Lasse Riutamaa ja Reijo Ikonen ovat työskennelleet klassisen musiikin ammattilaisina noin 30 vuoden ajan. Vuodesta 2009 lähtien he ovat laulaneet klassista kirkkomusiikkia Tenorissimo-nimisessä kokoonpanossa.
– Me molemmat olemme tenoreja, mutta äänenvärimme eroavat toisistaan. Lassen äänenväri on minun ääntäni tummempi ja vähän matalampi. Minulla taas on lyyrinen, kirkas ja korkea tenoriääni, Ikonen kuvailee.
– Yhdistämällä kaksi erilaista tenoria saadaan lopputulokseksi yksi hyvä tenori. Olemme laulaneet yhdessä seitsemän vuotta, joten yhteislaulumme alkaa sujua jo aika mukavasti, Riutamaa sanoo hymyillen.
Tenoreiden mukaan klassisessa musiikissa äänen pitää olla kauttaaltaan soivaa ja vapautunutta. Haasteena on olla tarpeeksi hyvässä kunnossa, jotta pystyy laulamaan kaikki korkeat äänet oikein.
– Minä arvostan kovasti klassista musiikkia. Tiedän, kuinka paljon se vaatii kouluttautumista ja työtä, jotta sitä pystyy esittämään vakuuttavasti, Riutamaa toteaa.
Harjoittelu pitää äänen kunnossa
Kun Tenorissimon konserttikiertue lähestyy, miehet valmistautuvat tahoillaan sitä varten. Lauluääni pysyy kunnossa ääniharjoitusten avulla.
– Laulajan äänihuulten pitää saada rasitusta, mutta liikaakaan ei saa harjoitella. Silloin ääni väsyy ja herkät äänihuulet voivat tulla kipeiksi. Se saattaa aiheuttaa jopa äänivaurioita, Ikonen taustoittaa.
Flunssakausi on erityisen haastavaa aikaa tenoreille, sillä sairastuminen on laulajalle katasrofi.
– Flunssan kourissa laulaminen on vaikeaa tai lähes mahdotonta. Jos konserttia ei voi peruuttaa, kortisonihoidolla saa itsensä hetkeksi laulukuntoon. Se voi kuitenkin vahingoittaa äänihuulia, Riutamaa selvittää.
Tenorissimon laulajat suhtautuvat esiintymisjännitykseen eri tavoin: Reijo Ikonen ei jännitä esiintymisiä, kun taas Lasse Riutamaa myöntää olevansa jännittäjätyyppiä.
– Vuosikymmenten kokemukseni tuo esiintymiseeni vakautta. Silti koen, että konsertti on aina haastava tilanne, jossa täytyy olla hyvin valmistautunut. Siihen liittyy minun kohdallani myös jonkinasteista jännittämistä, Riutamaa sanoo.
– Minusta on hienoa laulaa ihmisille, jotka ovat tulleet kuuntelemaan meitä. Se on kunnianosoitus. He ovat saattaneet tulla konserttiin kohtaamaan Jumalaa, joten meidän tulee laulujen kautta levittää evankeliumia. Se voi saada kuulijoissa aikaan muutoksen, Ikonen toteaa.
Vahvaa eläytymistä lauluihin
Molemmat tenorit elävät voimakkaasti laulujen sanoissa mukana. Heitä puhuttelevat erityisesti sellaiset tekstit, joiden sisällön he ovat kokeneet todeksi omassa elämässään.
– Lapsesta saakka minun kutsumuksenani on ollut olla hengellisen laulun tulkki. Haluan laulaa Jumalan kunniaksi, Lasse Riutamaa kiteyttää.
– Kun laulamme hengellisiä lauluja, Pyhä Henki pääsee vaikuttamaan meissä tahtomista ja tekemistä. Ne ovat ihanimpia hetkiä, kun huomaan konsertin aikana muuttuvani enemmän Jeesuksen kaltaiseksi. Silloin tulee turvallinen olo, Reijo Ikonen miettii.
Tenorissimon solisteilla on tapana puhua kappaleiden välissä ja luoda siten yhteyttä yleisöön. Tällaisten lyhyiden puheenvuorojen pitäminen on harvinaista klassisen musiikin konserteissa.
– Kerromme laulujen taustoista ja merkityksestä itsellemme. Joskus saatamme Lassen kanssa kilpailla pilke silmäkulmassa siitä, kumpi meistä laulaa korkeammalta. Olemme saaneet rennosta jutustelustamme hyvää palautetta, Ikonen sanoo.
Tamperelaiset ystävykset Milka Myllynen ja Mia-Carita Hahl ovat sitä ihmistyyppiä, jotka keksivät jatkuvasti uusia luovia ideoita ja käärivät aikailematta hihansa t...
TeemaEero Antturi Kun Marko Selkomaa tuli uskoon 13-vuotiaana, hän koki hyvin pian Jumalan kutsuvan häntä saarnaajaksi ja lähetyssaarnaajaksi. – Noita ilmaisuja silloin käytettiin, muistelee nyt 52-v...
TeemaKun Julius Kankkunen aloittaa elämäntarinansa kertomisen, kuulija ei voi olla nauliutumatta paikoilleen. Lapsuuden uskoontuloa seuraa toinen toistaan traagisempia tapahtumia: Ensin...
TeemaYhteiskristillisen Uskovaiset nuoret -nettiyhteisön vastaava
nuorisotyöntekijä Mikael Elmolhoda on saanut vuosien aikana tukevaa
tuntumaa eri kristillisten piirien nuoriin.
...
TeemaEläköityneellä opettaja Juhani Happosella on tallessa kansioita, joihin on
kertynyt yli 200 samaa aihetta käsittelevää lehtileikettä. Ne kertovat
taistelusta, jonka hän kävi 1980-luvulla...
TeemaHyvä Sanoma ry:n keräämillä lahjoitusvaroilla jaetaan tänäkin vuonna joulumuistaminen jokaiseen maamme vankilaan. Helluntaiseurakuntien vankilatyö välittää vankien luettavaksi yli tuhat Hyvä Sanoma -j...
TeemaLähi-idän
kristityistä puhuttaessa tulee melko
nopeasti esiin myös vaino. Islamilaisista yhteiskunnista
ja lujista sukusiteistä juontava
ilmiö tuli näkyväksi Suomessakin äskettäin,
kun to...
TeemaRukous merkitsee musiikkievankelistana toimivalle Jipulle elämän kantavaa voimaa. Tänä syksynä hän on saanut kokea niin pieniä kuin suuriakin ihmeitä.
TeemaHerra, osoita minulle tie ja tee minut halukkaaksi sitä vaeltamaan. Uskallettua on viipyä, ja vaarallista on jatkaa matkaa. Täytä siis minun ikävöimiseni ja osoita minulle tie.
TeemaOnko evankeliointi koko seurakunnan
tehtävä? Kenelle se
oikein kuuluu? Miksi
niin harvat innostuvat nykyisin
evankelioimisesta? Ja
mitä se oikeastaan käytännössä
on?
TeemaEvankelioimisen suuria
innovaatioita helluntailiikkeessä olivat
1900-luvun alkupuolella telttakokoukset
ja kitarakuorot. Evankelioiva
Hyvä Sanoma -lehti perustettiin sota-aikana. Pai...
TeemaBilly Grahamin puheet suunniteltiin tarkkaan etukäteen. Avausiltaan sisältyi elokuvamainen kohtaus, jossa yksinäinen nainen veti väkijoukon liikkeelle.
TeemaKatolinen aktiivi kirjoitti avoimen kirjeen Suomen helluntailaisille, ja RV pyysi siihen vastineen. Yhteisöjen suhteissa kaikki ei ole sitä, miltä näyttää.
UutisetLähestyn teitä, rakkaat Suomen helluntailaiset,
ennen kaikkea kristittynä, joka tunnustaa samaa Apostoliseen uskontunnustukseen
kirjattua uskoa, jota tekin tunnustatte.
Toiseksi lähe...
UutisetKatolinen teologi Emil Anton
on lähestynyt avoimella kirjeellään Suomen helluntailiikettä reformaation
merkkivuoden tiimoilta. Kirjoituksellaan hän halusi herättää keskustelua, vähentää
enn...
Teema”Yksi viime vuosikymmenten
merkittävimmistä globaalin
kristillisyyden ilmiöistä.” Näin
suurin sanoin on luonnehdittu helluntailaisten
ja roomalaiskatolisen kirkon
vuonna 1972 aloittamaa k...