Joutsenet palaavat jo Pohjoisjärvelle ja lentävät Ison Kirjan alueen
yli. Viisikymmenvuotispäivän kynnyksellä konferenssikeskuksen johtajalla Marko Halttusella on puolestaan sellainen vaikutelma, että
17:n Isossa Kirjassa vietetyn vuoden jälkeen hän saattaa olla valmistautumassa
johonkin uuteen.
Mies liikuttuu, kun mieleen nousee koko
elämän ajan mukana kulkenut ajatus Euroopasta, joka tarvitsee evankeliumia.
– Minulla on ollut haaveena, että jos
joskus voisin tehdä jotakin maanosamme eteen, mutta vielä ei ole harmainta
aavistusta, mitä, missä ja milloin se olisi.
Ranska vai Suomi?
Eurooppaan Halttusen tie on vienyt ennenkin.
Syksyllä 1987 uskovainen helluntaiperheen
poika Lievestuoreelta muutti Brysseliin opiskellakseen Raamattua Continental
Theological Seminaryssa.
Opintoihin kului neljä vuotta, ja vuoden
kuluttua paluusta kotiseurakunta päätti pyytää kasvattiaan väliaikaiseksi
pastorikseen. Työnkuvaan kuului myös koulutyötä Keski-Suomen alueella.
Jo vuosia Marko oli pitänyt yhteyksiä
Ranskassa asuvaan Heleniin, jonka juuret äidin puolelta johtavat
myös Lievestuoreelle. Vuonna 1993 nuoret menivät kihloihin ja vuonna 1995
naimisiin.
– Se oli iso käännekohta elämässä:
kotona asuminen ja kotiseurakunnan pastorina oleminen päättyivät. Muutimme
Ranskaan Montpellierin kaupunkiin, jossa Helenillä oli vielä vuosi opintoja
jäljellä, Marko Halttunen kertoilee.
Ranskassa hän panosti jo Brysselissä
aloittamiinsa ranskanopintoihin ja pystyi hyödyntämään kielitaitoaan myös
paikallisen seurakunnan työssä.
Halttunen pohtii, että elämä olisi
mennyt aika eri latuja, jos perhe ei olisikaan palannut Suomeen vuoden
kuluttua. Tuliaisena nuorellaparilla oli pieni poikavauva.
Lyhyen Lievestuoreen-jakson jälkeen
Halttuset lähtivät Nurmijärvelle Markon pastorinpestin perässä ja olivat
Etelä-Suomessa neljä vuotta. Vuosituhannen vaihteessa kutsuikin yllättäen
Keuruu ja Iso Kirja -opisto.
– En tiedä, mistä nimeni oli juolahtanut
hallituksen mieleen, mutta uskalsin vastata kutsuun, ja maaliskuun alusta 2001
olen ollut täällä. Tämä on ollut pisin ja merkittävin jakso työurallani. Työni
on haastavaa ja antoisaa, Marko Halttunen kiteyttää.
– Siihen on sisältynyt suurjuhlia,
jäsen-, seurakunta- ja sidosryhmäyhteyksien hoitamista, kuoromatkoja,
opetusta ja rakennushankkeita, kuten Iso Pata vuonna 2006.
”Sinusta taitaa tulla
saarnaaja”
Marko Halttunen nauttii työssään etenkin seurakuntayhteyksien
hoitamisesta muun muassa saarnavierailujen muodossa.
– Saarnaaminen on kutsumukseni ytimessä,
Halttunen sanoo.
Sanat vahvistaa 16-vuotiaana
puheenvuoron jälkeen kuultu kommentti ”Sinusta taitaa tulla saarnaaja”.
Saarnaaminen on kiinnostanut Halttusta
niin paljon, että hän on tehnyt aiheesta myös gradun teologian opinnoissaan.
Asiantuntijalta voikin kysyä pienen saarnavinkin vaikka kesken syntymäpäivähaastattelun.
– Gradussani löysin kymmenen hyvän
saarnan laatutekijää, joita ovat muun muassa aiheen sytyttävyys, kahlitsematon
käsikirjoitus ja vuorovaikutus yleisön kanssa. Todella tärkeää saarnaajalle
on minusta tekstin uudelleen kokeminen. On hienoa, kun raamatunteksti alkaa
elää uudella tavalla jossakin tietyssä tilanteessa.
Peruslähtökohta saarnalle on Halttusen mielestä rukous ja johdatuksen
etsiminen oikean teeman ja tekstin löytämiseksi.
Helluntailiikkeen saarnaperinteessä Halttunen kiittää Pyhän
Hengen voitelun painottamista ja saarnaajien persoonallisuuden vaalimista.
Liikkeessä myös saarnataan edelleen Sanasta. Toisaalta myös
helluntaisaarnojen heikkouksia löytyy.
– Joskus liikkeessämme on ajateltu, että kun kerran on Pyhän
Hengen voitelu, ei tarvitse valmistautua. Saarnoja on vaivannut myös
johdonmukaisuuden ja jäsentelyn puute.
Paluu nuoruuden harrastukseen
Marko Halttunen on totuttu näkemään Juhannuskonferenssin ja
muiden suurtapahtumien lavalla. Konferenssitoiminta onkin Halttusen toinen
”lempilapsi” IK-opistossa.
Halttunen toivoisi, että Juhannuskonferenssi voisi elävöittää
seurakuntia ympäri vuoden.
– Konferenssi kokoaa paljon sellaisiakin ihmisiä, joita ei näy
seurakuntien arjessa. Jospa tapahtumamme voisivat vahvistaa aktiivista
seurakuntakristillisyyttä.
Jo historian lehdille siirtynyt Iso Soitto -festivaali houkutteli
Ison Kirjan alueelle paljon myös muita kuin helluntaiseurakunnissa tuttuja
kasvoja. Ihmisten tavoittaminen ja palveleminen jatkuvat muun muassa
leirintäalueella ja frisbeegolfradoilla.
Ei ihme, että Halttunen oli kehittämässä Isoon Kirjaan juuri
musiikkitapahtumaa – monenlaisen musiikin ystävä kun on. Nuoruuden
musiikkiharrastus heräsi odottamattomasti eloon noin vuosikymmen sitten, kun
hän kaivoi rumpukapulat esiin saarnaajan salkustaan. Praisement-ylistysbändi
esiintyi myös syntymäpäivillä.
– En osannut odottaa tällaista jaksoa, enkä koskaan ollut kuvitellutkaan
kirjoittavani lauluja, myös muutaman kappaleen yhtyeelle säveltänyt ja
sanoittanut Marko Halttunen sanoo.
Syntymäpäivillä viisikymppisiltä odotetaan kai yleensä juhlapuhetta,
joka kertoo, mitä päivänsankari on oppinut elämänsä aikana. Marko Halttunen
summaa kokemuksensa Jumalan uskollisuuteen sekä nöyryyden oppimiseen.
– Vaikka monet tekijät sotisivat sitä vastaan, Jumalaan voi ja kannattaa
aina luottaa. Ja ollaksemme edes vähän suuren Jumalan käytössä meidän on
opittava olemaan nöyriä. Se on perushyve, jota Raamattu painottaa.
Syntymäpäiväsankari toivoo RV-lehden lukijoiden mahdolliset
muistamiset Iso Kirja ry:n keräys-tilille: FI53 4762 1020 0444 08.
Tamperelaiset ystävykset Milka Myllynen ja Mia-Carita Hahl ovat sitä ihmistyyppiä, jotka keksivät jatkuvasti uusia luovia ideoita ja käärivät aikailematta hihansa t...
TeemaEero Antturi Kun Marko Selkomaa tuli uskoon 13-vuotiaana, hän koki hyvin pian Jumalan kutsuvan häntä saarnaajaksi ja lähetyssaarnaajaksi. – Noita ilmaisuja silloin käytettiin, muistelee nyt 52-v...
TeemaKun Julius Kankkunen aloittaa elämäntarinansa kertomisen, kuulija ei voi olla nauliutumatta paikoilleen. Lapsuuden uskoontuloa seuraa toinen toistaan traagisempia tapahtumia: Ensin...
TeemaYhteiskristillisen Uskovaiset nuoret -nettiyhteisön vastaava
nuorisotyöntekijä Mikael Elmolhoda on saanut vuosien aikana tukevaa
tuntumaa eri kristillisten piirien nuoriin.
...
TeemaEläköityneellä opettaja Juhani Happosella on tallessa kansioita, joihin on
kertynyt yli 200 samaa aihetta käsittelevää lehtileikettä. Ne kertovat
taistelusta, jonka hän kävi 1980-luvulla...
TeemaHyvä Sanoma ry:n keräämillä lahjoitusvaroilla jaetaan tänäkin vuonna joulumuistaminen jokaiseen maamme vankilaan. Helluntaiseurakuntien vankilatyö välittää vankien luettavaksi yli tuhat Hyvä Sanoma -j...
TeemaLähi-idän
kristityistä puhuttaessa tulee melko
nopeasti esiin myös vaino. Islamilaisista yhteiskunnista
ja lujista sukusiteistä juontava
ilmiö tuli näkyväksi Suomessakin äskettäin,
kun to...
TeemaRukous merkitsee musiikkievankelistana toimivalle Jipulle elämän kantavaa voimaa. Tänä syksynä hän on saanut kokea niin pieniä kuin suuriakin ihmeitä.
TeemaHerra, osoita minulle tie ja tee minut halukkaaksi sitä vaeltamaan. Uskallettua on viipyä, ja vaarallista on jatkaa matkaa. Täytä siis minun ikävöimiseni ja osoita minulle tie.
TeemaOnko evankeliointi koko seurakunnan
tehtävä? Kenelle se
oikein kuuluu? Miksi
niin harvat innostuvat nykyisin
evankelioimisesta? Ja
mitä se oikeastaan käytännössä
on?
TeemaEvankelioimisen suuria
innovaatioita helluntailiikkeessä olivat
1900-luvun alkupuolella telttakokoukset
ja kitarakuorot. Evankelioiva
Hyvä Sanoma -lehti perustettiin sota-aikana. Pai...
TeemaBilly Grahamin puheet suunniteltiin tarkkaan etukäteen. Avausiltaan sisältyi elokuvamainen kohtaus, jossa yksinäinen nainen veti väkijoukon liikkeelle.
TeemaKatolinen aktiivi kirjoitti avoimen kirjeen Suomen helluntailaisille, ja RV pyysi siihen vastineen. Yhteisöjen suhteissa kaikki ei ole sitä, miltä näyttää.
UutisetLähestyn teitä, rakkaat Suomen helluntailaiset,
ennen kaikkea kristittynä, joka tunnustaa samaa Apostoliseen uskontunnustukseen
kirjattua uskoa, jota tekin tunnustatte.
Toiseksi lähe...
UutisetKatolinen teologi Emil Anton
on lähestynyt avoimella kirjeellään Suomen helluntailiikettä reformaation
merkkivuoden tiimoilta. Kirjoituksellaan hän halusi herättää keskustelua, vähentää
enn...
Teema”Yksi viime vuosikymmenten
merkittävimmistä globaalin
kristillisyyden ilmiöistä.” Näin
suurin sanoin on luonnehdittu helluntailaisten
ja roomalaiskatolisen kirkon
vuonna 1972 aloittamaa k...