Löytöretkellä ”kehon rukoukseen”  - Mitä neljänkymmenen päivän paasto sai aikaan Ville Kalaniemessä?

Ville Kalaniemi vietti suuren osan 40-päiväisestä paastostaan kirjastossa tai tyhjässä kirkkosalissa. - Paaston vaikutukset näkyvät usein vasta jälkikäteen. Viime kevään paasto tuntuu vaikuttaneen nyt hengellisesti vireää myötätuulen aikaa. (Markku Lilleberg)
Ville Kalaniemi vietti suuren osan 40-päiväisestä paastostaan kirjastossa tai tyhjässä kirkkosalissa. - Paaston vaikutukset näkyvät usein vasta jälkikäteen. Viime kevään paasto tuntuu vaikuttaneen nyt hengellisesti vireää myötätuulen aikaa. (Markku Lilleberg)
Suorituspaineet, hengellinen väsymys ja motivaation puute. Muun muassa nämä tunteet liittyivät aikaisemmin Rovaniemen helluntaiseurakunnan pastorin Ville Kalaniemen kokemuksiin paastosta. 

Vuosi sitten suorituskeskeinen ajatusmalli murtui, kun Kalaniemi päätti paastota muutettuaan perheineen Uudeltamaalta Lappiin. 

– Taustalla oli ennen kaikkea hengellinen kaipaus ja Raamatusta saatu malli valmistautua uuteen tehtävään paastoten.

 

 

      "Parhaimmillaan elämä oli yhtä rukousta. "

 

 

Kalaniemi oli paastonnut aiemminkin etsiessään Jumalan tahtoa tai halutessaan tehostaa rukousta. Hän oli haaveillut Jeesuksen esimerkin mukaisesta 40 päivän paastosta, mutta elämäntilanne ei ollut aikaisemmin ollut otollinen. Nyt lapset olivat kasvaneet, ja kahden työtehtävän väliin jäi sopivasti parin kuukauden lomajakso. 

Silti paaston aloittamiseen liittyi kitkaa, ja Kalaniemi suuntasi kirjastoon etsimään inspiraatiota. 

– Ensimmäisinä paastoviikkoina vietin päivittäin tunteja kirjastossa lukien paastosta ja aloin todella syttyä tästä kristillisen hartauselämän muodosta. Tunsin ovien avautuvan uuteen ja kiehtovaan maailmaan, jossa olin aiemmin vain käväissyt. 

Kalaniemi alkoi kirjoittaa löytöjään ylös, ja pikkuhiljaa hänessä heräsi halu kertoa löydöistä myös toisille. 

– Tajusin, ettemme me länsimaiset kristityt ole ymmärtäneet, kuinka tärkeä rooli paastolla on ollut kristillisessä elämässä kautta kirkkohistorian. Kulttuurissamme omista paastotavoista ei puhuta, joten ehkä siksi siitä ei myöskään opeteta. 

Raamatulliset perusteet paastolle ovat kuitenkin vahvat niin Vanhassa kuin Uudessakin testamentissa. 

– Kun Jeesus puhuu paastosta, hän viittaa siihen itsestään selvänä asiana.

 

 

     "Itsensä kieltämisen tulisi kuulua kristityn elämään."

 

Yksi ensimmäisistä Ville Kalaniemen löydöistä oli ugandalaisen pastorin Michael Kimulin määritelmä paastosta kehon rukouksena. 

– Se auttoi minua kääntämään nälän huokaukseksi Jumalan puoleen. Vaimoni huomioimiseksi halusin pysyä paaston ajan toimintakykyisenä, joten söin suurimman osan ajasta kevyesti ja ankaralla nestepaastolla olin vain viikon verran. Halusin kuitenkin, että ruumiini kokisi lievää kuihtuneisuutta kevennetynkin paaston aikana, joten rajoitin syömisen kuuden tunnin aikaikkunaan. 

Kehon huokaukset tekivät Jumalan etsimisestä ja kohtaamisesta hengen, sielun ja ruumiin yhteisen harjoituksen. 

– Parhaimmillaan elämä paaston aikana oli yhtä rukousta. Uskonkin, että mitä kokonaisvaltaisemmin ihminen pystyy olemaan Jumalan edessä, sitä kokonaisvaltaisempaa on Jumalan läsnäolo ja vaikutus hänen elämässään. 

 

Paastokirjallisuuteen perehtyminen avasi muitakin raikkaita näkökulmia, kuten säännöllisten harjoitusten ja rakenteiden hyötyjä sekä ymmärrystä paaston vaikutuksesta terveyteen. 

– Vaikka kristillisen paaston lähtökohta on hengellinen, minusta on tärkeää nähdä myös terveydellinen puoli. Jumalan omina meidän tulisi heijastaa hänen elämää varjelevaa vaikutustaan koko olemuksellamme. 

Erityisen lähelle terveydelliset näkökulmat tulivat siksi, että Kalaniemen suvusta – myös häneltä itseltään – on löydetty useammalle eri syövälle altistava geeni. 

– Muutenkin esimerkiksi suolistosyövät ovat lisääntyneet räjähdysmäisesti. Jossakin vaiheessa meidän roskaruokayhteiskunnassa elävien täytyy havahtua siihen, että ruokavaliossamme on jotakin pahasti pielessä. 

 

Tärkeimpänä raamatullisena esimerkkinä Kalaniemi käytti profeetta Danielin paastodieettiä, mikä tarkoitti herkullisesta ruuasta ja lihasta luopumista (Dan. 10:3). Perusteita kasvisruokavaliolle löytyi myös muista lähteistä, muun muassa adventistitutkimuksista, joissa kasvissyöjien elinikä on todettu korkeammaksi ja syöpään sairastumisriski alhaisemmaksi kuin lihansyöjillä. 

– Vapaissa suunnissa saatetaan naureskella adventisteille ja Danielin ruokavaliolle. Haluaisin kuitenkin uskoa, että eri kristinuskon suuntauksissa on löydetty eri asioita. Siksi esimerkiksi adventistien löytöihin pitäisi suhtautua vakavammin, Kalaniemi pohtii. 

– On huikeaa huomata, että kun etsimme Jumalaa ja haluamme elää niin kuin hän on suunnitellut, se vaikuttaa positiivisesti myös terveyteemme. 

 

Käytännöllisin Kalaniemen löytämä vinkki oli se, että paasto tulisi aloittaa pienin askelin. Monet odottavat itseltään liian paljon, pettyvät ja luovuttavat. 

– Siksi on tärkeää ymmärtää, että niin sanottu vesipaasto on vaikeusportaikon yläpäässä. Paaston asteita on muitakin, esimerkiksi ortodoksisen kirkkoperinteen mukaiset osittainen, kevennetty, tavallinen tai ankara paasto. 

Omat rajansa Ville Kalaniemi kertoo oppineensa yrityksen ja erehdyksen kautta. Ennen 40-päiväisen paaston aloittamista Kalaniemi oli jo työstänyt uskontaipaleen alkuvuosia leimannutta suorituskristillisyyttä. 

– Paastokirjallisuuteen perehtyessäni ymmärsin, ettei paastokaan ole pohjimmiltaan uskonnolliseen kelvollisuuteen tähtäävä harjoitus. Siinä on kyse sydäntemme kovettumien pehmentämisestä, kylmyytemme sulattamisesta ja lähimmäisenrakkauden herättämisestä. Paasto on Jumalan palauttamista suurimmaksi tarpeeksemme. 

 

Kalaniemi kertoo ottaneensa jo aiemminkin tavakseen kysellä Jumalalta, milloin olisi hyvä aika paastota ja miten. Perinteisen ravintopaaston lisäksi hän muistuttaa, että paastota voi myös esimerkiksi sosiaalisesta mediasta, negatiivisesta puheesta, tietokonepeleistä, shoppailusta tai liiallisesta liikunnasta. 

– Jos jokin hyvä tai hyödyllinenkin asia alkaa hallita meitä, siitä on syytä paastota. Peter Halldorf sanoo, ettemme voi olla vapaita mistään sellaisesta, josta emme ole valmiita välillä luopumaan. 

Luopuminen, kuten paasto ylipäätäänkin, saattaa tehdä kipeää. 

– Kuitenkin myös kivun ja itsensä kieltämisen tulisi kuulua kristityn elämään. Kun näemme, että jokin asia elämässämme on jonkin vielä suuremman ja paremman esteenä, irti repäiseminen on kivun arvoista.

 

 

Elina Rautio

 

 

Ville Kalaniemi: Kehon rukous – pieni opas paastoon (Aikamedia) ilmestyy helmikuussa 2022.



Lukijalta
40/201

Lukijalta22.3.2024 | Olen kiitollinen, että maakuntalehdissämme on auennut toistuvasti tilaa Raamatun sanomaa korostaville kirjoituksilleni. Usein ne sivuavat yhteiskunnallisia haasteita, unohtamatta ikuis...
LukijaltaIhmisten puheissa toistuvat usein ilmaisut kuten ”Kuolema kuittaa univelat” tai ”Haudassa saa sitten levätä”. Ne ovat tavallisia tapoja vältellä ajatusta kuolemanjälkeisestä elämästä ja vaeltaa va...
Lukijalta21.11.2023 | Helluntaikirkon oppikäsityksessä Jeesuksen paluusta ei ole enää vain yhtä tulkintamallia. Jeesuksen paluusta itsessään ollaan varsin yksimielisiä, mutta seurakunnan tempauksen ajoituk...
Lukijalta24.10.2023 | Iso Kirja on hehkuttanut tänä vuonna Opisto omaksi -teemaa. Sen tavoitteena on, että seurakunnat ja niiden jäsenet ottaisivat ja kokisivat entistä enemmän omistajuutta yhteisestä opis...
LukijaltaApostoli Paavali ei tahtonut pitää Roomassa asuvia veljiä tietämättöminä ”tästä salaisuudesta, että Israelia on osaksi kohdannut paatumus – hamaan siihen asti, kunnes pakanain täysi luku on sisäll...
Lukijalta(20.3.2023) Tammikuussa seurakuntamme johtajisto sai ihmetteleviä yhteydenottoja koskien paikallista Turvallinen seurakunta -lausuntoa, jossa olemme osallisena. Siinä oli virheellisesti na...
Lukijalta(6.3.2023) Uudet hyvinvointialueet aloittivat vuoden alusta. Kotiin saamamme esitteen mukaan uuden hyvinvointialueen keskeinen tehtävä on ”hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistäminen yht...
LukijaltaTranslain uudistaminen vietiin eduskunnassa maaliin 1.2.2023 äänin 113–69. Lain mukaan jokainen täysi-ikäinen kansalainen voi vaihtaa sukupuolensa pelkkänä ilmoitusasiana. Korjausleikkauksia ja lä...
LukijaltaOikeaoppisuuden tarve on ihmiselle ominaista ja johtuu osin siitä, että se on eräs turvallisuuden tunnetta ruokkiva väline. Uskon kysymyksissä oikeaoppisuuden tarve on hälyttävän suuri. Osasyynä s...
Lukijalta(27.12.2022) Silmiini sattui erään teologin lehtikirjoituksen otsikointi: ”Ateisti, joka tuntee Jumalan?” Kysymysmerkin kanssakin toteamus on absurdi. Ateisti kieltää Jumalan olemassaolon ja kaike...
Lukijalta(22.11.2022) Kun tulin aikoinani uskoon, sain näyn hengellisestä työstä. Se oli määrittelemätön pakottava tarve olla jotenkin hyödyksi Jumalan valtakunnassa. Tämä tarve on ollut läpi uskossa oloaj...
LukijaltaPaimen Plus -lehden kesäkuun numeron talouspalstalla olleessa kirjoituksessa kerrottiin seurakuntien lämpölaskujen noususta viime talvelta. Sama suunta näyttää jatkuvan myös tulevana talvena. Kerr...
LukijaltaJeesus joutui usein herättelemään kuulijoitaan. Tässä muutamia otteita Jeesuksen sanoista: ”Ettekö käsitä? Kuinka te ette käsitä, etten minä puhunut teille leivästä?” Niin hän sanoi heille: ”Ettek...
LukijaltaYhdysvalloissa korkein oikeus kumosi kesäkuussa vanhan ns. Roe vs Wade -nimellä tunnetun, aborttioikeuden turvanneen ennakkopäätöksen. Näin se teki sen, minkä kokeneiden ja laintuntevien tuomareid...
LukijaltaSanan- ja uskonnonvapaus ry (SUV) on osoittanut tarpeellisuutensa kansan keskuudessa. Kesäkuussa 2021 perustettu yhdistys on saanut aatteensa taakse jo yli 1 000 jäsentä ympäri Suomea.
Yh...
LukijaltaHesekielin kirjan luku 33 kertoo sielunhoitajan ja profeetan vastuusta. Toisesta jakeesta löytyvät puhuttelevat sanat: ”Jos minä annan miekan tulla maan kimppuun ––.” Nykyiset aseet eivät ole miekkoja...
LukijaltaLähetyspastori Markku Karjalaisen mukaan Uusi testamentti opettaa seurakunnan johtavan pastorin ja vanhimman viran kuuluvan miehille. Raamatussa sanotaan, että vanhimman virkaan tulee valita ”yhde...
LukijaltaKansallisen veteraanipäivän aikana (27.4.), kun uutiset kertovat Suomen tasavallan presidentti Sauli Niinistön potevan koronan jälkeen keuhkokuumetta, olen pohtinut, kuinka tärkeää on, että maamme...
LukijaltaRisto Karhu esitti Ristin Voitossa 17 kysymyksen: ”Jeesuksen paluu – ennen suurta ahdistusta?” Kirjoitus keskittyi ensisijaisesti odottamamme tempauksen ajankohdan pohdintaan. Mielestäni Risto Kar...
LukijaltaLänsimaiden kristittyjen piirissä on laajalti käsitys, että seurakunnan salainen tempaus tapahtuisi ennen suurta ahdistusta. Etenkin vapaiden suuntien käsitykseen on paljolti vaikuttanut Vilho Har...
LukijaltaJumala ilmoittaa itsensä Raamatun Sanan kautta mutta myös kansojen vaiheissa. Erityisen selvästi tämä ilmenee Israelin kansan historiassa ja nykyhetkessä.
Suomen kansan eri vaiheissa olem...
LukijaltaKiitos Reijo Mänttärille palautteesta (RV 9/22) kirjani erään luvun pohjalta tehtyyn artikkeliin. Tila ei riitä palautteen seikkaperäiseen käsittelyyn, mutta teen joitain yleisiä huomioita. ...
LukijaltaPuheessaan Korneliuksen talossa apostoli Pietari tahtoi sitoa uudet opetuslapset herätyksen alkuperään. Siksi hän sanoo: ”– – sen sanan, joka lähtien Galileasta on levinnyt koko Juudeaan, sen kast...
LukijaltaLehden emerituspäätoimittaja Leevi Launonen pohdiskeli kasvatustieteen asiantuntijana syvällisesti ihmisen persoonaa (RV 5). Hän toteaa ihmisen luonteen kasvamisen jääneen taka-alalle 1900-luvun l...
LukijaltaPitkittynyt poikkeusaika on kuormittanut lapsiperheiden arkea, typistänyt tärkeitä vertaistukiverkostoja ja kaventanut seurakuntayhteyttä. Lasten hengellinen kasvatus on jäänyt pitkälti vanhempien...
LukijaltaHyvin usein puhutaan pettäjä Jaakobista tai siitä, kuinka Jaakob petti veljensä. Ovatkohan nämä ajatukset koko totuus?
1. Moos. 25:21,23: ”Iisak rukoili Herraa vaimonsa puolesta, sillä tä...
LukijaltaVastine Kalevi Marinille – "Ekumeniaa ei tarvitse pelätä"

Ristin Voitossa 46 oli Kalevi Marinin mielipidekirjoitus, joka kommentoi Ristin Voitossa 41 julkaistu...
LukijaltaRistin Voitossa 41 oli hätkähdyttävä artikkeli Helluntailaisena ekumeniaa vahvistamassa. Petri Mäkilä sanoittaa siinä teologian toht...
LukijaltaSuomessa on viime vuosien aikana kyseenalaistettu kristillisiä arvoja. Raamatun mukaista uskoa tunnustavat kokevatkin, että kaikkea muuta suvaitaan paitsi kristillisiä arvoja.
Kuitenkin e...
LukijaltaLehden sivuilla on jälleen käyty keskustelua naisen asemasta. RV:n numerossa 41 Hannu Kangasniemi esitti miehen ja naisen välisen hierarkian olevan osa Jumalan asettamaa järjes...
LukijaltaRistin Voitossa 30–31 oli kirjoitus kalvinismista. Näkemys miehen ja naisen erilaisista sukupuolisidonnaisista rooleista perheessä ja seurakunnassa nousi esiin yhtenä jäsenille tärkeänä näkök...
LukijaltaKesän päivityksiä, uutisia ja mainoksia lukiessa mieleen on noussut kysymys: Onko sellainen paradoksi mahdollista, että voin olla ihmisoikeuksien ja solidaarisuuden puolella ja samaan aikaan kriti...
LukijaltaSuurella mielenkiinnolla, jännityksellä, rakkaudella ja ilolla tartuin Evankelistakoti elää -kirjaan. Jokainen kirja, joka kertoo helluntaiherätyksen alkuajoista Suomessa, sen toiminnast...
LukijaltaOlen kuullut joidenkin väittävän, etteivät uskovat joudu viimeiselle tuomiolle. Silloin tarkoitetaan ns. erillistä ylöstempausta, joka on erotettu ylösnousemuksesta viimeisenä päivänä. Kuitenkin t...
LukijaltaNettikonferenssissa näki paljon mielenkiintoisia vastauksia otsikon kysymykseen. Laulu- ja soitinyhtye Exit sai paljon myönteistä palautetta. Monet pitivät sen esiintymistä jopa koko tapahtuman pa...
LukijaltaPaljolla kirjantekemisellä ei ole loppua. Ristin Voitossa on kirja-arvioita, joista toiset ovat hyviä ja rakentavia uskoamme ajatellen, toiset ovat sitten vähemmän hyviä. Markus Maj...
LukijaltaRistin Voitto -lehden pääkirjoituksessa (12/21) Waltteri Haapala korostaa pastorien johtajuutta ja heidän kunnioittamistaan sangen voimakkaasti. On toki tärkeää, että pastorit saavat heille kuuluv...
Ristin Voiton verkkosisältö nyt Ajassa-lehdessä – diginäköislehti päivittyy toistaiseksi tutulle paikalle ristinvoitto.fi:hin
Seurakunnat: Maksukorttidiakonian myötä keskustelut ovat muuttuneet syvällisemmiksi
Kuurojen työtä jo 50 vuotta – Juhlavuosi huipentuu Juhannuskonferenssin puheenvuoron lisäksi lokakuussa pidettävään juhlaan