Kansainvälistä elämää Leppäjärvellä

Maasta se pienikin ponnistaa -sanonta on todellisuutta Lapin Enontekiöllä sijaitsevassa pienessä Leppäjärven kyläyhteisössä, jossa koko lähiseudun väki puhaltaa yhteen hiileen ja ponnistaa tekemisissään huimaavan korkealle.

Leppäjärven pikkuruinen kylä uinuu vähän hämyisenä laakean tunturilaakson kainalossa. Jossain haukkuu koira, porotokka ryntää kylätien ylitse ja sykkyräisestä vaivaiskoivikosta pyrähtää lentoon pulmusparvi. Kylän pohjoispuolella sijaitsee Liankivaaran Äijänlaki, jonka huipulla seisoo kolmimetrinen risti. Risti näkyy koko kylälle ja aina Norjan tielle asti. Vaeltajat etsivät usein polun ristille ja vievät mennessään “rukouskiviä” ristin juurelle symbolisina esirukous- ja kiitosaiheina. Muualla Suomessa onkin keksitty kylälle slogan: ”helluntailaisten moottoritie johtaa Leppäjärvelle”.

Kiemuraisen kylätien varrella nököttää muutama kymmenen taloa, joiden savupiipuista nousee harmaa savu. Lapin idylli on lumoavan kaunis ja seesteinen, ihmisiä näkyy kyläkuvassa vain harvakseltaan. Leppäjärven rantamilla sijaitsevassa kylässä asuu vajaat parisen sataa asukasta, joista viisi perhettä on saamelaisia. Ympäristö on kuin rauhan tyyssija, joka sijaitsee – ainakin etelästä katsottuna – kaukana Lapin kairoilla Enontekiöllä.

Leaibejavri säästyi

Kylän nimi on saameksi Leaibejavri ja se säästyi Lapin sodassa kuin ihmeen kaupalla. Lähes koko muu Lappi poltettiin maan tasalle. Kylässä asuu nykyisin kolmetoista helluntaiuskovaa. Lähiympäristö mukaan luettuna helluntailaisia on yhteensä kolmekymmentä. Kylässä asuu viisi nuorta perhettä ja kymmenkunta alle kouluikäisiä lasta.

Päällepäin ei uskoisi, miten elinvoimainen kylä todellisuudessa onkaan. Kuulaan ja kirkasvetisen järven rantamilla sijaitsee kylän ”keuhkot”: Kelotin Rantamajat, jotka lappilaiset Joonas ja Hilkka Kelottijärvi perustivat "etelän väen" retkeily- ja Lapin- matkailun kohteeksi vuonna 1984.

Joonas vieraili usein etelässä Saamen kansallispukuun puettuna, lauloi Lapin lauluja ja kertoi Herran ilmestymisistä Lapin kansan keskellä. Monet kuulijat kyselivät mahdollisuutta saada tulla vierailemaan: he halusivat päästä hetkeksi irti hektisestä arjesta ja kohdata elävää Jumalaa rauhaisassa ympäristössä. Joonas ahkeroi ihmisten toiveiden ja tarpeiden eteen, kokosi majoja sekä toi etelästä hirsihuoneita Leppäjärven rantamille luonnonkauniiseen harjuniemeen.

Brittituristeja vastassa

Aina joulun sesonkiaikaan Leppäjärven kyläläiset ovat suurella joukolla liikekannalla, kun satoja brittituristeja lentää Enontekiön lentokentälle. Kentältä heidät kuljetetaan majoille viidellä eri bussilla. Silloin lähinaapuri-Kallen pihassa seisoo busseja enemmän kuin Enontekiön omalla linja- autoasemalla.

On kaamosaika ja majojen piha-alueen valoina ovat vain tähdet, kuu ja revontulet jäälyhtyjä ja jouluvaloja unohtamatta. Puhtaasta lumesta heijastuu päiväsaikaan hento sininen hämärä ja yöllä lumi saattaa saada revontulien heijastamat satumaisen kirkkaat värit. Kaamosajan taittuessa vielä hetken matalalla viihtyvä aurinko värjää tienoon hempeän punaiseksi. Yhtenä nähtävyytenä aivan majojen naapurissa seisoo sokkeloinen lumilinna, joka on erityisesti lasten suosiossa.

Kelotin Rantamajojen eri vuodenaikoina pidettävillä tapahtumilla on koko kylälle suuri sosiaalinen merkitys. Kylän miehet ja naiset avustavat oppaina retkillä maastossa ja järvellä ja talvisin pilkkikisoissa, auttavat vieraita haalareihin pukeutumisessa ja ovat talkoissa keittiössä.

Nämä erilaiset tapahtumat tuovat kylän kaamosaikaan toivottua vipinää, tunnettavuutta ja kansainvälisyyttä. Paikallisen koulun pihassa järjestetyn Pohjoismaisen Kalottikonferenssin vuosittainen järjestelykin liikuttaa jokaista kylän jäsentä. Tapahtuman ansiosta Hetasta Leppäjärvelle johtava suora Peltotievantie on väännetty useaan uuteen muotoon kuten ”Hihhulihaivei” tai Pentecostal highway.

”Kaamoskin on kaunis”

Eläkkeellä oleva lääkäripariskunta Veikko ja Rauni Laulumaa muuttivat Leppäjärvelle vuonna 2010 Tölvältä Savosta. Raunin sydämellä oli ollut jo kauan ollut halu päästä käymään Lapissa. Ruskaretkimatkalla Enontekiölle vuonna 2009 hän sanoi puolileikillään, että ”muutetaanpa Lappiin”. Muuttoajatus Lappiin kypsyi siitä pikkuhiljaa.

Nyt Laulumaat ovat asuneet kylässä jo kuusi vuotta.

– Olen viihtynyt Leppäjärvellä erittäin hyvin, enkä kaipaa täältä minnekään. Lapin kauniit, avarat tunturimaisemat sykähdyttävät mieltäni aina uudelleen, kun luonnossa liikun, niin kesällä kuin talvellakin. Kaamosajassakin on oma kauneutensa. Pimeimpänä aikana on mukava vetäytyä tuvan lämpimään esimerkiksi käsitöiden pariin. Olen huomannut, että luovuus on silloin parhaimmillaan, Rauni Laulumaa kertoo tyytyväisenä.

Hän on osallistunut myös Rantamajojen toimintaan kiireapulaisena. – Minulla on myös ollut hyvä mahdollisuus osallistua majojen monipuoliseen hengelliseen toimintaan ja tapahtumiin.

Kaamosaika ei tunnu Rauni Laulumaasta pitkältä, sillä sen voi käyttää käsitöiden tekemiseen.

– Olen aina harrastanut käsitöitä ja täällä Leppäjärvellä asuessa olen opetellut tekemään perinteisiä Lapin käsitöitä. Lisäksi olen valmistanut hopeakoruja.

Näyttää siltä, että Laulumaat ovat tulleet Lappiin jäädäkseen.


Kari Honkanen

Kansainvälistynyt matkailuyritys

Hilkka ja Joonas Kelottijärvi perustivat Kelotin Rantamajat vuonna 1984. Välillä sen omistivat Pekka ja Ritva Kaijankoski ja vuodesta 2011 Helli ja Jorma Laulumaa. Mukana työssä ovat myös Maiju ja Markku Laulumaa kaksivuotiaan tyttärensä Viivin kanssa.

Viime vuosina Kelotin Rantamajojen asiakaskunta on kansainvälistynyt. Rantamajoilla on käynyt kuuden viime joulun aikana turisteja 61:stä eri maasta. Kymmenen päivän sesongin aikana brittituristeja eli niin sanottuja charter-matkaajia tulee Rantamajoille 200 henkeä päivässä. He tulevat iltapäivällä ja lähtevät takaisin Lontooseen illalla yhdeksän paikkeilla. Parhaimpana jouluna Rantamajoilla on käynyt noin 2 800 charter-matkailijaa. Heitä viedään opastetuille retkille, kuten moottorikelkkasafareille ja ajamaan poro- ja huskyvaljakoilla, ja pikkuväki tulee tietysti joulupukkia tapaamaan.

Kotakirkossa tarjoillaan kuumia juomia, kahvia, kaakaota ja teetä, ja ruokailuun joulunaikana kuluu noin 250 kiloa ranskalaisia. Joulukinkku säästyy suomalaisille, koska britit eivät sitä syö.

Joulusesongin ulkopuolella Kelotin rantamajat on ympärivuotinen matkailukohde. Pitkin vuotta siellä järjestetään hengellisiä teema- ja rukouspäiviä, kuten Ruska- ja Raamattuviikkoja. Lapsille pidetään vuosittain suosittu Leppisleiri. Ovatpa monet menneet naimisiinkin Liankivaaran ristin juurella.

Kari Honkanen

www.kelotinrantamajat.com