Itsenäisyyspäivän alla on hyvä hetki pohtia, mitä suomalaisuus meille merkitsee ja mistä meidän, suomalaisten, identiteetti muodostuu. Kun asiaa miettii yli kahdentuhannen kilometrin päässä kotoa asuvan ulkosuomalaisen näkökulmasta, kysymys saa ihan uusia ulottuvuuksia.
Äidinkieli on sydämen kieli
Yksi kansallisen identiteettimme ja samalla minuutemme keskeisistä elementeistä on oma kieli. Ilman sitä ei suomalaisuutta tai suomalaista identiteettiä voisi olla olemassa. Vasta ulkosuomalaisena olen oivaltanut kunnolla, kuinka vahvasti kieli on sidoksissa minunkin identiteettiini. Eri kielissä on erilaisia tapoja rytmittää puhetta, ilmaista asioita ja käyttää sanoja tai äänenpainoja. Lisäksi nonverbaalisessa viestinnässä on suuriakin kulttuurillisia eroja. Me opimme kommunikoinnin perusmallit jo hiekkalaatikolla, ja kokemus on osoittanut, että kerran opittua on vaikea lähteä enää aikuisena muuttamaan.
Kielellä ja kielessä siis ilmaisemme keitä me olemme ja mihin ryhmään haluamme kuulua. Oma kieli, äidinkieli, on sydämen, tunteiden, identiteetin ja ajattelun kieli. Ehkäpä se osaltaan selittää, miksi yllättäen kaupassa tai bussipysäkillä kohtaamani toinen suomalainen tuntuu automaattisesti ystävältä.
Identiteetti hukassa
Ulkomaille muuttaessani alku tuntui suurelta seikkailulta: ihmeteltävää, nähtävää, koettavaa ja opittavaa riitti. Elämäni uuden ajanjakson alkumetreillä en uhrannut ajatustakaan kotimaalleni saati sitten suomalaisen identiteetilleni – näin jälkeenpäin ajatellen taisin pitää niitä itsestäänselvyyksinä, jotka eivät katoa minnekään. Jossain vaiheessa realiteetit iskivät vasten kasvoja, ja uuden kielen tai tapojen oppiminen ei ollutkaan enää hauskaa. Jatkuva oman mukavuusvyöhykkeen ulkopuolella eläminen alkoi tuntua stressaavalta. Tuli päivä, jolloin huomasin hukanneeni osan omasta identiteetistäni – sen suomalaisen osan - jonnekin matkan varrelle. Ymmärsin, etten ole enkä tule koskaan olemaankaan täkäläinen, koska en ole kasvanut tässä maassa. Suomeenkaan en enää tuntunut sopivan, koska oma identiteettini oli muuttunut toisen kulttuurin vaikutuspiirissä eläessä. Juurettomuuden tunne nosti päätään, ja lopulta en kokenut kuuluvani oikein minnekään.
Juuret juurettomalle
Kipuilu juurettomuuden keskellä synnytti lohdullisen oivalluksen: vaikka sauna, sisu, Sibelius ja täkäläisten mielestä eksoottinen suomen kieli määrittävät edelleen merkittävän osan minuudestani, jopa suomalaisuutta tärkeämpi identiteettini peruspilari on Taivaan kansalaisuus. Näin sen tulisi ollakin jokaisen kristityn kohdalla: me olemme keitä me olemme, koska identiteettimme on Kristuksessa. Valitettavasti taivaan kansalaisuuden hukkaaminen arjen paineiden keskellä on yhtä helppoa kuin omien juuriensa kadottaminen ulkosuomalaiselle. Keskitämme helposti kaiken energiamme töihimme, taloudenpitoon, perheisiimme tai ystäviimme ja muihin sinänsä arvokkaisiin jokapäiväisiin asioihin. Arjen tiimellyksessä unohdamme mistä olemme tulossa ja minne menossa. Kun hukkaamme Taivaan kansalaisuuden, katoaa myös olemassaolomme syvin merkitys.
Suomalaisina olemme onnekkaita: olemme epäilemättä yhden maailman parhaimman maan kansalaisia. Taivaan kansalaisina olemme vielä onnekkaampia: koko identiteettimme sekä tulevaisuutemme lepää Kristuksen varassa.
Tamperelaiset ystävykset Milka Myllynen ja Mia-Carita Hahl ovat sitä ihmistyyppiä, jotka keksivät jatkuvasti uusia luovia ideoita ja käärivät aikailematta hihansa t...
TeemaEero Antturi Kun Marko Selkomaa tuli uskoon 13-vuotiaana, hän koki hyvin pian Jumalan kutsuvan häntä saarnaajaksi ja lähetyssaarnaajaksi. – Noita ilmaisuja silloin käytettiin, muistelee nyt 52-v...
TeemaKun Julius Kankkunen aloittaa elämäntarinansa kertomisen, kuulija ei voi olla nauliutumatta paikoilleen. Lapsuuden uskoontuloa seuraa toinen toistaan traagisempia tapahtumia: Ensin...
TeemaYhteiskristillisen Uskovaiset nuoret -nettiyhteisön vastaava
nuorisotyöntekijä Mikael Elmolhoda on saanut vuosien aikana tukevaa
tuntumaa eri kristillisten piirien nuoriin.
...
TeemaEläköityneellä opettaja Juhani Happosella on tallessa kansioita, joihin on
kertynyt yli 200 samaa aihetta käsittelevää lehtileikettä. Ne kertovat
taistelusta, jonka hän kävi 1980-luvulla...
TeemaHyvä Sanoma ry:n keräämillä lahjoitusvaroilla jaetaan tänäkin vuonna joulumuistaminen jokaiseen maamme vankilaan. Helluntaiseurakuntien vankilatyö välittää vankien luettavaksi yli tuhat Hyvä Sanoma -j...
TeemaLähi-idän
kristityistä puhuttaessa tulee melko
nopeasti esiin myös vaino. Islamilaisista yhteiskunnista
ja lujista sukusiteistä juontava
ilmiö tuli näkyväksi Suomessakin äskettäin,
kun to...
TeemaRukous merkitsee musiikkievankelistana toimivalle Jipulle elämän kantavaa voimaa. Tänä syksynä hän on saanut kokea niin pieniä kuin suuriakin ihmeitä.
TeemaHerra, osoita minulle tie ja tee minut halukkaaksi sitä vaeltamaan. Uskallettua on viipyä, ja vaarallista on jatkaa matkaa. Täytä siis minun ikävöimiseni ja osoita minulle tie.
TeemaOnko evankeliointi koko seurakunnan
tehtävä? Kenelle se
oikein kuuluu? Miksi
niin harvat innostuvat nykyisin
evankelioimisesta? Ja
mitä se oikeastaan käytännössä
on?
TeemaEvankelioimisen suuria
innovaatioita helluntailiikkeessä olivat
1900-luvun alkupuolella telttakokoukset
ja kitarakuorot. Evankelioiva
Hyvä Sanoma -lehti perustettiin sota-aikana. Pai...
TeemaBilly Grahamin puheet suunniteltiin tarkkaan etukäteen. Avausiltaan sisältyi elokuvamainen kohtaus, jossa yksinäinen nainen veti väkijoukon liikkeelle.
TeemaKatolinen aktiivi kirjoitti avoimen kirjeen Suomen helluntailaisille, ja RV pyysi siihen vastineen. Yhteisöjen suhteissa kaikki ei ole sitä, miltä näyttää.
UutisetLähestyn teitä, rakkaat Suomen helluntailaiset,
ennen kaikkea kristittynä, joka tunnustaa samaa Apostoliseen uskontunnustukseen
kirjattua uskoa, jota tekin tunnustatte.
Toiseksi lähe...
UutisetKatolinen teologi Emil Anton
on lähestynyt avoimella kirjeellään Suomen helluntailiikettä reformaation
merkkivuoden tiimoilta. Kirjoituksellaan hän halusi herättää keskustelua, vähentää
enn...
Teema”Yksi viime vuosikymmenten
merkittävimmistä globaalin
kristillisyyden ilmiöistä.” Näin
suurin sanoin on luonnehdittu helluntailaisten
ja roomalaiskatolisen kirkon
vuonna 1972 aloittamaa k...