Moni suuntaa sunnuntaisin seurakuntaan. Se on hyvä rutiini, mutta toisinaan on syytä pysähtyä miettimään syvemmin jumalanpalveluksen merkitystä. Miksi kokoonnumme yhteen seurakuntana? Miten sen tulisi vaikuttaa elämäämme?
– Sanaan ”jumalanpalvelus” tiivistyy hyvin kokoontumisten päämäärä. Tulemme yhteen kohtaamaan Jumalaa ja palvelemaan häntä, Jyväskylän vapaaseurakunnan pastori Timo Koivisto luonnehtii.
– Kohtaamme Jumalan pyhänä ja kunnioitettavana mutta myös ystävänä, sillä Jeesus kutsui meitä ystävikseen. Kohtaamisessa tapahtuu merkittäviä asioita: koemme, millainen Jumala on, millaisia itse olemme suhteessa häneen ja miten Jumala haluaisi muuttaa elämäämme. Olemme vastuussa siitä, miten vastaamme tuohon muutoksen kutsuun.
Jokaisella on annettavaa
Koiviston mukaan jumalanpalveluksen pitäisi saada aikaan muutosta elämässämme ja varustaa meitä arkeen.
– Jumalanpalveluksessa kokemiemme asioiden tulisi jalkautua arkeen, sillä sitä elämä on suurimmaksi osaksi. Tätä arjen varustusta ovat esimerkiksi saarnan kautta tulleet oivallukset, Jumalan kosketus ylistyksen ja muiden laulujen aikana sekä rohkaiseva profetia rukoushetkessä.
– Samalla kun kohtaamme ja palvelemme Jumalaa, kohtaamme myös toisiamme ja palvelemme lähimmäisiämme armolahjojen ja luonnollisten lahjojen avulla, Koivisto toteaa.
Hän muistuttaa, että Raamatun mukaan jokaisella on seurakunnan yhteisissä kokoontumisissa jotain annettavaa.
– Tulemme jumalanpalvelukseen usein itseämme varten. Olisi hyvä kuitenkin tulla myös sillä mielellä, miten voisimme rohkaista jotakuta tai muutoin palvella lähimmäistämme. Jumalanpalvelukseen voi valmistautua rukoilemalla vastuunkantajien ja koko tilaisuuden puolesta.
Monipuolisuus palvelee erilaisia ihmisiä
Raamattu antaa mallin seurakunnan yhteisestä kokoontumisesta. Jumalanpalveluksen muoto vaihtelee kuitenkin kirkko- ja seurakunnittain.
– Ihmisten erilaiset odotukset ja tarpeet ovat iso haaste jumalanpalveluksen rakentamisessa. Itse ajattelen, että jumalanpalvelusten tulisi olla vaihtelevia ja monipuolisia, jotta mahdollisimman moni voisi kohdata Jumalaa juuri omalla tavallaan, Koivisto sanoo.
Esimerkkeinä monipuolisuudesta hän mainitsee muun muassa musiikkityylien kirjon sekä erilaisille kuulijoille suunnatut osiot saarnassa: se voi tarjota niin pohdittavaa tutkijatyypeille kuin koskettavaa kuunneltavaa tunneihmisille. Lisäksi tulisi aika ajoin ottaa huomioon erityisryhmät, kuten lapset ja maahanmuuttajat.
– Jumalanpalvelus heijastaa koko seurakunnan elämää, joten se ei voi olla aina samanlainen. Tarvitaan joustavuutta ja toinen toistemme rakastamista: jos jumalanpalvelus ei jonain päivänä ole aivan oman tyylini mukainen, voin silti siunata toisia ja rakentaa yhteyttä. Olemmehan samaa Kristus-ruumista.
Koivisto puhuu myös jumalanpalveluksen uudistamisesta.
– Samoin kuin jatkuva uudistuminen uskossa on tärkeää, on toisinaan hyvä pohtia, tarvitseeko jumalanpalvelusta päivittää.
– Myös asenteissamme on usein uudistumisen varaa. Emme aina muista odottaa Jumalan ilmestyvän jumalanpalveluksissa, vaan tulemme paikalle vain tavan vuoksi – mikä sekin on hyvä asia. Kuitenkin Jumala haluaa kohdata meitä, ja hänellä on paljon annettavaa.
Tamperelaiset ystävykset Milka Myllynen ja Mia-Carita Hahl ovat sitä ihmistyyppiä, jotka keksivät jatkuvasti uusia luovia ideoita ja käärivät aikailematta hihansa t...
TeemaEero Antturi Kun Marko Selkomaa tuli uskoon 13-vuotiaana, hän koki hyvin pian Jumalan kutsuvan häntä saarnaajaksi ja lähetyssaarnaajaksi. – Noita ilmaisuja silloin käytettiin, muistelee nyt 52-v...
TeemaKun Julius Kankkunen aloittaa elämäntarinansa kertomisen, kuulija ei voi olla nauliutumatta paikoilleen. Lapsuuden uskoontuloa seuraa toinen toistaan traagisempia tapahtumia: Ensin...
TeemaYhteiskristillisen Uskovaiset nuoret -nettiyhteisön vastaava
nuorisotyöntekijä Mikael Elmolhoda on saanut vuosien aikana tukevaa
tuntumaa eri kristillisten piirien nuoriin.
...
TeemaEläköityneellä opettaja Juhani Happosella on tallessa kansioita, joihin on
kertynyt yli 200 samaa aihetta käsittelevää lehtileikettä. Ne kertovat
taistelusta, jonka hän kävi 1980-luvulla...
TeemaHyvä Sanoma ry:n keräämillä lahjoitusvaroilla jaetaan tänäkin vuonna joulumuistaminen jokaiseen maamme vankilaan. Helluntaiseurakuntien vankilatyö välittää vankien luettavaksi yli tuhat Hyvä Sanoma -j...
TeemaLähi-idän
kristityistä puhuttaessa tulee melko
nopeasti esiin myös vaino. Islamilaisista yhteiskunnista
ja lujista sukusiteistä juontava
ilmiö tuli näkyväksi Suomessakin äskettäin,
kun to...
TeemaRukous merkitsee musiikkievankelistana toimivalle Jipulle elämän kantavaa voimaa. Tänä syksynä hän on saanut kokea niin pieniä kuin suuriakin ihmeitä.
TeemaHerra, osoita minulle tie ja tee minut halukkaaksi sitä vaeltamaan. Uskallettua on viipyä, ja vaarallista on jatkaa matkaa. Täytä siis minun ikävöimiseni ja osoita minulle tie.
TeemaOnko evankeliointi koko seurakunnan
tehtävä? Kenelle se
oikein kuuluu? Miksi
niin harvat innostuvat nykyisin
evankelioimisesta? Ja
mitä se oikeastaan käytännössä
on?
TeemaEvankelioimisen suuria
innovaatioita helluntailiikkeessä olivat
1900-luvun alkupuolella telttakokoukset
ja kitarakuorot. Evankelioiva
Hyvä Sanoma -lehti perustettiin sota-aikana. Pai...
TeemaBilly Grahamin puheet suunniteltiin tarkkaan etukäteen. Avausiltaan sisältyi elokuvamainen kohtaus, jossa yksinäinen nainen veti väkijoukon liikkeelle.
TeemaKatolinen aktiivi kirjoitti avoimen kirjeen Suomen helluntailaisille, ja RV pyysi siihen vastineen. Yhteisöjen suhteissa kaikki ei ole sitä, miltä näyttää.
UutisetLähestyn teitä, rakkaat Suomen helluntailaiset,
ennen kaikkea kristittynä, joka tunnustaa samaa Apostoliseen uskontunnustukseen
kirjattua uskoa, jota tekin tunnustatte.
Toiseksi lähe...
UutisetKatolinen teologi Emil Anton
on lähestynyt avoimella kirjeellään Suomen helluntailiikettä reformaation
merkkivuoden tiimoilta. Kirjoituksellaan hän halusi herättää keskustelua, vähentää
enn...
Teema”Yksi viime vuosikymmenten
merkittävimmistä globaalin
kristillisyyden ilmiöistä.” Näin
suurin sanoin on luonnehdittu helluntailaisten
ja roomalaiskatolisen kirkon
vuonna 1972 aloittamaa k...