MAF tarjoaa ilmakuljetuspalveluita vaikeissa olosuhteissa

MAF:n lentokone De Havilland Rapide Madagaskarilla 1950-luvulla. Monille kolmannen maailman ihmisille MAF:n lentokoneet ovat olleet ensimmäisiä lentokoneita, joita he ovat nähneet.
MAF:n lentokone De Havilland Rapide Madagaskarilla 1950-luvulla. Monille kolmannen maailman ihmisille MAF:n lentokoneet ovat olleet ensimmäisiä lentokoneita, joita he ovat nähneet.
Vuonna 1948 kaksi lähetyslentämisen pioneeria, Stuart King ja Jack Hemmings, olivat lentämässä vuorten yli Burundissa, keskellä Afrikkaa. He olivat Afrikassa kirjaimellisesti kartoittamassa lähetysasemia ja selvittämässä, miten lentokoneita voitaisiin käyttää kristillisen lähetystyön hyväksi. Kulkuneuvona miehillä oli keräysrahoilla hankittu kaksimoottorinen Miles Gemini -lentokone.

Heidän ylittäessään yli kolmeen kilometriin kohoavia vuorenhuippuja ilmaantui voimakas laskeva ilmavirtaus, joka painoi alitehoisilla moottoreilla varustettua lentokonetta alaspäin. Se törmäsi vuoren huippuun ja liukui sen jälkeen vuorenrinnettä alaspäin. Lentokone romuttui täysin, mutta ei syttynyt palamaan, eivätkä lentäjät saaneet naarmuja pahempia vammoja.

King ja Hemmings ihmettelivät, miksi Jumala salli onnettomuuden tapahtua. Puolen vuoden lentämisen jälkeen matkaa jatkettiin kuorma-autoilla ja tutkimusmatka vietiin päätökseen.

Nyt 94-vuotias King ajattelee, että onnettomuus auttoi osaltaan tuntemaan niitä olosuhteita, joita lähetyslentäjät Afrikassa kohtaavat. MAF:n lentäjällä täytyy nykyään olla 500 lentotunnin kokemus ennen kuin hänet voidaan lähettää Afrikkaan. Aasiassa olosuhteet ovat vielä vaikeammat, ja siellä vaatimuksena on 1 000 lentotuntia.

Lähetyslentäjien järjestö MAF aloitti työnsä Afrikassa vuonna 1950, kun ensimmäinen lentokone lähetettiin Sudaniin. Yhtenä lentäjänä oli Stuart King.

– Etelä-Sudanissa oli vaikeaa, sillä maasto on pääasiassa suota. Onnistuimme kuitenkin rakentamaan sinne kiitoratoja ja laajentamaan toiminta-aluettamme, King kertoo.

Normandian maihinnoususta Afrikkaan

Stuart King syntyi Lontoossa vuonna 1922 ja koki hengellisen heräämisen 15-vuotiaana.

– Halusin päästä taivaaseen. Ajattelin, etten ollut riittävän hyvä. Viikko toisensa jälkeen yritin olla riittävän hyvä, mutten onnistunut. Lopulta ymmärsin, että Jeesus oli tehnyt kaiken minun puolestani eikä minun tarvinnutkaan olla riittävän hyvä, King sanoo nauraen.

Hän opiskeli insinööriksi ja suoritti opintojen ohessa lentolupakirjan. King lähti vapaaehtoisena sotapalvelukseen vuonna 1941 mutta ei päätynyt lentäjäksi vaan insinööriupseeriksi, joka vastasi Kuninkaallisten Ilmavoimien (RAF) hävittäjälaivueen lentokoneiden huolloista.

– Siellä sanottiin, että lentäjän voi kouluttaa puolessa vuodessa, mutta insinööriupseerin kouluttamiseen menee kolme vuotta. Molempia tarvittiin, ja minulla oli jo insinöörin koulutus, King kertoo.

Sotavuosina King palveli Spitfire-hävittäjistä koostuvan laivueen teknisenä upseerina sekä Hawker Typhoon -maataistelukoneista koostuvassa laivueessa, joka siirtyi Normandiaan liittoutuneiden vallattua sen.

Sota-aikana kertynyttä kokemusta tarvittiin, kun Mission Aviation Fellowship eli MAF perustettiin vuonna 1945. Muut perustajat olivat entisiä hävittäjälentäjiä, jotka arvostivat Kingin teknistä osaamista. He halusivat käyttää lentokoneita sotimisen sijasta hyvään tarkoitukseen.

Jumala tuntee tien

King koki sota-aikana ahaa-elämyksen lukiessaan sotilaille tarkoitettua lehteä nimeltä  Practical Christianity (Käytännön kristillisyys).

– Jumala sanoi minulle: ”Stuart, kristillisyytesi ei ole vielä riittävän käytännöllistä. Uskot minuun ja seuraat minua, mutta et ole antanut koko elämääsi minulle.” Sen jälkeen tajusin, että Jeesus ei halua olla vain pelastajani vaan Herrani ja mestarini. Lopultakin aloin luottaa häneen täysin, King kertoo.

Jumala antoi Kingille vielä varmemman vakuuden:

– Kerran olin lukemassa Heprealaiskirjeen lukua 11, jossa kerrotaan, että Abraham kulki eteenpäin tietämättä, minne oli menossa. Jumala sanoi minulle: ”Tuo on minun kutsuni sinulle. Sinä et tiedä, minne olet menossa, mutta minä tiedän. Abraham luotti Jumalaan, ja niin sinunkin täytyy uskoa minuun.”

Toimintaa ympäri maapallon

Sudanin jälkeen King toimi lähetyslentäjänä Etiopiassa, Tansaniassa, Keniassa, Tšadissa, Keski-Afrikan tasavallassa sekä Madagaskarilla ja sitten vuosikymmeniä MAF:n toiminnanjohtajana.

– Missään ei ole ollut yhtä vaarallista kuin Euroopassa sota-aikana, kuittaa King kysymyksen vaarallisimmasta maasta, jossa hän on toiminut.

Afrikan jälkeen MAF on laajentanut toimintaansa Aasiaan, Etelä-Amerikkaan ja Oseaniaan. Tällä hetkellä MAF:lla on maailmalla 135 lentokonetta ja noin tuhat työntekijää yli 35 maassa. Lentäjien lisäksi tarvitaan muun muassa lentomekaanikkoja, IT-ammattilaisia, lentoturvallisuusasiantuntijoita ja kirjanpitäjiä.

Henkiä ja sieluja pelastamassa

MAF:n tehtävänä on auttaa lähetysjärjestöjä, paikallisia kirkkoja ja humaanitaarisia järjestöjä tarjoamalla niille ilmakuljetuspalveluita. Meneminen kaukaisiin maihin ja vaikeisiin olosuhteisiin toisten auttamiseksi todistaa jo Kristuksesta, mutta lisäksi MAF:n työntekijät todistavat elämällään niissä paikoissa, joissa toimivat.

Tavanomaisia MAF:n tehtäviä ovat lähetysjärjestöjen työntekijöiden kuljettaminen, järjestöjen tavarakuljetukset ja ambulanssilennot, joilla pelastetaan ihmishenkiä huonojen kulkuyhteyksien maissa. Esimerkiksi Mongoliassa ei ole käytännössä lainkaan tieverkkoa vaan kuoppaisia ajouria, eikä onnettomuuksiin joutuneita tai vakavasti sairastuneita voida kuljettaa maastoautoilla satojen tai tuhansien kilometrien matkoja.

Katastrofiapu on tärkeä osa MAF:n toimintaa, jonka lentokoneet siirretään tarvittaessa hyvin nopeasti katastrofialueille. MAF oli ensimmäisenä paikalla Haitissa vuoden 2010 maanjäristyksen jälkeen sekä Indonesian Acehissa vuoden 2004 tsunamin jälkeen. Molemmissa jokseenkin kaikki rakennukset ja tiet tuhoutuivat, koko yhteiskunta lakkasi hetkeksi olemasta, eikä auttajia ja avustustarvikkeita olisi saatu perille ilman lentokoneita.

– Jumala haluaa käyttää lentokoneita työkaluinaan, pelastaakseen ihmishenkiä ja levittääkseen sanomaa rakkaudestaan ja armostaan. Minulle on etuoikeus saada olla Jumalan palveluksessa, King sanoo.


Matti Pirhonen








40 vuotta suomalaista lähetyslentämistä


Moni suurissa kauppakeskuksissa käynyt on tänä vuonna hieraissut silmiään nähdessään sisätiloissa lentokoneen. MAF Suomi järjestää 40-vuotisen taipaleensa kunniaksi juhlakiertueen, jonka pääosassa on kuusipaikkainen Cessna 206 -lentokone. Se oli ensin 20 vuotta MAF:n käytössä Afrikassa ja sitten 20 vuotta MAF:n koulutuskäytössä Suomessa. Vuoden 1966 mallisen lentokoneen rekisteritunnus on OH-MAF.

OH-MAF lensi Afrikassa 7 863 tuntia ja 1,8 miljoonaa kilometriä. Sillä lennettiin Keniassa, Somaliassa, Tšadissa, Sudanissa, Etiopiassa, Zairessa, Tansaniassa, Keski-Afrikan tasavallassa, Kamerunissa ja Nigeriassa. Eräs sen viimeisistä tehtävistä maailmalla oli Tšadin nälänhädän uhrien auttaminen vuonna 1985.

Vuonna 1976 perustettiin Suomessa neuvottelukunta edustamaan MAF:n työtä. Toiminta laajeni, kun vuonna 1982 perustettu Gospel Flight ry alkoi kouluttaa lähetyslentäjiä Suomessa. Sen perustajajäsenet olivat eläkkeelle siirtyneitä Ilmavoimien lentäjiä, kaikki helluntaiseurakuntien jäseniä. Vuonna 1994 perustettiin Suomen Lähetyslentäjät ry eli MAF Suomi.

MAF:n tehtävissä maailmalla on tällä hetkellä viisi suomalaista perheineen. MAF Suomi antaa myös lentokoulutusta Malmin lentoasemalla Helsingissä.

MAF Suomella on kahdeksan jäsenyhteisöä, jotka ovat Evankelis-luterilainen Lähetysyhdistys Kylväjä ry, Fida International ry, Finlands Svenska Baptistsamfund, Missionskyrkan i Finland, Pilottipiiri ry, Suomen Evankelisluterilainen Kansanlähetys ry, Suomen Luterilainen Evankeliumiyhdistys ry ja Suomen Vapaakirkko. Suomen Lähetysseura ry:n kanssa on yhteistyösopimus. MAF Suomi on toteuttanut Mongoliassa kehitysyhteistyöhankkeen, jossa koulutettiin lääkäreitä ja hoitajia potilaiden ilmakuljetuksia varten.

Lisätietoja: www.maf.fi.


51

Helluntaiseurakuntien jäsenkehityksessä pientä virkistymistä
Seurakunnat: Maksukorttidiakonian myötä keskustelut ovat muuttuneet syvällisemmiksi
Kuurojen työtä jo 50 vuotta – Juhlavuosi huipentuu Juhannuskonferenssin puheenvuoron lisäksi lokakuussa pidettävään juhlaan
Seurakuntien perustajille uusia verkostoja