Merkkipäiviä: Pauli Runolinnan ainutlaatuinen lähetystie

Pauli ja Elvi Runolinna Intian-vuosina Machilipatnamissa.
Pauli ja Elvi Runolinna Intian-vuosina Machilipatnamissa.
Yhdeksänvuotiaan pojan mieli kuohui innosta Ebeneser-lähetyslaivan koeajolla vuonna 1955. Kierrettiin Harmajan majakka. Se ei ollut ainoa kerta, kun pastoriperheen poika sai lähetysvaikutteita. 15-vuotiaana intialaista evankelistaa kuunnellessa kosketti sisintä lähetyskutsu.

– Se oli hetki, jossa sanoin Jumalalle olevani valmis lähtemään, minne vain hän haluaa.

Seuraavaa askelta ei tarvinnut kauan odotella. Jo 17-vuotiaana Pauli Runolinna oli raamattukoulussa Englannissa. Opetus IBTI:ssa oli käytännönläheistä, ja Paulikin kierteli tiimin mukana muun muassa Ranskassa saksofoninsa kanssa evankelioimismatkoilla.

Nälänhädän ja kaaoksen keskellä

Kun parikymppinen Pauli palasi kotimaahan, alkoi pastoripesti Hirvikoskella. Lähetyskutsu kuitenkin poltti mielessä. Avioiduttuaan Elvin kanssa 1969 oli pian edessä irtaantuminen Suomesta. Etiopia kutsui. He olivat lähtiessään 24-vuotiaita. Riikka ja Mari syntyivät silloin vielä keisari Haile Selassien hallitsemaan maahan. Kutsumus oli pian koetuksella.

– Huomasimme silloisen pienen kannatussumman olevan aivan riittämätön nelihenkiseksi kasvaneen perheemme elämiseen ja työhön. Ensimmäiset lähetyskenttävuodet opettivat luottamaan myös talousasioissa häneen, joka oli kutsun antanut.

Apua tuli odottamattomilta tahoilta. Rajummat koetukset olivat kuitenkin edessä. Vuosina 1973 ja 1974 oli Etiopiassa valtava nälänhätä. Hurja määrä ihmisiä ja karjaa kuoli. Tilanne synnytti levottomuudet, jotka johtivat maan kaaokseen ja kommunistiseen vallankumoukseen. Keisari menetti niissä melskeissä henkensä ja seurakunnat vapautensa.

Lähettien kutsumusta koeteltiin aseiden jylistessä ja kauheuksien tapahtuessa lähietäisyydellä. Kirkot suljettiin, pastoreita vangittiin ja lähettejä alettiin karkottaa. Lähetyksen sihteerinä Paulilla oli raskas tehtävä hoitaa lähetysasemien sulkemisia. Itse hän joutui poistumaan maasta 1978.

– Silloin tuntui, että tässäkö se lähetystyöni oli. Entä kansallinen seurakunta? Mitä sille tulee tapahtumaan?

Pauli oli ehtinyt osaltaan kouluttaa etiopialaisia pastoreita niin Guenet-seurakunnissa, joka oli alkuperäinen suomalaisen lähetystyön pohjalle perustettu helluntaikirkko, kuin myös siitä haarautuneessa Full Gospel -kirkkokunnassa. Raamattukoulutuksen lisäksi yli 50 henkilöä sai häneltä opastuksen kitaran, harmonikan tai elektronisen pianon soittamiseen.

Valmentajana Japanissa

Työjaksoon Etiopiassa osui mielenkiintoinen vaihe lähetystyön historiassa. Pauli Runolinna seurasi lähetyksen varajohtajana ulkoministeri Ahti Karjalaisen vierailua Etiopiassa, mikä osaltaan johti valtion tuen myöntämiseen lähetysjärjestöjen kehitysyhteistyökohteisiin vuonna 1974.

Pauli on saanut nähdä myös Etiopian seurakuntien nousun maan alta vieraillessaan maassa muutoksen jälkeen 1990-luvulla.

– Uskovien määrä oli moninkertaistunut. Siellä on ollut yksi lähivuosikymmenien suurimmista herätyksistä. Kun suomalaiset helluntailähetit menivät Etiopiaan 50-luvun alussa, siellä ei ollut yhtään helluntaiseurakuntaa. Nyt siellä on noin seitsemän miljoonaa helluntaiseurakuntiin kuuluvaa uskovaa, iloitsee Pauli.

Runolinnojen uusi kohde Etiopian sulkeuduttua oli Japani, jonne he suuntasivat vuonna 1979. Jos amhara, Etiopian virallinen kieli, on vaikea, on sitä japanikin. Luonteenomaisella perusteellisuudellaan Pauli kävi uuden, jo viidennen, kielen kimppuun ja hallitsi sen pian julistustyöhönkin riittävällä tavalla.

Paulin hallinnolliset kyvyt havaittiin pian, ja vastuita tuli. Itse hän pitää merkittävänä ihmisiin ja valmentamiseen satsaamista. Kioton seurakunnassa hän mentoroi nuorta miestä pastorin vastuissa. Tästä Takashi Yoshida -nimisestä veljestä on tullut paitsi paikallinen pastori myös merkittävä lähetyskouluttaja ja -vaikuttaja koko Aasiaan. Työjaksot Japanissa ulottuivat vuoteen 1994. Japanin-jaksolla syntyi Marko vuonna 1981.

Neuvotellen maaliin Intiassa

Pauli kutsuttiin palvelemaan kotija lähettäjäseurakuntaa Helsingin Lähetysseurakuntaa vuonna 1994. Sen johtavana pastorina hän toimi vuoteen 2008.

Väliin mahtui puolitoista vuotta Fidan apulaistoiminnanjohtajana Rauno Mikkosen  virkavapauden aikana. Tuolloin kehitettiin muun muassa lähettien henkistä huoltoa, jollaisesta ei vielä puhuttu Runolinnojen yrittäessä selviytyä perheenä verisen vallanvaihdon keskellä Addis Abebassa.

Vuonna 2008 oli edessä taas uusi maa. Mielenkiintoista kyllä, se oli ollut Paulin isän sydämellä, mutta tuolloin kuusilapsisella perheellä ei ollut mahdollisuuksia lähteä. Maa oli Intia.

Aune Hynyn kuoltua 2004 hänen aloittamansa suuri työ seurakuntineen, kouluineen ja sosiaalisine hankkeineen joutui arvioitavaksi. Kuka ja miten kantaa siitä vastuun? Kansallinen seurakunta oli tietenkin avainasemassa, mutta miten kaikki sujuu käytännössä?

Tätä pohdittiin Fidassa – ja päädyttiin etsimään siirtymävaihetta hoitamaan kykenevä henkilö. Sellainen oli Pauli Runolinna,  joka Elvinsä kanssa suuntasi sinne. Pauli sai pian luottamuksen hyvänä kuuntelijana, sitkeänä ja viisaana neuvottelijana sekä kulttuuriherkkänä toimijana. Hanke saatiin onnistuneesti maaliin.

Kestävä kehitys on Pauli Runolinnan lähetysideologian keskeinen elementti. Siihen hänen mielestään päästään koulutuksen kautta.

– Jos minulla olisi uusi elämä, panostaisin enemmän teologiseen koulutukseen, tuumii Pauli.

Hänen mielestään lähetti voi olla monessa mukana, mutta se, mitä jää, kun lähetti lähtee, on arvokasta.

Pauli tuntee hyvin teologisen puolen tarpeet lähetyskentillä. Maisteriopintoihinsa liittyvässä pro gradussaan hän tutki Fidan lähetyskenttien koulutustilannetta. Tutkielman johtopäätökset muodostivat perustan Fidan sen jälkeen kehittämälle koulutusstrategialle.

“Historialla ei voida ratsastaa”

Paulin mielestä hänen elinaikanaan on tapahtunut paljon positiivista kehitystä lähetystyössä. Alkuvuosikymmeninä lähetit toimivat hyvin itsenäisesti, toisistaan riippumattomina. Välillä tämä synnytti ristiriitoja niin kentällä kuin kotimaassakin. Hän näkee lähetyskoulutuksen auttaneen parempaan yhteistoimintaan. Samoin kumppanuuksien luominen kansallisten helluntailiikkeiden kanssa on selkiyttänyt lähettien roolia.

70-vuotisetapille tuleva lähetysmies kantaa huolta lähetysinnon säilymisestä seurakunnissa.

– Jokaisella sukupolvella tulisi olla oma lähetystuli ja kutsu. Meillä on vertaansa vailla oleva lähetyshistoria. Historialla ei kuitenkaan voida ratsastaa. Työ on kesken. Jeesus ei ole perunut lähetyskäskyään.

Pauli Runolinnan lähetyskutsumus on koskettanut laajasti maita ja sydämiä. Viime vuosina pääpaino on ollut Itä-Aasiassa, missä hän toimi Fidan alueellisena koordinaattorina 2015 loppuun asti. Tehtäviä on kertynyt myös kotimaassa. Lähetysseurakunnassa hän on edelleen lähetystoimikunnan johdossa ja valtakunnan tasolla neuvoa-antavien vanhimpien ryhmässä. Lapsena alkanut Hengen palo ei ole sammunut.

Pauli täyttää 70 vuotta 3.9.2016. Tapahtumaa juhlitaan perhepiirissä.


Arto Hämäläinen


Lukijalta
51

Lukijalta22.3.2024 | Olen kiitollinen, että maakuntalehdissämme on auennut toistuvasti tilaa Raamatun sanomaa korostaville kirjoituksilleni. Usein ne sivuavat yhteiskunnallisia haasteita, unohtamatta ikuis...
LukijaltaIhmisten puheissa toistuvat usein ilmaisut kuten ”Kuolema kuittaa univelat” tai ”Haudassa saa sitten levätä”. Ne ovat tavallisia tapoja vältellä ajatusta kuolemanjälkeisestä elämästä ja vaeltaa va...
Lukijalta21.11.2023 | Helluntaikirkon oppikäsityksessä Jeesuksen paluusta ei ole enää vain yhtä tulkintamallia. Jeesuksen paluusta itsessään ollaan varsin yksimielisiä, mutta seurakunnan tempauksen ajoituk...
Lukijalta24.10.2023 | Iso Kirja on hehkuttanut tänä vuonna Opisto omaksi -teemaa. Sen tavoitteena on, että seurakunnat ja niiden jäsenet ottaisivat ja kokisivat entistä enemmän omistajuutta yhteisestä opis...
LukijaltaApostoli Paavali ei tahtonut pitää Roomassa asuvia veljiä tietämättöminä ”tästä salaisuudesta, että Israelia on osaksi kohdannut paatumus – hamaan siihen asti, kunnes pakanain täysi luku on sisäll...
Lukijalta(20.3.2023) Tammikuussa seurakuntamme johtajisto sai ihmetteleviä yhteydenottoja koskien paikallista Turvallinen seurakunta -lausuntoa, jossa olemme osallisena. Siinä oli virheellisesti na...
Lukijalta(6.3.2023) Uudet hyvinvointialueet aloittivat vuoden alusta. Kotiin saamamme esitteen mukaan uuden hyvinvointialueen keskeinen tehtävä on ”hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistäminen yht...
LukijaltaTranslain uudistaminen vietiin eduskunnassa maaliin 1.2.2023 äänin 113–69. Lain mukaan jokainen täysi-ikäinen kansalainen voi vaihtaa sukupuolensa pelkkänä ilmoitusasiana. Korjausleikkauksia ja lä...
LukijaltaOikeaoppisuuden tarve on ihmiselle ominaista ja johtuu osin siitä, että se on eräs turvallisuuden tunnetta ruokkiva väline. Uskon kysymyksissä oikeaoppisuuden tarve on hälyttävän suuri. Osasyynä s...
Lukijalta(27.12.2022) Silmiini sattui erään teologin lehtikirjoituksen otsikointi: ”Ateisti, joka tuntee Jumalan?” Kysymysmerkin kanssakin toteamus on absurdi. Ateisti kieltää Jumalan olemassaolon ja kaike...
Lukijalta(22.11.2022) Kun tulin aikoinani uskoon, sain näyn hengellisestä työstä. Se oli määrittelemätön pakottava tarve olla jotenkin hyödyksi Jumalan valtakunnassa. Tämä tarve on ollut läpi uskossa oloaj...
LukijaltaPaimen Plus -lehden kesäkuun numeron talouspalstalla olleessa kirjoituksessa kerrottiin seurakuntien lämpölaskujen noususta viime talvelta. Sama suunta näyttää jatkuvan myös tulevana talvena. Kerr...
LukijaltaJeesus joutui usein herättelemään kuulijoitaan. Tässä muutamia otteita Jeesuksen sanoista: ”Ettekö käsitä? Kuinka te ette käsitä, etten minä puhunut teille leivästä?” Niin hän sanoi heille: ”Ettek...
LukijaltaYhdysvalloissa korkein oikeus kumosi kesäkuussa vanhan ns. Roe vs Wade -nimellä tunnetun, aborttioikeuden turvanneen ennakkopäätöksen. Näin se teki sen, minkä kokeneiden ja laintuntevien tuomareid...
LukijaltaSanan- ja uskonnonvapaus ry (SUV) on osoittanut tarpeellisuutensa kansan keskuudessa. Kesäkuussa 2021 perustettu yhdistys on saanut aatteensa taakse jo yli 1 000 jäsentä ympäri Suomea.
Yh...
LukijaltaHesekielin kirjan luku 33 kertoo sielunhoitajan ja profeetan vastuusta. Toisesta jakeesta löytyvät puhuttelevat sanat: ”Jos minä annan miekan tulla maan kimppuun ––.” Nykyiset aseet eivät ole miekkoja...
LukijaltaLähetyspastori Markku Karjalaisen mukaan Uusi testamentti opettaa seurakunnan johtavan pastorin ja vanhimman viran kuuluvan miehille. Raamatussa sanotaan, että vanhimman virkaan tulee valita ”yhde...
LukijaltaKansallisen veteraanipäivän aikana (27.4.), kun uutiset kertovat Suomen tasavallan presidentti Sauli Niinistön potevan koronan jälkeen keuhkokuumetta, olen pohtinut, kuinka tärkeää on, että maamme...
LukijaltaRisto Karhu esitti Ristin Voitossa 17 kysymyksen: ”Jeesuksen paluu – ennen suurta ahdistusta?” Kirjoitus keskittyi ensisijaisesti odottamamme tempauksen ajankohdan pohdintaan. Mielestäni Risto Kar...
LukijaltaLänsimaiden kristittyjen piirissä on laajalti käsitys, että seurakunnan salainen tempaus tapahtuisi ennen suurta ahdistusta. Etenkin vapaiden suuntien käsitykseen on paljolti vaikuttanut Vilho Har...
LukijaltaJumala ilmoittaa itsensä Raamatun Sanan kautta mutta myös kansojen vaiheissa. Erityisen selvästi tämä ilmenee Israelin kansan historiassa ja nykyhetkessä.
Suomen kansan eri vaiheissa olem...
LukijaltaKiitos Reijo Mänttärille palautteesta (RV 9/22) kirjani erään luvun pohjalta tehtyyn artikkeliin. Tila ei riitä palautteen seikkaperäiseen käsittelyyn, mutta teen joitain yleisiä huomioita. ...
LukijaltaPuheessaan Korneliuksen talossa apostoli Pietari tahtoi sitoa uudet opetuslapset herätyksen alkuperään. Siksi hän sanoo: ”– – sen sanan, joka lähtien Galileasta on levinnyt koko Juudeaan, sen kast...
LukijaltaLehden emerituspäätoimittaja Leevi Launonen pohdiskeli kasvatustieteen asiantuntijana syvällisesti ihmisen persoonaa (RV 5). Hän toteaa ihmisen luonteen kasvamisen jääneen taka-alalle 1900-luvun l...
LukijaltaPitkittynyt poikkeusaika on kuormittanut lapsiperheiden arkea, typistänyt tärkeitä vertaistukiverkostoja ja kaventanut seurakuntayhteyttä. Lasten hengellinen kasvatus on jäänyt pitkälti vanhempien...
LukijaltaHyvin usein puhutaan pettäjä Jaakobista tai siitä, kuinka Jaakob petti veljensä. Ovatkohan nämä ajatukset koko totuus?
1. Moos. 25:21,23: ”Iisak rukoili Herraa vaimonsa puolesta, sillä tä...
LukijaltaVastine Kalevi Marinille – "Ekumeniaa ei tarvitse pelätä"

Ristin Voitossa 46 oli Kalevi Marinin mielipidekirjoitus, joka kommentoi Ristin Voitossa 41 julkaistu...
LukijaltaRistin Voitossa 41 oli hätkähdyttävä artikkeli Helluntailaisena ekumeniaa vahvistamassa. Petri Mäkilä sanoittaa siinä teologian toht...
LukijaltaSuomessa on viime vuosien aikana kyseenalaistettu kristillisiä arvoja. Raamatun mukaista uskoa tunnustavat kokevatkin, että kaikkea muuta suvaitaan paitsi kristillisiä arvoja.
Kuitenkin e...
LukijaltaLehden sivuilla on jälleen käyty keskustelua naisen asemasta. RV:n numerossa 41 Hannu Kangasniemi esitti miehen ja naisen välisen hierarkian olevan osa Jumalan asettamaa järjes...
LukijaltaRistin Voitossa 30–31 oli kirjoitus kalvinismista. Näkemys miehen ja naisen erilaisista sukupuolisidonnaisista rooleista perheessä ja seurakunnassa nousi esiin yhtenä jäsenille tärkeänä näkök...
LukijaltaKesän päivityksiä, uutisia ja mainoksia lukiessa mieleen on noussut kysymys: Onko sellainen paradoksi mahdollista, että voin olla ihmisoikeuksien ja solidaarisuuden puolella ja samaan aikaan kriti...
LukijaltaSuurella mielenkiinnolla, jännityksellä, rakkaudella ja ilolla tartuin Evankelistakoti elää -kirjaan. Jokainen kirja, joka kertoo helluntaiherätyksen alkuajoista Suomessa, sen toiminnast...
LukijaltaOlen kuullut joidenkin väittävän, etteivät uskovat joudu viimeiselle tuomiolle. Silloin tarkoitetaan ns. erillistä ylöstempausta, joka on erotettu ylösnousemuksesta viimeisenä päivänä. Kuitenkin t...
LukijaltaNettikonferenssissa näki paljon mielenkiintoisia vastauksia otsikon kysymykseen. Laulu- ja soitinyhtye Exit sai paljon myönteistä palautetta. Monet pitivät sen esiintymistä jopa koko tapahtuman pa...
LukijaltaPaljolla kirjantekemisellä ei ole loppua. Ristin Voitossa on kirja-arvioita, joista toiset ovat hyviä ja rakentavia uskoamme ajatellen, toiset ovat sitten vähemmän hyviä. Markus Maj...
LukijaltaRistin Voitto -lehden pääkirjoituksessa (12/21) Waltteri Haapala korostaa pastorien johtajuutta ja heidän kunnioittamistaan sangen voimakkaasti. On toki tärkeää, että pastorit saavat heille kuuluv...
Ristin Voiton verkkosisältö nyt Ajassa-lehdessä – diginäköislehti päivittyy toistaiseksi tutulle paikalle ristinvoitto.fi:hin
Seurakunnat: Maksukorttidiakonian myötä keskustelut ovat muuttuneet syvällisemmiksi
Kuurojen työtä jo 50 vuotta – Juhlavuosi huipentuu Juhannuskonferenssin puheenvuoron lisäksi lokakuussa pidettävään juhlaan