Kadotettua pyhyyttä etsimässä

Tarmo Kunnas: Mikä mieli uskonnoissa? Pohdintaa uskonnon, moraalin ja pyhyyden nykyisestä olemuksesta. Basam Books 2021. Sid. 314 s. 

Tiedeuskoisen ja maallistuvan eurooppalaisen kulttuurin keskellä kysymys syvimpien arvojen lähtökohdasta on yhä tärkeämpi. 

Mihin ihmiskunnan moraali ja yleisinhimillinen kokemus pyhästä viime kädessä perustuvat? Onko niiden taustalla jokin havaintokokemuksen ulkopuolelle jäävä tuonpuoleinen todellisuus – ulottuvuus, johon filosofiassa viitataan käsitteellä transsendentti? Vai nähdäänkö moraalin muotoutuminen pelkästään ihmiskunnan historiallisena, sosiaalisena ja psykologisena kehitysilmiönä, jonka ymmärtämiseen ei tarvita ylimaallisia selityksiä? 

Nämä kysymykset ovat askarruttaneet jo pitkään Jyväskylän ja Sorbonnen yliopistoissa kirjallisuuden professorina toiminutta Tarmo Kunnasta, joka näyttää palaavan samaan teemaan yhä uudelleen. Kunnaksen kirjallista tuotantoa leimaa tietty Eurooppa-keskeisyys. Hän on keskittynyt julkaisuissaan usein vanhan mantereen henkiseen kulttuuriin ja aatehistoriaan.

     Olemme aineellisuuden ja suuren

     tieteellisen menestyksen sokaisemia.

Vuonna 2002 kansainvälisenä kulttuurivaikuttajana tunnettu Kunnas julkaisi teoksen Mitä jäljellä moraalista? Siinä hän tarkasteli moraalia eurooppalaisen kulttuuriperinteen, yhteiskunnallisen muutoksen ja universaalin kristillisen etiikan näkökulmista. Uusimmassa kirjassaan hän pohtii kiinnostavasti uskonnon, moraalin ja pyhyyden perimmäistä olemusta sekä niiden keskinäisiä yhteyksiä. 

Uuden kirjansa motiiviksi Kunnas mainitsee syvän huolensa siitä, että 2000-luvun ihminen on hänen mukaansa aineellisuuden ja suuren tieteellisen menestyksen sokaisema. Ja jos ihminen ei kunnioita mitään korkeampaa todellisuutta, hän ei opi kunnioittamaan myöskään toisia ihmisiä, professori päättelee. 

Kirjoittaja onkin etsimässä kulttuurimme kadottamaa pyhyyttä. ”Oma kiinnostukseni uskontoihin selittyy halulla löytää ja palauttaa jotain inhimilliseen kulttuuriin kuuluvaa, joka siltä tällä hetkellä on vaarassa kadota”, Kunnas toteaa. 

Mikä mieli uskonnoissa? on monipuolisesti sivistyneen ja laaja-alaisesti ajattelevan kirjoittajan teos. Kunnas tarkastelee aihettaan eri kulttuurien, maailmanuskontojen, uuden ajan klassikkofilosofien sekä taiteen kuvaaman pyhyyden valossa. 

Kunnaksen mukaan ihmisellä on taipumus etsiä uutta transsendenssia korvikkeeksi menetetylle Jumalalle ja kadotetulle tuonpuoleisuudelle. Hän siteeraa pohdinnoissaan filosofi Martin Heideggeria: ”Kun ihmiskunta on menettänyt kristillisyytensä, se merkitsee, että ihmisen maailmanperustus haetaan nyt ei-jumalallisesta: aatteet, ideologiat, arvot, jotka ovat vailla pohjaa, muuttuvat maailmanperustaksi. Syntynyt tyhjiö korvataan abstraktilla älyllisyydellä.” 

Pyhyyden tärkeää merkitystä painottaessaan Kunnas pyrkii ottamaan etäisyyttä tieteeseen ja ateismiin mutta hieman yllättävällä tavalla myös uskontoihin ja teologiaan. Hän tavoittelee sellaista kulttuurisen pyhyyden tunnustamista, joka on perimmäiseltä luonteeltaan yleisinhimillinen myyttivaranto, josta kaikki uskonnot ammentavat pyhyyden muotojaan. 

Kunnaksen teos osoittaa, kuinka vaikea ihmiskunnan on rakentaa kestävää moraalia ilman pyhyyttä. Kirjoittajan olisikin ollut totuudenmukaista myöntää, että pyhyyden ilmiötä selittää lopulta ainoastaan elävä, kaikkivaltias Luoja. 

Leevi Launonen