Jumalanpalvelus varustaa arkeen

Kuva: Seppo Rytkönen
Kuva: Seppo Rytkönen
Moni suuntaa sunnuntaisin seurakuntaan. Se on hyvä rutiini, mutta toisinaan on syytä pysähtyä miettimään syvemmin jumalanpalveluksen merkitystä. Miksi kokoonnumme yhteen seurakuntana? Miten sen tulisi vaikuttaa elämäämme?

– Sanaan ”jumalanpalvelus” tiivistyy hyvin kokoontumisten päämäärä. Tulemme yhteen kohtaamaan Jumalaa ja palvelemaan häntä, Jyväskylän vapaaseurakunnan pastori Timo Koivisto luonnehtii.

– Kohtaamme Jumalan pyhänä ja kunnioitettavana mutta myös ystävänä, sillä Jeesus kutsui meitä ystävikseen. Kohtaamisessa tapahtuu merkittäviä asioita: koemme, millainen Jumala on, millaisia itse olemme suhteessa häneen ja miten Jumala haluaisi muuttaa elämäämme. Olemme vastuussa siitä, miten vastaamme tuohon muutoksen kutsuun.

Jokaisella on annettavaa

Koiviston mukaan jumalanpalveluksen pitäisi saada aikaan muutosta elämässämme ja varustaa meitä arkeen.

– Jumalanpalveluksessa kokemiemme asioiden tulisi jalkautua arkeen, sillä sitä elämä on suurimmaksi osaksi. Tätä arjen varustusta ovat esimerkiksi saarnan kautta tulleet oivallukset, Jumalan kosketus ylistyksen ja muiden laulujen aikana sekä rohkaiseva profetia rukoushetkessä.

– Samalla kun kohtaamme ja palvelemme Jumalaa, kohtaamme myös toisiamme ja palvelemme lähimmäisiämme armolahjojen ja luonnollisten lahjojen avulla, Koivisto toteaa.

Hän muistuttaa, että Raamatun mukaan jokaisella on seurakunnan yhteisissä kokoontumisissa jotain annettavaa.

– Tulemme jumalanpalvelukseen usein itseämme varten. Olisi hyvä kuitenkin tulla myös sillä mielellä, miten voisimme rohkaista jotakuta tai muutoin palvella lähimmäistämme. Jumalanpalvelukseen voi valmistautua rukoilemalla vastuunkantajien ja koko tilaisuuden puolesta.

Monipuolisuus palvelee erilaisia ihmisiä

Raamattu antaa mallin seurakunnan yhteisestä kokoontumisesta. Jumalanpalveluksen muoto vaihtelee kuitenkin kirkko- ja seurakunnittain.

– Ihmisten erilaiset odotukset ja tarpeet ovat iso haaste jumalanpalveluksen rakentamisessa. Itse ajattelen, että jumalanpalvelusten tulisi olla vaihtelevia ja monipuolisia, jotta mahdollisimman moni voisi kohdata Jumalaa juuri omalla tavallaan, Koivisto sanoo.

Esimerkkeinä monipuolisuudesta hän mainitsee muun muassa musiikkityylien kirjon sekä erilaisille kuulijoille suunnatut osiot saarnassa: se voi tarjota niin pohdittavaa tutkijatyypeille kuin koskettavaa kuunneltavaa tunneihmisille. Lisäksi tulisi aika ajoin ottaa huomioon erityisryhmät, kuten lapset ja maahanmuuttajat.

– Jumalanpalvelus heijastaa koko seurakunnan elämää, joten se ei voi olla aina samanlainen. Tarvitaan joustavuutta ja toinen toistemme rakastamista: jos jumalanpalvelus ei jonain päivänä ole aivan oman tyylini mukainen, voin silti siunata toisia ja rakentaa yhteyttä. Olemmehan samaa Kristus-ruumista.

Koivisto puhuu myös jumalanpalveluksen uudistamisesta.

– Samoin kuin jatkuva uudistuminen uskossa on tärkeää, on toisinaan hyvä pohtia, tarvitseeko jumalanpalvelusta päivittää.

– Myös asenteissamme on usein uudistumisen varaa. Emme aina muista odottaa Jumalan ilmestyvän jumalanpalveluksissa, vaan tulemme paikalle vain tavan vuoksi – mikä sekin on hyvä asia. Kuitenkin Jumala haluaa kohdata meitä, ja hänellä on paljon annettavaa.


Minni Heinilä


51

Helluntaiseurakuntien jäsenkehityksessä pientä virkistymistä
Seurakunnat: Maksukorttidiakonian myötä keskustelut ovat muuttuneet syvällisemmiksi
Kuurojen työtä jo 50 vuotta – Juhlavuosi huipentuu Juhannuskonferenssin puheenvuoron lisäksi lokakuussa pidettävään juhlaan
Seurakuntien perustajille uusia verkostoja