KRISTILLINEN VIIKKOLEHTI 10/2016Kirjallisuus:The

Köpi jättää jäähyväisiä - Muusikko Kyösti Roth ei usko, että olemalla avoin menettää arvovaltansa

En katso elämää eteenpäin enää niin, että siellä olisi mitään uutta ja hirveän kiinnostavaa. Taaksepäin katson sen sijaan hyvin kiitollisena, Kyösti Roth kuvailee. (Anssi Tiittanen)

8.1.2023 | Anssi Tiittanen

Kyösti ”Köpi” Rothin terveydentila on tätä nykyä heikko. Lauseet keskeytyvät välillä voimakkaisiin yskäisyihin, jotka keuhkoahtauma aiheuttaa.

– Lääkärin mukaan minulla on ollut parhaat lääkkeet käytössä jo kauan. Siltä puolelta ei ole odotettavissa uutta. Tilanne heikkenee silti koko ajan.

Keuhkot eivät toimi kuten pitäisi. Lihakset eivät saa tarvitsemaansa happea.

Roth pystyy kävelemään kymmenisen metriä, ja sitten alkaa uuvuttaa. Ulkoilemaan hän kykenee lähinnä kotinsa parvekkeella.

"Aistin kuoleman lähestyvän. "

Ranteessa Rothilla on turvaranneke. Punaista painiketta painamalla apu saapuu tarvittaessa. Tähän mennessä nappulaan ei ole tarvinnut koskea.

Voi olla, ettei koskaan tarvitsekaan. Kyösti Roth puhuu kuolemasta luontevasti.

– Aistin sen lähestyvän, Roth, 69, sanoo.

– En pelkää kuolemaa. Elämä on nähty. Pitkään aikaan en ole enää halunnut miettiä itseäni tai vaikkapa uraani.

– Vuosia on mittarissa jo sen verran, että en koe, että olisin joutunut liian aikaisin luopumaan mistään. Pikemminkin olen kiitollinen siitä, että olen saanut luopua.

Rothin ja Erno Enrothin duo teki viimeisen kiertueensa vuonna 2017.

– Jo se kiertue osoitti, etten enää pysty laulamaan kuten ennen.

Aikanaan Syksyn sävelenkin kaksi kertaa voittanut Pelimannet on historiaa. Iän ja sairauksien heikentämä Erno Enroth asuu nykyisin palvelutalossa.

Freidiba Boodos -yhtyeen Kyösti Roth testamenttasi eteenpäin muutama vuosi sitten veljenpojalleen, muusikko Jean-Benjamin Rothille.

Vuonna 2021 Rothille myönnettiin valtion taiteilijaeläke täysimääräisenä.

Kappaleita syntyy Kyösti Rothin kynästä yhä. Taiteilija ei koskaan pysty kokonaan lopettamaan.

Rothin kappaleet kiteytyvät yleensä johonkin ajatuksen tai lausahdukseen, jonka hän kirjoittaa teemaksi kertosäkeen alkuun.

– Saatan napata ajatuksen kuulemastani keskustelusta, jostakin tv-ohjelmasta tai melkein mistä tahansa. Muu kappale alkaa punoutua sen ajatuksen ympärille.

Menen Jeesuksen luokse on yksi Rothin tunnetuimpia lauluja. Teeman hän sai aikanaan laulaja Lasse Heimoselta, tai tarkemmin Heimosen kasvattiäidiltä, joka oli lausunut ajatuksen kuolinvuoteella viimeisinä hetkinään.

Ajatus pysäytti nuoren Rothin täysin. Seurakunnan aamukokous häipyi jonnekin taustalle, kun hän kirjoitti penkissä viisi säkeistöllistä tekstiä kuin automaattikirjoituksena.

Kokouksen jälkeen hän hahmotteli melodian flyygelin ääressä. Freidiba Boodos ensiesitti kappaleen vielä samana iltana.

Lauluja Rothilla on nimissään hämmästyttävä määrä. Teoston listoilta hänen nimensä löytyy kahden tuhannen kappaleen kohdalla säveltäjänä, sanoittajana tai sovittajana.

"Täytyisi uskaltaa puhua elämästä sellaisena kuin se on."

Rothin olohuoneessa on seinillä ja hyllyillä paljon valokuvia ihmisistä. Monia ystäviä ja läheisiä yhdistää pärjääminen musiikkimaailmassa, ja Kyösti Roth on ollut monella heistä taustatukena, yleensä säveltäjänä ja supliikkina musiikillisena kummisetänä.

Roth tunnistaa itsessään avoimuutta ja sitä, että on helposti lähestyttävä.

– Ne edustavat selvästi romaniutta minussa.

Elämä romaniyhteisössä ja sen ulkopuolella ovat molemmat muovanneet Kyösti Rothia.

13-vuotiaana Roth sai puhelun lastenkotiin, jossa hän tuolloin asui. Äiti kertoi, että mummi oli kuollut ja edessä olisi matka hautajaisiin Loviisaan.

Kyösti näki arkussa makaavan vanhuksen, isoäitinsä, ensimmäistä kertaa. Hautajaisvieraiden joukossa oli myös mies poikansa kanssa – Kyöstin isä ja veli, jotka hän niin ikään näki ensimmäistä kertaa elämässään.

– Siitä alkoi minun matkani romaniuteen. Olin kasvanut täysin pääväestön kulttuurissa.

Kahden kulttuurin kasvatteja yhdistää usein rauhattomuus ja tunne, ettei kuulu mihinkään. Biologisesti Roth on täysverinen romani, mutta kulttuurin osalta hän on joutunut opettelemaan tarkkanäköiseksi luovijaksi.

Romaniyhteisöä tarkastellessa hänen äänensävyssään on kriittisyyttä.

– Myös se on romaniutta minussa, että kärsin ja järkytyn niistä negatiivisista asioista, joita meillä esiintyy.

Roth katsoo, että romanit yhä ovat liiaksi tekemisissä ainoastaan toisten romanien kanssa.

Johtaessaan romanien Raamus-kuoroa vuosituhannen alussa hän halusi kuoron välityksellä oppia myös tuntemaan nuoria ja pyrkiä vanhempana neuvomaan heitä.

– Ei sitä hyvällä katsottu, Roth toteaa.

Romanikulttuurissa nuorempien ja vanhempien välit voivat olla hyvin muodolliset. Roth puhuu häpeämiskulttuurista.

– Eivät mitkään tavat saisi mennä ohi Raamatun, hän sanoo.

Kahvikupilliset on kumottu.

Kun Kyösti Rothia pyytää tekemään viiden kärjen parhaista kappaleistaan, hän selaa hetken tietokonetta.

Top 5:een saadaan Menen Jeesuksen luokse, Vain pisara Jeesuksen verta, Lupauksiis Jumala aina luotan ja Jos luottaa voit.

Ykköspaikalla listalla on kuitenkin Jumala ei unohda sua koskaan, itseoikeutetusti.

Kappale on säilynyt Rothin esiintymisissä toivotuimpien listalla aina. Positiivisen ja menevän melodian kanssa käsi kädessä soljuu lohdullinen sanoma ja kutsuva evankeliumi.

Viimeisimpänä projektina Kyösti Roth on tehnyt 53 kappaleestaan nuotit ja äänitteet, jotka on usb-tikuilla tarkoitus lahjoittaa musiikintekijöille. Kysymys on Rothille perinnön jättämisestä.

Julkistuskonsertissa huhtikuussa lavalle nousevat muun muassa Viktor Klimenko ja Jippu. Konsertin nimi on Jumala ei unohda sua koskaan.

– Kirjoitin laulun alun perin nimellä Jumala ei unohda mua koskaan, koska siihen kiteytyi paljon omaa elämääni.

Henkistä orpoutta kokenut taitelija oli nuorena sulkeutunut ja henkisesti yksinäinen. Myöhäisemmät vuodet toivat persoonaan avoimuutta ja välillä pakonomaistakin tarvetta rehellisyyteen.

– On oltava valmis paljastamaan omia heikkouksia ja kipukohtia. Vain siten voi auttaa muita ihmisiä, Roth sanoo ja ottaa esimerkiksi seurakuntien pastorit.

– Täytyisi uskaltaa puhua elämästä sellaisena kuin se on. Eihän kukaan selviä ilman kyyneleitä ja vaikeuksia. En pyri siihen, että pitäisi mässäillä, mutta tulisi osoittaa ihmisille, että on itse aivan tavallinen.

– Moni pelkää, että menettää oman arvovaltansa, jos on rehellinen. En usko, että niin käy. Päinvastoin ihmiset voisivat kokea se myönteisenä, Roth pyörittelee.

– Välit eivät voi olla aukottomat, jos käsitys minusta on liian hyvä ja vahva.