Jumalan valtakunta köyhyyden keskelle – Fida kehittää seurakuntien diakoniaosaamista kolmessatoista maassa

Unkarissa diakoniatyö auttaa romanilapsia koulutielle. Kumppanina työssä on Unkarin Romanimissio. (Joonas Ojala)
Unkarissa diakoniatyö auttaa romanilapsia koulutielle. Kumppanina työssä on Unkarin Romanimissio. (Joonas Ojala)

30.11.2023 | Kirsi Koski-Kujala 

Jo sadan vuoden ajan diakonia on ollut merkittävä osa helluntaiherätyksen lähetystyötä. 

– Köyhyys on tullut lähettejä vastaan kaikkialla, ja Jumalan rakkautta on osoitettu palvelemalla lähimmäisiä monin eri tavoin, kertoo Fidan diakoniatyön päällikkö Sina Urmas

Kansainvälinen diakoniatyö on kehittynyt paljon vuosikymmenten varrella. Se on nykyään suunnitelmallisempaa ja tavoitteellisempaa kuin aikaisemmin. Fidassa onkin aloitettu laaja, 13 köyhää maata käsittävä diakoniaohjelma, jonka tavoitteena on vahvistaa yhteistyömaiden seurakuntien diakoniaosaamista. 

Ohjelman nimi Arvokkaan elämän puolesta summaa hyvin diakonian perusolemusta.  

– Nimi kuvastaa ensinnäkin sitä, että jokainen elämä on luomisesta lähtien arvokas. Kristuksen ristinkuolema korostaa tätä mittaamatonta arvoa. Toisekseen siinä on myös näkökulma puolesta puhumisen tärkeydestä. Raamattu puhuu sorrettujen puolesta erityisesti profeettojen julistuksessa. Köyhien ja sorrettujen ihmisoikeuksien edistäminen onkin yksi ohjelman tärkeistä tavoitteista, Urmas kertoo.

 

 

      Fidan diakoniatyö tavoittaa noin 20 000 ihmistä.

 

Sina Urmas on työskennellyt Fidassa kummilapsihankkeiden parissa jo pari vuosikymmentä. Yhteistyötahoina on ollut kymmeniä paikallisseurakuntia, jotka toimivat köyhien ja syrjittyjen parissa. Viime vuosina Urmas on tehnyt yhteistyötä erityisesti Itä-Euroopan romaniyhteisöissä. 

– Kosovossa asuessani sain nähdä ja kokea, miten tärkeää on, että paikallisseurakunta puolustaa sikäläisten romanilasten oikeutta koulunkäyntiin, sillä he ovat siinä yhteiskunnassa täysin unohdettuja. Sama tilanne vallitsee valitettavasti eri puolilla Eurooppaa, hän valottaa. 

 

Fidan työn ytimessä on laadukkaan koulupolun turvaaminen lapsille. Se on todettu tehokkaimmaksi tavaksi auttaa perheitä köyhyyden kierteestä. Koulutusta tuetaan muun muassa mahdollistamalla koulutarvikkeet sekä järjestämällä lapsille turvallinen paikka, jossa he saavat tukea läksyjen tekoon. Esimerkiksi Kambodžan kummilapsihankkeessa seurakunnat järjestävät päivittäin tukiopetusta.  

– Kouluissa käydään puhumassa syrjittyjen perheiden oikeuksista, ja vanhempia tuetaan vanhemmuudessa. Perhesuhteet ovat nimittäin kovilla silloin, kun eletään monenlaisten syrjäytymisestä aiheutuvien ongelmien keskellä. Diakoniaohjelman tavoitteena onkin nähdä terveempiä ja vahvempia perheitä ja yhteisöjä, jotka voivat tukea lasten kasvua. 

Jotta kaikki tämä voi tapahtua, tulee paikallisen seurakunnan olla vahva osaaja diakoniatyössä. Siksi Fida tähtää paikallisseurakuntien hallinnon ja diakoniaosaamisen tukemiseen erilaisten koulutusten kautta.  

– On myös tärkeää, että seurakunta sisäistää turvallisen toiminnan periaatteet. Olemme viime vuosina panostaneet erityisesti lasten suojelemiseen sekä työn etiikkaan, Urmas sanoo. 

 

Muutosta ei voi saada aikaan yksin. Fidalla ei riitä voimavaroja tai osaamista kaikkeen, ja tällöin hyödynnetään laajaa yhteistyöverkostoa maailmalla. Urmas kertoo, että yhteistyötä tehdään esimerkiksi Keeping Children Safe -järjestön kanssa, joka tarjoaa laadukkaita turvakoulutuksia. 

Diakoniatyön ytimessä onkin köyhissä yhteisöissä ja perheissä tapahtuva muutos. Ohjelmassa seurataan esimerkiksi lasten ja nuorten edistymistä koulussa ja siirtymistä työelämään, perheiden hyvinvoinnin parantumista, lasten oikeuksien edistymistä ja kirkkokumppanien valmiuksien vahvistumista.  

– Seuraamme myös seurakuntakasvua pitkällä aikavälillä. Melko suuri osa kohdeyhteisöistä on evankeliumilla vähiten saavutettujen kansojen keskuudessa, Urmas huomauttaa. 

Fidan diakoniatyö tavoittaa noin 20 000 ihmistä. He saavat avun suurimmaksi osaksi suomalaisten kummien tuella. Fidassa ollaankin todella kiitollisia suomalaisille kummeille, jotka ovat uskollisesti kannattaneet työtä jo vuosikymmenten ajan.

 

 

      Ihmisten tulee saada kokea Jumalan rakkaus.

 

Lähetysharjoittelu Uruguayssa pari vuosikymmentä sitten antoi Sina Urmaksen uralle uuden suunnan. 

– Vietin aikaa slummissa köyhyydessä elävien lasten parissa, ja nuo päivät muuttivat elämäni. Arvelen kokeneeni siellä aavistuksen siitä, mitä Jumala kokee katsoessaan maailmaamme. 

Kokemuksen jälkeen Urmas ei voinut enää pitää lähetystehtävän tavoitteena ainoastaan sitä, että kaikki kansat kuulevat Jeesuksesta. Hän ymmärsi, että ihmisten tulee myös kokea hänen rakkautensa ja oppia sen kautta tuntemaan hänet syvemmin. 

– Kahdenkymmenen vuoden ajan olen kiertänyt maailman köyhimmissä paikoissa. Olen saanut nähdä rakkauden, jonka Jumala on sytyttänyt paikallisiin seurakuntiin alueensa köyhiä kohtaan. 

Urmas on myös saanut olla opettamassa seurakunnille diakoniatyötä. Hänen mukaansa köyhien maiden seurakunnilla on usein kokonaisvaltainen näkemys Jumalan missiosta kuin sisäänrakennettuna. 

– Näissä maissa köyhien palvelemista ei kyseenalaisteta. Ei myöskään pohdita, tehdäänkö sitä evankeliumin julistuksen kustannuksella. Seurakunnan toimintaa ei pilkota, eikä sen osa-alueita arvoteta, kuten Suomessa saatetaan tehdä. Kaikessa toiminnassa evankeliumi on eri ulottuvuuksineen läsnä, hän iloitsee. 

 

Kohti diakonista seurakuntaa 

Viime vuosina helluntailiikkeen diakoniatyön kehittämiseen on kiinnitetty entistä määrätietoisempaa huomiota myös Suomessa. Uusin avaus on valtakunnallisen kehittämissuunnitelman laatiminen sekä siihen liittyvä opaskirja Hyvällä Sydämellä – kohti diakonista seurakuntaa (Aikamedia, 2023). 

Opas kokoaa yhteen diakoniatyön raamatullisia ja teologisia perusteita sekä käytännöllisiä toimintamuotoja ja pyrkii vastaamaan aikamme diakonisiin haasteisiin. Kirjan sisällön on laatinut Helluntaikirkon diakoniatyön kehittämisryhmä puheenjohtaja Seppo Kasken johdolla, ja sen on toimittanut Leevi Launonen. Oppaan teologisista linjauksista ja diakonian määritelmästä on vastannut Helluntaikirkon eettis-opillinen toimikunta.



Lukijalta
51���52/2019

Lukijalta22.3.2024 | Olen kiitollinen, että maakuntalehdissämme on auennut toistuvasti tilaa Raamatun sanomaa korostaville kirjoituksilleni. Usein ne sivuavat yhteiskunnallisia haasteita, unohtamatta ikuis...
LukijaltaIhmisten puheissa toistuvat usein ilmaisut kuten ”Kuolema kuittaa univelat” tai ”Haudassa saa sitten levätä”. Ne ovat tavallisia tapoja vältellä ajatusta kuolemanjälkeisestä elämästä ja vaeltaa va...
Lukijalta21.11.2023 | Helluntaikirkon oppikäsityksessä Jeesuksen paluusta ei ole enää vain yhtä tulkintamallia. Jeesuksen paluusta itsessään ollaan varsin yksimielisiä, mutta seurakunnan tempauksen ajoituk...
Lukijalta24.10.2023 | Iso Kirja on hehkuttanut tänä vuonna Opisto omaksi -teemaa. Sen tavoitteena on, että seurakunnat ja niiden jäsenet ottaisivat ja kokisivat entistä enemmän omistajuutta yhteisestä opis...
LukijaltaApostoli Paavali ei tahtonut pitää Roomassa asuvia veljiä tietämättöminä ”tästä salaisuudesta, että Israelia on osaksi kohdannut paatumus – hamaan siihen asti, kunnes pakanain täysi luku on sisäll...
Lukijalta(20.3.2023) Tammikuussa seurakuntamme johtajisto sai ihmetteleviä yhteydenottoja koskien paikallista Turvallinen seurakunta -lausuntoa, jossa olemme osallisena. Siinä oli virheellisesti na...
Lukijalta(6.3.2023) Uudet hyvinvointialueet aloittivat vuoden alusta. Kotiin saamamme esitteen mukaan uuden hyvinvointialueen keskeinen tehtävä on ”hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistäminen yht...
LukijaltaTranslain uudistaminen vietiin eduskunnassa maaliin 1.2.2023 äänin 113–69. Lain mukaan jokainen täysi-ikäinen kansalainen voi vaihtaa sukupuolensa pelkkänä ilmoitusasiana. Korjausleikkauksia ja lä...
LukijaltaOikeaoppisuuden tarve on ihmiselle ominaista ja johtuu osin siitä, että se on eräs turvallisuuden tunnetta ruokkiva väline. Uskon kysymyksissä oikeaoppisuuden tarve on hälyttävän suuri. Osasyynä s...
Lukijalta(27.12.2022) Silmiini sattui erään teologin lehtikirjoituksen otsikointi: ”Ateisti, joka tuntee Jumalan?” Kysymysmerkin kanssakin toteamus on absurdi. Ateisti kieltää Jumalan olemassaolon ja kaike...
Lukijalta(22.11.2022) Kun tulin aikoinani uskoon, sain näyn hengellisestä työstä. Se oli määrittelemätön pakottava tarve olla jotenkin hyödyksi Jumalan valtakunnassa. Tämä tarve on ollut läpi uskossa oloaj...
LukijaltaPaimen Plus -lehden kesäkuun numeron talouspalstalla olleessa kirjoituksessa kerrottiin seurakuntien lämpölaskujen noususta viime talvelta. Sama suunta näyttää jatkuvan myös tulevana talvena. Kerr...
LukijaltaJeesus joutui usein herättelemään kuulijoitaan. Tässä muutamia otteita Jeesuksen sanoista: ”Ettekö käsitä? Kuinka te ette käsitä, etten minä puhunut teille leivästä?” Niin hän sanoi heille: ”Ettek...
LukijaltaYhdysvalloissa korkein oikeus kumosi kesäkuussa vanhan ns. Roe vs Wade -nimellä tunnetun, aborttioikeuden turvanneen ennakkopäätöksen. Näin se teki sen, minkä kokeneiden ja laintuntevien tuomareid...
LukijaltaSanan- ja uskonnonvapaus ry (SUV) on osoittanut tarpeellisuutensa kansan keskuudessa. Kesäkuussa 2021 perustettu yhdistys on saanut aatteensa taakse jo yli 1 000 jäsentä ympäri Suomea.
Yh...
LukijaltaHesekielin kirjan luku 33 kertoo sielunhoitajan ja profeetan vastuusta. Toisesta jakeesta löytyvät puhuttelevat sanat: ”Jos minä annan miekan tulla maan kimppuun ––.” Nykyiset aseet eivät ole miekkoja...
LukijaltaLähetyspastori Markku Karjalaisen mukaan Uusi testamentti opettaa seurakunnan johtavan pastorin ja vanhimman viran kuuluvan miehille. Raamatussa sanotaan, että vanhimman virkaan tulee valita ”yhde...
LukijaltaKansallisen veteraanipäivän aikana (27.4.), kun uutiset kertovat Suomen tasavallan presidentti Sauli Niinistön potevan koronan jälkeen keuhkokuumetta, olen pohtinut, kuinka tärkeää on, että maamme...
LukijaltaRisto Karhu esitti Ristin Voitossa 17 kysymyksen: ”Jeesuksen paluu – ennen suurta ahdistusta?” Kirjoitus keskittyi ensisijaisesti odottamamme tempauksen ajankohdan pohdintaan. Mielestäni Risto Kar...
LukijaltaLänsimaiden kristittyjen piirissä on laajalti käsitys, että seurakunnan salainen tempaus tapahtuisi ennen suurta ahdistusta. Etenkin vapaiden suuntien käsitykseen on paljolti vaikuttanut Vilho Har...
LukijaltaJumala ilmoittaa itsensä Raamatun Sanan kautta mutta myös kansojen vaiheissa. Erityisen selvästi tämä ilmenee Israelin kansan historiassa ja nykyhetkessä.
Suomen kansan eri vaiheissa olem...
LukijaltaKiitos Reijo Mänttärille palautteesta (RV 9/22) kirjani erään luvun pohjalta tehtyyn artikkeliin. Tila ei riitä palautteen seikkaperäiseen käsittelyyn, mutta teen joitain yleisiä huomioita. ...
LukijaltaPuheessaan Korneliuksen talossa apostoli Pietari tahtoi sitoa uudet opetuslapset herätyksen alkuperään. Siksi hän sanoo: ”– – sen sanan, joka lähtien Galileasta on levinnyt koko Juudeaan, sen kast...
LukijaltaLehden emerituspäätoimittaja Leevi Launonen pohdiskeli kasvatustieteen asiantuntijana syvällisesti ihmisen persoonaa (RV 5). Hän toteaa ihmisen luonteen kasvamisen jääneen taka-alalle 1900-luvun l...
LukijaltaPitkittynyt poikkeusaika on kuormittanut lapsiperheiden arkea, typistänyt tärkeitä vertaistukiverkostoja ja kaventanut seurakuntayhteyttä. Lasten hengellinen kasvatus on jäänyt pitkälti vanhempien...
LukijaltaHyvin usein puhutaan pettäjä Jaakobista tai siitä, kuinka Jaakob petti veljensä. Ovatkohan nämä ajatukset koko totuus?
1. Moos. 25:21,23: ”Iisak rukoili Herraa vaimonsa puolesta, sillä tä...
LukijaltaVastine Kalevi Marinille – "Ekumeniaa ei tarvitse pelätä"

Ristin Voitossa 46 oli Kalevi Marinin mielipidekirjoitus, joka kommentoi Ristin Voitossa 41 julkaistu...
LukijaltaRistin Voitossa 41 oli hätkähdyttävä artikkeli Helluntailaisena ekumeniaa vahvistamassa. Petri Mäkilä sanoittaa siinä teologian toht...
LukijaltaSuomessa on viime vuosien aikana kyseenalaistettu kristillisiä arvoja. Raamatun mukaista uskoa tunnustavat kokevatkin, että kaikkea muuta suvaitaan paitsi kristillisiä arvoja.
Kuitenkin e...
LukijaltaLehden sivuilla on jälleen käyty keskustelua naisen asemasta. RV:n numerossa 41 Hannu Kangasniemi esitti miehen ja naisen välisen hierarkian olevan osa Jumalan asettamaa järjes...
LukijaltaRistin Voitossa 30–31 oli kirjoitus kalvinismista. Näkemys miehen ja naisen erilaisista sukupuolisidonnaisista rooleista perheessä ja seurakunnassa nousi esiin yhtenä jäsenille tärkeänä näkök...
LukijaltaKesän päivityksiä, uutisia ja mainoksia lukiessa mieleen on noussut kysymys: Onko sellainen paradoksi mahdollista, että voin olla ihmisoikeuksien ja solidaarisuuden puolella ja samaan aikaan kriti...
LukijaltaSuurella mielenkiinnolla, jännityksellä, rakkaudella ja ilolla tartuin Evankelistakoti elää -kirjaan. Jokainen kirja, joka kertoo helluntaiherätyksen alkuajoista Suomessa, sen toiminnast...
LukijaltaOlen kuullut joidenkin väittävän, etteivät uskovat joudu viimeiselle tuomiolle. Silloin tarkoitetaan ns. erillistä ylöstempausta, joka on erotettu ylösnousemuksesta viimeisenä päivänä. Kuitenkin t...
LukijaltaNettikonferenssissa näki paljon mielenkiintoisia vastauksia otsikon kysymykseen. Laulu- ja soitinyhtye Exit sai paljon myönteistä palautetta. Monet pitivät sen esiintymistä jopa koko tapahtuman pa...
LukijaltaPaljolla kirjantekemisellä ei ole loppua. Ristin Voitossa on kirja-arvioita, joista toiset ovat hyviä ja rakentavia uskoamme ajatellen, toiset ovat sitten vähemmän hyviä. Markus Maj...
LukijaltaRistin Voitto -lehden pääkirjoituksessa (12/21) Waltteri Haapala korostaa pastorien johtajuutta ja heidän kunnioittamistaan sangen voimakkaasti. On toki tärkeää, että pastorit saavat heille kuuluv...
Ristin Voiton verkkosisältö nyt Ajassa-lehdessä – diginäköislehti päivittyy toistaiseksi tutulle paikalle ristinvoitto.fi:hin
Seurakunnat: Maksukorttidiakonian myötä keskustelut ovat muuttuneet syvällisemmiksi
Kuurojen työtä jo 50 vuotta – Juhlavuosi huipentuu Juhannuskonferenssin puheenvuoron lisäksi lokakuussa pidettävään juhlaan