Lukeminen laajentaa horisonttia

Lapsena Suvi Kankkunen kantoi reppukaupalla kirjoja kotiin kirjastosta. Vaikka tahti on huippuajoista hidastunut, hän tulee nykyäänkin lukeneeksi ainakin yhden kirjan kuukaudessa.

Suomen teologisen opiston Hope-raamattukoulun johtajana työskentelevä Kankkunen lukee hengellistä ja teologista kirjallisuutta jo työnsä vuoksi. Kauppatieteen maisteria kiinnostaa myös johtamiskirjallisuus, mutta hän pyrkii laajentamaan horisonttiaan monille aloille faktasta fiktioon.

– Filosofia kiinnostaa minua, samoin taide. Parhaillaan luen Csikszentmihalyin kirjaa luovuudesta ja flow’sta. Mielestäni luovuutta ylipäänsä lisää se, että on tietoa monilta eri aloilta sen sijaan, että olisi keskittynyt vain yhteen asiaan.

Lukiessa saa hiljentyä

Kun Kankkunen alkaa suunnitella uutta kurssia, hän saa ajatukset rullaamaan siten, että lukee jotain aiheeseen liittyvää kirjaa. Parhaimmillaan lukeminen on kuitenkin rentoutumiskeino.

– Lempisunnuntaiaamuni menee siten, että herään, keitän kahvit ja istun kolme tuntia aamupalapöydässä lukemassa.

Hengellinen opetuskirjallisuus kuuluu nykyään enemmän työhön kuin vapaa-aikaan. Kankkunen on kuitenkin saanut paljon virikkeitä hengelliseen kasvuunsa juuri kirjojen kautta.

– Elämäkerrat ja ihmiselämä yleensäkin on puhuttelevaa. Uusi aluevaltaukseni ovat hengelliset klassikot ja hartauskirjallisuus, jota luetaan vähän kerrallaan. Luin hiljattain  Henri Nouwenin rukouskirjan A Cry for Mercy, jossa on lyhyitä rukouksia. Vapaakristillisessä perinteessä kasvaneelle on aika vierasta rukoilla jonkun toisen sanoilla, mutta koin sen hyvänä.

Kankkunen pitää siitä, että lukiessa saa hiljentyä ja keskittyä miettimään asioita omaan tahtiin. Kesken lukemisen voi pysähtyä tekemään muistiinpanoja, mikä ei onnistu yhtä helposti esimerkiksi elokuvaa katsoessa.

Vaikka toiset lukevat luonnostaan enemmän kuin toiset, jonkin verran lukemista voi Kankkusen mielestä suositella kaikille. Jos tekstin seuraaminen tökkii, tarjolla on äänikirjoja, ja esimerkiksi Raamatun voi lukea kokonaan kuuntelemalla.

– Kannattaa kokeilla monenlaisia kirjoja, ensin vaikka pieniä ja ohuita. Jotkut oppivat jo varhain itsestään sellaisen ajatuksen, että en ole mikään lukija, mutta ajatus ei välttämättä pidä paikkaansa. Jos aikaa on vähän, on parempi keskittyä säännöllisyyteen kuin määrään.

– Esimerkiksi parikymmentä sivua päivittäin lukemalla tulee vuodessa lukeneeksi jo monta paksua kirjaa.

Punnittua sisältöä

Myös Jarkko Anttila löysi kirjat jo lapsena. Etenkin Viisikot, Tarzanit ja dekkarit olivat pojan suosiossa, mutta isän kanssa tuli etsittyä kirjahyllystä klassikoitakin, kuten Monte Criston Kreivi ja Mikael Karvajalka.

Uskoontulon jälkeen Anttilaa alkoivat kiinnostaa hengelliset kirjat ja Raamatun kommentaarit. Ilmailualalla työskentelevä mies tarttuu mielellään myös johtamiskirjoihin, ja viime aikoina hän on perehtynyt elämänhallintaan ja henkilöhistoriaan. Hän kuvaa itseään yöpöytälukijaksi, joka hyvän kirjan sattuessa kohdalle intoutuu lukemaan päivittäin.

– Haen kirjoista oivalluksia elämään ja ajattomia ajatuksia. Yleensä luen kerralla yhden kokonaisuuden, jota pureksin ennen seuraavaa pätkää. Kirjoja jää myös kesken, enkä jaksa lukea sellaista tekstiä, joka ei jätä tilaa omalle pohdinnalle.

Anttilan kokemuksen mukaan lukeminen rauhoittaa infotulvan keskellä elävää nykyihmistä. Kirjojen kautta tuleva tieto on usein jalostetumpaa ja paremmin taustoitettua, kuin mitä digitaalinen media tarjoaa.

– Hengelliset kirjat ovat parhaimmillaan tuoneet rohkaisua uskonelämään. Epäilyksen ja kivun kausina ne ovat auttaneet käsittelemään tunteita ja antaneet toivoa.

Sekä Anttilan että Kankkusen mukaan myös niin sanottu sekulaari kirjallisuus voi tukea uskoa. Molemmat suosittelevat etenkin klassikkoromaaneja.

– Kaunokirjallisuuden klassikoiden aihepiirit uppoavat syvälle ihmisyyden olemukseen. Hyvä romaani voi auttaa rentoutumaan ja tukea lepoa, Anttila sanoo. Kankkunen huomauttaa, että vanhoissa klassikoissa kristillinen ajattelu on usein luonteva osa tarinaa.

– Klassikot ovat klassikoita syystä, ja niistä voi oppia myös hengelliseltä kannalta. Me  olemme kaikki Jumalan luomia ihmisiä, joten hengellisen kokemuksen jakaminen koskettaa meitä kaikkia.


Säde Loponen






Suvin ja Jarkon kirjavinkit

 

Mailis Janatuinen: Sankareita ja pelkureita. Perussanoma, 2007.


Teoksen alaotsikkona on Raamatun miehiä Adamista Pietariin, ja nimensä mukaisesti se sisältää Raamatun henkilöiden elämäkertoja. Kirja tarjoaa rohkaisua ja välillä viiltäviäkin totuuksia Jumalan sanasta.

 

Oskari Saari: Aki Hintsa – Voittamisen anatomia. WSOY, 2015.


F1-lääkärinä tunnetun Aki Hintsan elämäkerta on aikakauteen istuva teos elämänhallinnasta. Se johdattaa etsimään identiteettiä ja punnitsemaan arvoja. Teos on maustettu kertomuksilla julkisuuden henkilöistä pintaa syvemmältä ja sisältää opetusta terveellisistä elämäntavoista.

Veli Laurentius: Jumalan läsnäolon harjoitus. Päivä Oy, 2006.


Teoksen sanomana on saavutusten ja menestyksen sijaan rauhan löytäminen Jumalan läsnäolossa keskellä arjen askareita. 1600-luvulla eläneen kirjailijan opit ovat kristillinen vaihtoehto mindfullnessille ja joogalle.

Eric Metaxas: Bonhoeffer – Pastori, marttyyri, näkijä, vakooja. Päivä Oy, 2013.


Bonhoefferin koko elämänkaari on vaikuttava, mutta eniten puhuttelee se, kuinka teologista ja opettajasta tuli vastarintaliikkeen taistelija, joka osallistui jopa murhahankkeeseen. Lukija jää pohtimaan Bonhoefferin ajatusta, jonka mukaan tekemättä jättäminen voi olla suurempi synti kuin taisteleminen pahaa vastaan silläkin uhalla, että tulisi tehneeksi jotain väärää.

 


Alister McGrath: C. S. Lewis – Elämä. Perussanoma, 2013.


Lewis on onnistunut ilmaisemaan kristinuskon keskeisimpiä periaatteita sekä faktan että fiktion muodossa. Elämäkerrasta käy ilmi, ettei kuuluisan maallikkoteologin elämä ollut suoraviivaista tai yksinkertaista, vaan hän joutui kokemaan ristiriitoja ja epäonnistumisia.

 


Henry Cloud: Välttämätön piste. Päivä Oy, 2012.


On tärkeää tietää, milloin jotakin asiaa kannattaa jatkaa ja milloin se tulee lopettaa, oli kyse sitten ihmissuhteista, työstä tai seurakuntaelämästä. Lopettamisen taidosta kirjoittava Cloud on koulutukseltaan sekä teologi että psykologi. Myös yhdessä John Townsendin kanssa kirjoitetut Boundaries-kirjat, joissa käsitellään terveiden rajojen määrittelyä, ovat lukemisen arvoisia.



Lukijalta
51

Lukijalta22.3.2024 | Olen kiitollinen, että maakuntalehdissämme on auennut toistuvasti tilaa Raamatun sanomaa korostaville kirjoituksilleni. Usein ne sivuavat yhteiskunnallisia haasteita, unohtamatta ikuis...
LukijaltaIhmisten puheissa toistuvat usein ilmaisut kuten ”Kuolema kuittaa univelat” tai ”Haudassa saa sitten levätä”. Ne ovat tavallisia tapoja vältellä ajatusta kuolemanjälkeisestä elämästä ja vaeltaa va...
Lukijalta21.11.2023 | Helluntaikirkon oppikäsityksessä Jeesuksen paluusta ei ole enää vain yhtä tulkintamallia. Jeesuksen paluusta itsessään ollaan varsin yksimielisiä, mutta seurakunnan tempauksen ajoituk...
Lukijalta24.10.2023 | Iso Kirja on hehkuttanut tänä vuonna Opisto omaksi -teemaa. Sen tavoitteena on, että seurakunnat ja niiden jäsenet ottaisivat ja kokisivat entistä enemmän omistajuutta yhteisestä opis...
LukijaltaApostoli Paavali ei tahtonut pitää Roomassa asuvia veljiä tietämättöminä ”tästä salaisuudesta, että Israelia on osaksi kohdannut paatumus – hamaan siihen asti, kunnes pakanain täysi luku on sisäll...
Lukijalta(20.3.2023) Tammikuussa seurakuntamme johtajisto sai ihmetteleviä yhteydenottoja koskien paikallista Turvallinen seurakunta -lausuntoa, jossa olemme osallisena. Siinä oli virheellisesti na...
Lukijalta(6.3.2023) Uudet hyvinvointialueet aloittivat vuoden alusta. Kotiin saamamme esitteen mukaan uuden hyvinvointialueen keskeinen tehtävä on ”hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistäminen yht...
LukijaltaTranslain uudistaminen vietiin eduskunnassa maaliin 1.2.2023 äänin 113–69. Lain mukaan jokainen täysi-ikäinen kansalainen voi vaihtaa sukupuolensa pelkkänä ilmoitusasiana. Korjausleikkauksia ja lä...
LukijaltaOikeaoppisuuden tarve on ihmiselle ominaista ja johtuu osin siitä, että se on eräs turvallisuuden tunnetta ruokkiva väline. Uskon kysymyksissä oikeaoppisuuden tarve on hälyttävän suuri. Osasyynä s...
Lukijalta(27.12.2022) Silmiini sattui erään teologin lehtikirjoituksen otsikointi: ”Ateisti, joka tuntee Jumalan?” Kysymysmerkin kanssakin toteamus on absurdi. Ateisti kieltää Jumalan olemassaolon ja kaike...
Lukijalta(22.11.2022) Kun tulin aikoinani uskoon, sain näyn hengellisestä työstä. Se oli määrittelemätön pakottava tarve olla jotenkin hyödyksi Jumalan valtakunnassa. Tämä tarve on ollut läpi uskossa oloaj...
LukijaltaPaimen Plus -lehden kesäkuun numeron talouspalstalla olleessa kirjoituksessa kerrottiin seurakuntien lämpölaskujen noususta viime talvelta. Sama suunta näyttää jatkuvan myös tulevana talvena. Kerr...
LukijaltaJeesus joutui usein herättelemään kuulijoitaan. Tässä muutamia otteita Jeesuksen sanoista: ”Ettekö käsitä? Kuinka te ette käsitä, etten minä puhunut teille leivästä?” Niin hän sanoi heille: ”Ettek...
LukijaltaYhdysvalloissa korkein oikeus kumosi kesäkuussa vanhan ns. Roe vs Wade -nimellä tunnetun, aborttioikeuden turvanneen ennakkopäätöksen. Näin se teki sen, minkä kokeneiden ja laintuntevien tuomareid...
LukijaltaSanan- ja uskonnonvapaus ry (SUV) on osoittanut tarpeellisuutensa kansan keskuudessa. Kesäkuussa 2021 perustettu yhdistys on saanut aatteensa taakse jo yli 1 000 jäsentä ympäri Suomea.
Yh...
LukijaltaHesekielin kirjan luku 33 kertoo sielunhoitajan ja profeetan vastuusta. Toisesta jakeesta löytyvät puhuttelevat sanat: ”Jos minä annan miekan tulla maan kimppuun ––.” Nykyiset aseet eivät ole miekkoja...
LukijaltaLähetyspastori Markku Karjalaisen mukaan Uusi testamentti opettaa seurakunnan johtavan pastorin ja vanhimman viran kuuluvan miehille. Raamatussa sanotaan, että vanhimman virkaan tulee valita ”yhde...
LukijaltaKansallisen veteraanipäivän aikana (27.4.), kun uutiset kertovat Suomen tasavallan presidentti Sauli Niinistön potevan koronan jälkeen keuhkokuumetta, olen pohtinut, kuinka tärkeää on, että maamme...
LukijaltaRisto Karhu esitti Ristin Voitossa 17 kysymyksen: ”Jeesuksen paluu – ennen suurta ahdistusta?” Kirjoitus keskittyi ensisijaisesti odottamamme tempauksen ajankohdan pohdintaan. Mielestäni Risto Kar...
LukijaltaLänsimaiden kristittyjen piirissä on laajalti käsitys, että seurakunnan salainen tempaus tapahtuisi ennen suurta ahdistusta. Etenkin vapaiden suuntien käsitykseen on paljolti vaikuttanut Vilho Har...
LukijaltaJumala ilmoittaa itsensä Raamatun Sanan kautta mutta myös kansojen vaiheissa. Erityisen selvästi tämä ilmenee Israelin kansan historiassa ja nykyhetkessä.
Suomen kansan eri vaiheissa olem...
LukijaltaKiitos Reijo Mänttärille palautteesta (RV 9/22) kirjani erään luvun pohjalta tehtyyn artikkeliin. Tila ei riitä palautteen seikkaperäiseen käsittelyyn, mutta teen joitain yleisiä huomioita. ...
LukijaltaPuheessaan Korneliuksen talossa apostoli Pietari tahtoi sitoa uudet opetuslapset herätyksen alkuperään. Siksi hän sanoo: ”– – sen sanan, joka lähtien Galileasta on levinnyt koko Juudeaan, sen kast...
LukijaltaLehden emerituspäätoimittaja Leevi Launonen pohdiskeli kasvatustieteen asiantuntijana syvällisesti ihmisen persoonaa (RV 5). Hän toteaa ihmisen luonteen kasvamisen jääneen taka-alalle 1900-luvun l...
LukijaltaPitkittynyt poikkeusaika on kuormittanut lapsiperheiden arkea, typistänyt tärkeitä vertaistukiverkostoja ja kaventanut seurakuntayhteyttä. Lasten hengellinen kasvatus on jäänyt pitkälti vanhempien...
LukijaltaHyvin usein puhutaan pettäjä Jaakobista tai siitä, kuinka Jaakob petti veljensä. Ovatkohan nämä ajatukset koko totuus?
1. Moos. 25:21,23: ”Iisak rukoili Herraa vaimonsa puolesta, sillä tä...
LukijaltaVastine Kalevi Marinille – "Ekumeniaa ei tarvitse pelätä"

Ristin Voitossa 46 oli Kalevi Marinin mielipidekirjoitus, joka kommentoi Ristin Voitossa 41 julkaistu...
LukijaltaRistin Voitossa 41 oli hätkähdyttävä artikkeli Helluntailaisena ekumeniaa vahvistamassa. Petri Mäkilä sanoittaa siinä teologian toht...
LukijaltaSuomessa on viime vuosien aikana kyseenalaistettu kristillisiä arvoja. Raamatun mukaista uskoa tunnustavat kokevatkin, että kaikkea muuta suvaitaan paitsi kristillisiä arvoja.
Kuitenkin e...
LukijaltaLehden sivuilla on jälleen käyty keskustelua naisen asemasta. RV:n numerossa 41 Hannu Kangasniemi esitti miehen ja naisen välisen hierarkian olevan osa Jumalan asettamaa järjes...
LukijaltaRistin Voitossa 30–31 oli kirjoitus kalvinismista. Näkemys miehen ja naisen erilaisista sukupuolisidonnaisista rooleista perheessä ja seurakunnassa nousi esiin yhtenä jäsenille tärkeänä näkök...
LukijaltaKesän päivityksiä, uutisia ja mainoksia lukiessa mieleen on noussut kysymys: Onko sellainen paradoksi mahdollista, että voin olla ihmisoikeuksien ja solidaarisuuden puolella ja samaan aikaan kriti...
LukijaltaSuurella mielenkiinnolla, jännityksellä, rakkaudella ja ilolla tartuin Evankelistakoti elää -kirjaan. Jokainen kirja, joka kertoo helluntaiherätyksen alkuajoista Suomessa, sen toiminnast...
LukijaltaOlen kuullut joidenkin väittävän, etteivät uskovat joudu viimeiselle tuomiolle. Silloin tarkoitetaan ns. erillistä ylöstempausta, joka on erotettu ylösnousemuksesta viimeisenä päivänä. Kuitenkin t...
LukijaltaNettikonferenssissa näki paljon mielenkiintoisia vastauksia otsikon kysymykseen. Laulu- ja soitinyhtye Exit sai paljon myönteistä palautetta. Monet pitivät sen esiintymistä jopa koko tapahtuman pa...
LukijaltaPaljolla kirjantekemisellä ei ole loppua. Ristin Voitossa on kirja-arvioita, joista toiset ovat hyviä ja rakentavia uskoamme ajatellen, toiset ovat sitten vähemmän hyviä. Markus Maj...
LukijaltaRistin Voitto -lehden pääkirjoituksessa (12/21) Waltteri Haapala korostaa pastorien johtajuutta ja heidän kunnioittamistaan sangen voimakkaasti. On toki tärkeää, että pastorit saavat heille kuuluv...
Ristin Voiton verkkosisältö nyt Ajassa-lehdessä – diginäköislehti päivittyy toistaiseksi tutulle paikalle ristinvoitto.fi:hin
Seurakunnat: Maksukorttidiakonian myötä keskustelut ovat muuttuneet syvällisemmiksi
Kuurojen työtä jo 50 vuotta – Juhlavuosi huipentuu Juhannuskonferenssin puheenvuoron lisäksi lokakuussa pidettävään juhlaan