puheensorina. Missioteltassa kiemurtelee parinkymmenen ihmisen jono, joka yhä pitenee. Väki jonottaa Daniel Kolendan tilaisuuteen – ei siihen, joka alkaa...
PakinaKuin prinssi Ruusunen näin unta, että heräsin satavuotiaasta unesta ja lähdin ulos maailmaan auvoisen tietämättömänä kaikesta tapahtuneesta kuin kananpoika. Koplottelin puukengissäni pitkin katuja,...
Pakina”Sä
nyt et varmaan paljon liikuntaa harrasta”, kaveri naurahti.
Tilanteesta on reilusti yli vuosikymmen. En ollut suoranaisesti
lihava, mutten hoikkakaan, mistä kaveri ilmeisesti teki...
PakinaLänsimaiset uskovat rakastavat entistä enemmän itsekeskeistä kristillisyyttä. Siksi monia kiinnostaa tietää, miten uskoa voisi elää todeksi mahdollisimman helposti, mukavasti ja ennen kaikkea...
PakinaJuhannuskonferenssissa Ison Kirjan leirintäaluetta piristi vuosikausien ajan iloinen näky: asuntovaunu, jonka ulkoseiniä peitti muumiaiheinen taideteos. Valkoisten ja harmaitten, toinen toista...
PakinaOlemme kaikki joskus tavanneet ei-uskovia tai ainakin nähneet heitä kuvista. Vaikka jotkut kelpo uskonveljet ja -sisaret näissä tilanteissa pakenevat tai menevät hysteerisiksi, olen vakuuttunu...
PakinaErään
hyväntekeväisyysjärjestön feissari pysäytti minut Helsingin Kalliossa ja
aloitti keskustelun naisten oikeuksista. Kyseisen järjestön taktiikka on
keskustelun aikana alkaa muina miehin...
PakinaMonilla paikkakunnilla järjestettiin vappuna kristittyjen yhteinen Jeesus-marssi. Eri kirkkokuntien väki tuli näyttävästi ulos kirkoistaan ja marssi yhtenä joukkona kaduilla laulaen ja plakaat...
PakinaJuu elikkästä
ihan tämmöisellä iloisella asialla lähdin soittelemaan! Onko siellä puhelimessa uudestisyntynyt kristitty? Hyvä, no nyt olisi juuri sinulle erikoistarjous: saat hylätä uskosi ja ottaa t...
PakinaNyt, hyvät
Seurakunnankaatajien salaseuraan vihityt, opetan teille seurakuntien muumioinnin alkeet. Monet seurakunnat ovat huolissaan kuolemisesta. Kuitenkin niiden olisi syytä olla paljon enemmä...
PakinaRaamattu on
ikiaikaisena bestsellerinä asettanut vuosisatojen aikana normit myös nykyajan draamalle, näytelmille, kirjallisuudelle ja elokuville. Jo itsessään mukaansatempaava teos on täynnä...
PakinaKun pääsin
syksyllä opiskelemaan, tiesin suuntaavani uudelle alalle ja irtisanouduin. Jälkeenpäin minulle valkeni, että olisin työhistoriani perusteella ollut oikeutettu aikuiskoulutustukeen – jo...
PakinaNyt ei
kuulkaa riitä, että Suomessa on lapsiasiavaltuutetun virka. Maahan täytyy saada myös vanhusasiavaltuutettu. Sen on tämä alkukevään mediakeskustelu osoittanut.
PakinaVilho piti
joulukuun alussa Jeesuksen kanssa palaverin. Hän ilmoitti, että oli päättänyt
tulla pyhimykseksi vuoden loppuun mennessä. Jeesus katsoi häntä hetken.
PakinaTänäkin
vuonna useimpien ihmisten uudenvuodenlupaukset unohtuvat jo ennen kesää.
Suklaan syöminen alkaa viimeistään maaliskuussa, ja kuntosalilla käyminen
lopahtaa heti lumien sulettu...
PakinaEräänä
päivänä luen Näkövammaisten Airut -lehdestämme purjehdusretkestä lomakotiimme Villingin saareen, Helsingin sisävesille. Niinpä juolahtaa mieleeni, että haastan ystäväni mukaan purjehtimaan...
PakinaTyyni valtameri kimalteli huhtikuun ilta-auringossa, vuoret piirtyivät siluettina taivaanrantaa vasten ja kaukana kulkivat rahtilaivat. Hiekkarannan penkeillä istui kymmenittäin ihmisiä villapaidoissa...
PakinaMinulla on kirjahyllyssäni lehtinen nimeltä Tanssin hurma ja mihin se vie. Vuonna 1943 julkaistu opas varoittaa tanssin vaaroista suorasanaisesti: ”Harvat henkilöt tietävät niin hyvin kuin tanssikoulu...
PakinaVaikka Ilmari
oli jo vanha helluntailainen, hän ei ollut koskaan ennen käynyt tässä suuressa
helluntaiseurakunnassa, jonka hienon kirkon ovella hän juuri seisoi. Ja
kaupungissa kun sattui...
PakinaKirjoitan
tätä juttua Espanjan Fuengirolassa, Manos Abiertas-lähetyskeskuksen pihassa. Vieressä pauhaa moottoritie. Olemme seitsemän hengen porukalla nauttimassa etelän lämmöstä, edullisista pitsoist...
PakinaKiitos,
Uolevi, reippaasta puheesta! Kyllä elähdyttää mieltä, kun saa kuulla noin
elämänmakuisen kertomuksen metsäretkestäsi ja oravien käpyjenkeräystavoista!
PakinaSeurattuani viime
vuodet Facebookia minusta on alkanut näyttää siltä, että palvelun käyttö
tekee ihmisistä kuin huomaamattaan lapsellisia. Usein terve harkintakyky
pettää, psykologiset...
Pakina"Tässä Pirinen, päivää! Piti ihan soittaa päätoimittajalle ja kiittää siitä, että lehti on tullut 2000-luvulle. Siinä on nykyisin isompia kuvia ja enemmän visuaalisuutta. Ja lehden voi nyt antaa luett...
PakinaLapsena sain
Gideoneilta pienen punaisen Uuden testamentin ja luin innokkaasti
evankeliumeja. Kiinnostuin myös kirjan alussa olleista listoista, etenkin
siitä, jossa lueteltiin kasvaneen...
PakinaLomakausi on
aluillaan ja suomalaiset valmistautuvat kukin tahoillaan ottamaan irti
mahdollisimman paljon niistä harvoista hellepäivistä, joita Luoja meille lyhyen
kesämme aikana suo (...
PakinaMinulle soitti
hiljattain sähkömyyjä. Kävin
hänen kanssaan saman tahtojen
taistelun kuin muidenkin puhelinmyyjien
kanssa: minä
yritin vakuuttaa hänet siitä, etten
aio ostaa mitään, ja hä...
PakinaHelluntailainen, luterilainen ja baptisti ajoivat kerran
autoillaan samalle parkkipaikalle. Aurinko paistoi ja autojen stereot huudattivat
Hillsongia, Lutherin virsiä ja mieskuorolauluj...
PakinaLuulin pitkälle aikuisikään, että olen
järjestelmällinen ihminen. Vasta elämänkokemuksen karttuessa tajusin, että
kyse on harhasta, jonka taustalla on yritys sovittaa itsensä jo lapsuudess...
PakinaOli huhtikuun ensimmäinen sunnuntai, kun
Jeesus kuuli Ala-Kattilamäen helluntaiseurakunnan veisun taivaastaan. Laulu
kutsui: ”Sua odotan, jo saavu, Herra!” Jeesus nousi ja sanoi, että he...
PakinaUimaseuramme syntyi Jyväskylässä vuonna
1985. Aluksi muutamat meistä seurakunnan veljistä kokoonnuimme paikalliseen
uimahalliin vain satunnaisesti. Sitten perjantai-illoista muodostui joka...
PakinaJuttelin junassa vierustoverin kanssa
eläimistä, joita emme haluaisi lemmikiksi. Minä en halunnut hämähäkkiä, koska
en uskaltaisi käsitellä sitä, eikä hän halunnut karvatonta kissaa....
PakinaEräs
tuttavani osti karkkipussin, jossa piti olla muutamaa erilaista karkkilaatua.
Kun hän aikoi nauttia ostoksensa, kävi ilmi, että yksi laatu puuttui kokonaan,
vaikka se oli esitelty pu...
PakinaPitkällisen pohdinnan jälkeen minä ja mieheni
päätimme luopua ajatuksesta, että kotonamme kuuluisi pienten jalkojen
tepsutusta, toisin sanoen leikkauttaa narttukoiramme. Alma ei tulevast...
PakinaRauhaa, rakkaat kanssapuhdistajat, ja sydämellisesti tervetuloa
rikkaviljan kitkijöiden seminaariin! Ottakaa esiin Raamattunne – olihan
kaikilla oikea käännös? Tällä kertaa harjoittelem...
PakinaUseimmat ihmiset nauttivat nukkumisesta. Joillakin tosin on
nukahtamisvaikeuksia. Toiset taas eivät ehdi aina edes avata iltalukemistaan
ennen kuin jo kuukahtavat höyhensaarille. Minä k...
PakinaPakinan kirjoittaminen kuuluu lempipuuhiini, ja aiheet syntyvät melko
helposti. Kun tiedän, että kirjoitusvuoro lähestyy, jokin teema alkaa
puhutella tai mieleen nousee muisto, josta huom...
PakinaUskonto, toisin kuin ennen, on
nykyisin arka ja hienotunteisuutta
vaativa keskustelunaihe.
Kansanperintönä vaikuttanut
vakaumuksen siirtäminen
uudelle sukupolvelle ei
enää onnistu, tai a...
PakinaEn itse muista tätä tilannetta, mutta
äitini muistaa.
Olin alle
kouluikäisenä kaupassa
hänen kanssaan.
Mieleni teki nakkeja, ja
sanoin sen ääneen. Äiti oli sitä mieltä,
että nakkeja ei...
PakinaKun
vaimoni Tarja täytti
30 vuotta,
meidän tuolloin nelivuotias Johannes-poikamme
kauhisteli asiaa
tokaisten spontaanisti äidille:
”Kolmekymmentä vuotta!
Äiti, voi olla, ettet enää kaua...
PakinaTein tuon viereisellä sivulla olevan
reformaattoritestin, ja
lopputulos puhui
lahjomatonta kieltään: kaksi
vastausta lähensi minua E. Rotterdamilaisen
suuntaan, neljä näkemystäni
Lutheri...
PakinaOlen kerännyt kirjahyllyyni vanhoja avioliittoon ja perhe-elämään liittyviä oppaita, joiden lukeminen on nykyaikaiselle naiselle sekä hyödyllistä että viihdyttävää. Kokoelmani tähti on Veronica Dengel...
PakinaMeillä oli tapana käydä yhdessä
kahvilla. Saatoimme usein
istua pitkän
tovin hiljaa. Pyörittelimme höyryäviä
kuppeja hiljaa käsissämme ja
kuuntelimme kadulta tulevaa
puheensorinaa ja lii...
PakinaOnnellinen parisuhde vaikuttaa kaikkeen
hyvinvointiin. Se
näyttäisi vaikuttavan myönteisesti
jopa ihmisen terveydentilaan.
Ollakseen onnellinen
parisuhteessa ihmisen tulisi
olla tasapain...
PakinaViime kerralla (RV 34/2017)
kirjoitin pieleen menneistä
lomaodotuksista, kun
kaivattu Suomi-lomani meni
penkin alle. Tai paremminkin penkin
päälle, jolle kaaduin liukkaassa
kylpyhuoneess...
PakinaTilivelvollisuuden määritelmä on
joko vapaaehtoisesti tai
pakosta tehty
sopimus raportoida tekemisistään jollekin
taholle. Tilivelvollisuudesta on
hyötyä niin työyhteisöissä kuin
yksityi...
PakinaAmerikkalainen aikakauslehti pyysi
lukijoitaan kertomaan,
mitkä sanat lohduttivat
ja rohkaisivat heitä eniten ja
mitä he ennen muuta kaipasivat saada
kuulla. Vastauksia kyselyyn tuli
tuh...
PakinaMilloin ihminen oikeasti kehitti
kiireen? Olemmeko aina juosseet
kellon perässä ja suunnitelleet päivän
menot minuuttien tarkkuudella?
En oikein usko.
PakinaMinulla on kirjahyllyssäni Käytöksen kultainen kirja. Viimeksi käytin sitä rinkantestausretkellä lisäpainona yhdessä teoksen Anatomiaopas taiteilijalle kanssa. Ne kuuluvat kirjastoni painavimpiin opuk...
Pakina"Ottakaa huomenna vaihtovaatteet mukaan. Harjoittelemme pelastautumista, ohjaaja sanoi. Melontakurssille ilmoittautuessa ei jostain syystä ollut tullut mieleen, että siellä joutuisi uppeluksiin. Jo...
PakinaSana masentunut merkitsee
lamautunutta, apeaa,
alakuloista, tukahtunutta, alistuvaa, hiljaista
ja nöyrää. Se tulee sanajuuresta, joka
tarkoittaa väsymistä, uupumista,
pulaan tai hätään jo...
PakinaKylväjä lähti kylvämään. Kun
hän kylvi,
siemenet putosivat
varsinaissuomalaiseen savimaahan,
joka on kuivana kovaa
kuin kivi ja märkänä kelpaisi
ruukkujen muovailuun. Syövätkö
linnut jy...
PakinaMuutama
vuosi sitten olin aamiaisella helsinkiläisessä
kahvilassa. Nuori miestarjoilija oli
parhaillaan keräämässä astioita pöydistä,
kun hän yhtäkkiä pysähtyi kohdallani.
PakinaKevät on luovuuden aikaa, jolloin aloitan uuden kirjan kirjoittamisen. Niin tänäkin vuonna pistin kuudennentoista teoksen tulille. Tunne on juhlava, kun saan kirjoitettua ensimmäiset rivit. Se on neit...
PakinaMinusta tuli viime syksynä ensimmäistä kertaa kummitäti. Kummin tehtäviin kuuluu paitsi olla turvallinen aikuinen ja lapsen kaveri myös tukea tämän kristillistä kasvatusta. Aloinkin heti katsella last...
PakinaSeurakuntakentässä näkemykset tuppaavat liian usein ajautumaan vastakkainasetteluksi. Hengellisen ympäristön strateginen ajattelu onkin jakanut yllättävän paljon mielipiteitä johtoportaissa. Joidenkin...
PakinaMies se tulee räkänokastakin muttei tyhjän naurajasta. Tämän perusteettoman perisuomalaisen aasinsillan kautta siirrymme juoheasti tyhjännaurajiin.
PakinaMoni ikätoverini on traumatisoitunut lapsena elokuvasta Kuin varas yöllä. Itselläni ei ollut tilaisuutta nauttia kristillisestä kasvatuksesta tältä osin, mutta aikuisiällä jouduin tekemisiin ihan oike...
PakinaAlakouluikäisenä kiinnostuin rukoilemisesta. Olin oppinut äidiltä Isä meidän -rukouksen, mutta halusin viedä homman seuraavalle tasolle. Kokosin jakkaralle kotialttarin ja asettelin sille kaikki aihep...
PakinaNuorena kävin ystävieni kanssa tutustumassa tukholmalaisen seurakunnan sunnuntaikokoukseen. Tila sijaitsi syvällä ison rakennuksen uumenissa, jonne kuljettiin pitkien käytävien kautta. Seurakunta oli...
PakinaMinulla ei ole hallussani kovin monia perinteisiä aikuisuuden merkkejä. Olen naimisissa, mutta lapsia ei ole. On vakityö muttei asuntolainaa, autoa tai edes ajokorttia. Koira on sentään puoliksi kulta...
PakinaOlo on vähän kuin helluntaiepistolasta: kuulen ympärilläni puhuttavan innokkaasti vaikka mitä kieliä. On harmaa, lokakuinen päivä, ja bussillinen turvapaikanhakijoita Tornion raja-asemalta on saapunut...
PakinaRaamattu puhuu asenteesta yllättävän paljon. Ei suoranaisesti sillä nimellä, mutta selvästi siihen viitaten. Pelkästään Hengen hedelmästä ja lihan teoista kertovassa osuudessa voidaan sanoa, että asen...
PakinaSeuraavan 50 vuoden aikana ennustetaan Suomen ilmaston muuttuvan Unkarin ilmaston kaltaiseksi. MTV3:n uutisissa asiaa pidettiin hälyttävänä, luonnonkatastrofin kaltaisena peikkona:
PakinaHavahduin tänä
kesänä siihen,
etten ole pitkään
aikaan ollut
häissä. Suomalainen
avioituu keskimäärin
kolmikymppisenä, mutta tuttavapiiriini
kuuluu paljon perinteisesti
ajattelevia kristittyjä...
PakinaJoku joskus ja jossakin varmaan kiukutteli, kun hänen kaverinsa ei ollut samaa mieltä jostakin. Silloin hän keksi hienon fraasin, jota voi käyttää aina, kun tuntee olevansa alakynnessä eikä tiedä mite...
PakinaTapasin Andrén, kun vaelsin Espanjassa camino-reitillä. Olin tullut Mansilla de las Mulasin kaupunkiin ja ajatellut jäädä yöksi, mutta majatalo oli täynnä. Sanoin voivani nukkua lattialla, mihin majat...
PakinaJeesuksen vertauksessa isä järjestää juhlat kotiin palanneelle lapselleen, joka on menettänyt omaisuutensa ja maineensa. Tuhlaajapoika saa uudet vaatteet, sormuksen sormeensa ja vasikanpaistia pitopöy...
PakinaElämä yllättää! Jouduin jäämään täydestä työvauhdista sairauslomalle 24. helmikuuta viime vuonna. Syynä oli herra Parkinsonin muutto huusholliimme. Hänen vaikutuksestaan en kyennyt enää toimimaan amma...
PakinaAikanaan kudoin mattoja. Ostin kerran kuteita tehtaan myymälästä ja sain ison säkin halvalla, melkein ilmaiseksi. Kuteet olivat sekaisin, ihan yhdessä mykkyrässä, ja ne oli kerittävä säie säikeeltä. S...
PakinaTodennäköisesti tietyt kirkolliset juhlapyhät ovat helluntailaisille yhtä vieraita kuin niin sanotuille tavallisille tallaajillekin. Syynä voi olla se, että kirkkopyhät eivät kiinnosta ja ne koetaan l...
PakinaHuomasin olevani hauska vuonna 2009 helatorstain tienoilla. Se tapahtui Ranskassa yhteiskristillisessä Taizé-yhteisössä, jonka päiväohjelmaan kuului pienryhmäkeskusteluita. Havahduin siihen, että aika...
PakinaKun olin kuusivuotias, naapuriini muutti kaksi hiukan minua vanhempaa sisarusta. Suhteemme alku ei ollut lupaava. En ole varma, oliko syynä lällättely kadun toiselta puolelta vai mikä, mutta joka tapa...
PakinaOlen pulassa. Tapanani on ollut jo vuosia lukea joka päivä Raamattua ja mielenkiintoista raamatunlukuopasta iltaisin nukkumaan mennessäni. Tapa on niin piintynyt, että esimerkiksi ennen ulkomaan matka...