Messu, joka juhlistaa satavuotiasta Suomea

Suomalaisen messun juhlaversio esitetään 26. elokuuta Helsingin Senaatintorilla. Lasse Heikkilän ja Valkia-ryhmän lisäksi mukana on muun muassa sata kuoroa ja sata jousisoittajaa. Kuva: Pauliina Kuikka

Alun perin vuonna 1998 valmistunutta Suomalaista messua on täydennetty muutamilla uusilla lauluilla. Kahden kappaleen sanoitukset ovat Radio Dein järjestämän runokilpailun satoa.

– Lauluntekstejä tarjottiin minulle noin 900 kappaletta. Oli liikuttavaa tajuta, kuinka monet suomalaiset halusivat ottaa osaa Suomalaisen messun tekemiseen, säveltäjä Lasse Heikkilä sanoo.

Juhlaversiossa Suomen historiaa käydään läpi vuosikymmenittäin laulujen, tanssien ja laadukkaan kuvamateriaalin avulla. Eri puolilla maata esitetty sävelteos on otettu upeasti vastaan.

– Ihmisten tunnereaktiot ovat olleet todella vahvoja, kun he ovat ymmärtäneet suomalaisuuden arvon. Palautetta tulvii eri kanavia pitkin. En ole koskaan aiemmin pitkän taiteilijaurani aikana kokenut mitään vastaavaa.

Kiertäessään Valkia-ryhmän kanssa eri paikkakunnilla Lasse Heikkilä on huomannut, että yleisön keski-ikä on aiempia vuosia selvästi nuorempi.

– Nykyisessä Valkia-ryhmässä on kolme lukioikäistä, jotka tuovat esitykseen nuorta energiaa. Suomalaisen messun kautta voimme tarjota nuorelle sukupolvelle jotain sellaista, jota eivät leimaa nuorisokulttuurin trendit, mutta joka silti voi koskettaa nuortakin yleisöä.

– Erityisenä muistona kiertueeltamme mieleeni on jäänyt eräs kohtaaminen Itä-Suomessa, jossa olimme esiintymässä. Nuori toimittaja oli haastattelun aikana niin innoissaan Suomalaisesta messusta, että hän aivan vapisi ja hänen silmänsä loistivat.

Yhdessä tekemisen voimaa

Suomalainen messu on kunnianosoitus niitä ihmisiä kohtaan, jotka ovat aikoinaan eri tavoin rakentaneet Suomea ja luoneet kansakunnan yhtenäisyyttä.

– Haluamme messun kautta kunnioittaa myös veteraaneja, jotka ovat taistelleet itsenäisyyden puolesta, säveltäjä toteaa.

– Minun mielestäni itsenäisyyden syvin olemus on siinä, että me voimme omasta keskuudestamme valita ne ihmiset, jotka johtavat meitä ja säätävät meille lait. Heillä on ymmärrystä siitä, millaista elämämme on, koska elämme samalla alueella.

Suomalaisuus merkitsee Lasse Heikkilälle muun muassa sitä, että hänen ympärillään on ihmisiä, joihin hän voi luottaa.

– Erityisen hienoa Suomessa on myös vahva talkooperinne ja yhdessä toimiminen. Se näkyy hyvin Valkia-ryhmässämme. Vaikka minulla on kokonaisuus hallussa, ryhmän jäsenet tuovat messuun jatkuvasti sellaisia ideoita, joita minä en olisi ikinä itse keksinyt.

Rukousta Suomen puolesta

Yksi Suomalaisen messun tunnetuimmista kappaleista on Laulu Suomelle. Sen sanoma kiteytyy näihin sanoihin: ”Nouse salkoon lippu valkoinen, piirrä pilviin risti sininen. Se on kallein aarre isänmaamme, merkki Kuninkaamme, liitto ikuinen. Nouse salkoon toivo sydänten, nouse salkoon risti Jeesuksen.”

– Risti muistuttaa meitä toisen maan kansalaisuudesta. Emme voi viedä täältä mitään mukanamme. Ainoastaan risti on voimassa, ja ilman sitä meillä ei ole taivaan kansalaisuutta.

Suomi on vahvasti Lasse Heikkilän sydämellä ja esirukouksissa. Hän rukoilee, että ihmiset olisivat armahtavaisia toisiaan kohtaan ja perheet pysyisivät koossa.

– Jeesus jätti seuraajilleen tehtäväksi viedä evankeliumia maailman ääriin asti. On hienoa, että Suomi on ollut tässä tehtävässä aktiivinen. Rukoilen, että saisimme olla lähetystyössä edelleen merkittävästi mukana.

Heli Markkunen

Teema
51

Tietosuojalauseke

Messu, joka juhlistaa satavuotiasta Suomea

Yhdessä tekemisen voimaa

Rukousta Suomen puolesta

Teema51

Teema
51