Köyhyys, väkivalta ja korruptio jäytävät rakenteita

Kuvia vainotilastojen takaa

Levoton Burkina Faso oli yksi World Watch List 2020 -vainotilaston nousijoista. Kuvassa jihadistien tuhoama kirkko. Kuva: Jean-Luc Zolesio

Ranskaa puhuvassa Saharan eteläosan Afrikassa on kuuma muutoinkin kuin ilmaston puolesta. Henkistä hellettä kokevat muun muassa alueen kristityt ja ranskalaiset helluntailähetit.

- Useimmissa työkohteissamme seurakunnat ovat voimakkaan negatiivisen paineen alaisena, kertoo lähetysjohtaja Jean-Luc Zolesio Ranskan Assemblees De Dieu De France (ADD) -helluntailiikkestä.

Zolesion mukaan väkivaltaiset äärijärjestöt yrittävät luoda ihmisissä pelkoa ja turvattomuutta. Silti evankeliumi tekee työtään.

– Kristittyjä on pakotettu jättämään kotiseutunsa, mutta samaan aikaan eräillä alueilla uusia seurakuntia perustetaan ja kirkkoja rakennetaan kiihtyvällä vauhdilla.

Muun muassa Burkina Fason pohjoisosassa kristittyihin kohdistuva väkivalta on kasvanut nopeasti. Noin 1 500 helluntaiseurakuntiin kuuluvaa perhettä on pakotettu poistumaan kotiseudultaan. Kodeistaan ajettuja pastoreita on lähes sata.

– Pastoreille osoitettu käskytys on raakaa: ”Ellet lähde, kuolet.” Kolme pastoria on murhattu. Useita kirkkoja on poltettu tai vandalisoitu, Jean-Luc Zolesio kuvailee.

Terroristien strategia

Burkina Fasossa jihadistit hyökkäsivät joulukuussa maan itäosassa sijaitsevaan kirkkoon surmaten 14 henkilöä. Maan levottomuudesta kertoo, että Burkina Fason pohjoispuolella on yli 100 000 maan sisäistä pakolaista.

Jean-Luc Zolesion mukaan jihadistit pyrkivät luomaan epävarmuuden ja pelon ilmapiirin terrorisoimalla kyliä.

– Terroristien tarkoitus on houkutella alueelle ulkomaisia rauhanturvaajia. He ajattelevat,

että väkivallan kiihtyminen pakottaa länsimaat toimimaan. Kun vieraat joukot tulevat maahan, vastareaktion syntyminen on todennäköistä, Zolesio avaa.

Hän sanoo, että jos vieras armeija tulisi, paikalliset näkisivät sen jonkinlaisena provokaationa.

– ”He ovat tulleet länsimaista. He ovat uuden siirtomaa-ajattelun etujoukko.” Näin kansa usein ajattelee, nousee tulijoita vastaan ja radikalisoituu. Tätä islamistit haluavat.

Kyynelin kylvämistä

Ranskan ADD-helluntailiikkeellä on lähes 40 pitkäaikaislähettiä ja runsaasti lyhytaikaisia lähetysryhmiä. Zolesion mukaan varsin suuri osa lähetystyöstä kohdistuu ranskaa puhuvaan Afrikkaan.

– Siellä seurakunnat kasvavat varsin nopeasti omavaraisiksi. Lähetit ovat poistuneet perinteisistä lähetyskohteista ja paikalliset seurakunnat ovat voimakkaita toimijoita.

Useimmissa Afrikan ranskankielisissä kohteissa ”kylvetään kyynelin”. Saharan eteläosan ranskaa puhuvat maat ovat köyhiä. Niissä vallitsee korruptio ja demokratian puute.

– Rikkaat miehet eivät todellakaan elä Saharan eteläpuolisissa valtioissa. Väestö on hyvin nuorta. Alueella on esimerkiksi valtioita, joiden asukkaista 65 prosenttia on alle 25-vuotiaita, Zolesio summaa.

Useilla ranskalaisten helluntailähettien työkentillä on vakavia yhteiskunnallisia ongelmia. Tällaisia maita ovat esimerkiksi Mali, Mauritania, Tšad, Madagaskar ja Niger.

Vaarallisia työalueita

Yhteiskunnallinen sekasorto ei silti rajoita Jumalan voimaa. Muun muassa Nigerissä evankelisia kristittyjä on vain 0,1 prosenttia väestöstä tai jopa vähemmän, mutta siellä, missä evankeliumi on kylvetty, se myös vaikuttaa.

– Meillä on Nigerissä useita menestyviä ja terveitä paikallisseurakuntia, Zolesio toteaa.

Ranskan helluntailiikkeellä on kumppaniseurakuntia myös Nigerin etelänaapurissa Nigeriassa, jonka turvallisuustilanne vaihtelee turvallisesta pienen ja suuren riskin alueisiin, jonne Ranskan valtio ei salli mennä. Ranskalaiset pastorit ottavat kuitenkin riskejä ja vierailevat säännöllisesti korkean riskin alueilla. Niin ikään ADD:n etelänigerialaiset kumppaniseurakunnat varustavat yhä enemmän lähettejä maansa levottomaan pohjoisosaan.

– Seurakunnat rakentavat siellä enemmän kirkkoja kuin Boko Haram ehtii niitä tuhoamaan. Paikallisen väestön keskuudessa on syvä luottamus ja arvostus kristittyjä kohtaan, lähetysjohtaja Jean-Luc Zolesio toteaa.

Nigerian pohjoisosassa kuoli vuonna 2017 yli 3 000 kristittyä Boko Haramin iskuissa.

Eero Ketola