Jordanian helluntaijohtaja: ”Pelkään, että sota tekee ihmisistä turtia”

Pyydän Dikran Salbashiania pitämään valokuvassa vakavan ilmeen.

– Olen aina vakava, hän vastaa ja pitää naaman peruslukemilla.

Oli vastaus sarkasmia tai ei, vakavuuteen miehellä on ollut etenkin viime vuosina hyvä syy. Hänen kotimaansa Jordania on sodan ja hädän ympäröimä. Syyria pohjoisessa, Irak idässä, palestiinalaisalueet ja Israel lännessä.


Hätä on tulvinut myös Jordanian rajojen sisälle. Siinä missä monet Persianlahden rikkaat öljyvaltiot ovat sulkeneet ovensa pakolaisilta, köyhässä Jordaniassa asuu noin 1,3 miljoonaa syyrialaispakolaista. Irakilaisia maassa on vähintään 131 000. Yhteensä vanhojen ja uusien pakolaisten ja heidän jälkeläistensä määrä Jordaniassa on 2,9 miljoonaa, joka on noin kolmasosa maan 9,5 miljoonasta asukkaasta.

Maahan saapuu joka päivä satoja ihmisiä lisää. Lukuja voidaan verrata Suomeen, jossa on vuoden 2015 alun jälkeen rekisteröity 35 600 uutta turvapaikanhakijaa.

– Jordaniassa suurin osa pakolaisista asuu muualla kuin pakolaisleirissä. Usein kaksi tai kolme perhettä asuu pienessä asunnossa köyhällä alueella ja on täysin riippuvaisia ulkopuolisesta avusta, Salbashian kuvailee.

Kerosiinia ja äidinmaidonkorviketta

Salbashian on Jordanian Assemblies of God -helluntailiikkeen johtaja. Liikkeen kaksitoista seurakuntaa ovat hallituksen hyväksymiä ja ne saavat toimia muslimienemmistöisessäm aassa suhteellisen vapaasti kristittyjen parissa.

Seurakunnat ovat ottaneet isoja askeleita pakolaisten auttamisessa.

– Me autamme pakolaisten rekisteröinnissä. Jaamme ruokapaketteja, joissa on muun muassa riisiä, teetä, öljyä, sokeria ja papuja, Salbashian kertoo.

– Joskus autamme lääkkeiden hankinnassa, harvoin leikkaukseen pääsemisessä. Talvella jaamme vilttejä ja kuponkeja, joilla saa kerosiinia lämmityslaitteisiin. Aliravituille vauvoille hankitaan äidinmaidonkorviketta. Suuret yhtiöt pitävät korvikkeen hinnan kalliina.

Salbashian kertoo viime aikoina kohtaamistaan ihmisistä. Naisesta, jonka mies ammuttiin rajalla hänen silmiensä edessä. Kolme taloa omistaneesta irakilaiskristitystä, joka pakeni äärijärjestö Isisiä pelkät vaatteet yllään. Iäkkäästä herrasmiehestä, jolle jordanialaisnuoret nauroivat tämän jonottaessa YK:n ruoanjakelupisteellä. Vauvasta, jonka kasvot olivat aliravitsemuksesta kapeat.

Salbashianin vaimo ja työpari Ani on kotoisin Syyriasta, jossa asuu edelleen tämän sukulaisia. Aiemmin pariskunta vieraili ja teki hengellistä työtä maassa joka kuukausi. Esimerkiksi Damaskokseen heidän kotikaupungistaan Ammanista on vain 200 kilometriä.

Nyt siellä vierailu on mahdotonta.

– Sydäntä särkee. Tämä ei tapahdu jossain maan äärissä, vaan omalla takapihallamme. Vaimoni ei aina pysty katsomaan uutisia. Jos kuulen iskuista Syyriassa, en kerro hänelle.

– Pelkään, että sota tekee ihmisistä turtia ja tunnottomia; että tästä tulee jotain tavanomaista.

Muslimille ei kannata antaa koko Raamattua

Monet jordanialaiset valittavat pakolaisten olevan taakka. Helluntaiseurakunnissa tulijoita kuitenkin puhutellaan kutsuvieraina.

– Saarnatessani rohkaisen vieraitamme ja puhun toivosta. Me myös rukoilemme heidän puolestaan.

Jeesus otetaan aiheeksi kahdenkeskisissä keskusteluissa.

– He ovat arkoja, pelkäävät toisiaan ja julkisesti kieltävät meidän uskomme, kuten hyvän muslimin kuuluu. Mutta kahden kesken he ovat avoimia.

Salbashian rukoilee aina Issan eli Jeesuksen nimeen. Vaikka arabikristityt käyttävät usein Jeesuksen nimen hepreankielestä tulevaa muotoa Yessu, Salbashian käyttää ennemmin kreikankielestä tulevaa muotoa Issa, jonka muslimit tunnistavat profeettansa nimenä.

Keskusteluita ei aloiteta islamin ja kristinuskon teologisista eroista, kuten kolminaisuudesta ja inkarnaatiosta.

– Me haluamme heidän kokevan ensin Jeesuksen voiman. Kun Jeesus paljastaa itsensä heille, he kyllä ottavat hänet vastaan.

– Toisaalta monet kysyvät heti aluksi, mitä tarkoittaa, että Jeesus on Jumalan poika, joten teologiaa on hankala välttää.

Salbashian kehottaa huolellisuuteen muslimien evankelioinnissa. Heille ei esimerkiksi kannata lahjoittaa aluksi koko Raamattua.

– Mooseksen kirjoihin eksyy helposti. Muslimien pitää aloittaa Jeesuksesta.

Käännöksen on myös hyvä olla kulttuurisesti sensitiivinen. Salbashian suosii Sharif-käännöstä, jonka saa ladattua esimerkiksi Youversion-raamattusovellukseen.

Evankeliumin kertomisen ohella ihmisarvon ja vieraanvaraisuuden osoittaminen ovat miehelle luovuttamattomia kristillisiä periaatteita. Jordaniassa monet pakolaiset ovat kertoneet, että seurakunnassa he kokevat olevansa arvostettuja.

– He tulevat usein alueilta, joissa pätee seuraava sääntö: jos et ole täysin samanlainen kuin minä, tapan sinut, mies kuvailee sodanaikaista ilmapiiriä.

Vihollisen rakastaminen vaatii Jumalan työn

Suuri osa Jordaniassa elävistä pakolaisista on Israelista aikoinaan paenneita palestiinalaisia tai heidän jälkeläisiään. Mitä jordanialaisuskovat ajattelevat läntisestä naapuristaan?

– Arabikristityt yleensä sanovat, että kristityt ovat Jumalan valittu kansa, mutta en itse välttämättä ajattele näin.

– Tämä keskustelu äityy usein poliittiseksi, enkä halua sitä. Politiikka jakaa ihmisiä. Meidän tulee rakastaa juutalaisia ja palestiinalaisia.

Salbashianin juuret ovat Armeniassa. Tätä taustaa hän käyttää hyväkseen myös julistaessaan rakkauden sanomaa eri puolelta Lähi-itää paenneille kuulijoilleen.

– Armenian kansanmurhassa turkkilaiset tappoivat esi-isiäni sata vuotta sitten. Olisi helppoa vihata turkkilaisia, mutta rakastan heitä. Vihollisen rakastaminen on vaikeaa. Se vaatii Jumalan työn.

Lähi-idän pakolaiskriisi on yhdistänyt Jordanian eri kirkkokuntia. Pääasiassa ortodokseista ja katolilaisista muodostuva maan kristitty väestö kattaa noin 3–6 prosenttia asukasluvusta. Evankelisia uskovia on noin kymmenen tuhatta, ja heistä 1 000–1 500 on helluntailaisia.

Vakavamielinen Salbashian löytää myös toivoa ympäriltään. Hän kertoo esimerkiksi edellä mainitun aliravitun vauvan kasvaneen terveeksi taaperoksi seurakunnan hankkiman äidinmaidonkorvikkeen avulla. Hän myös näyttää kuvia nuorista, joita on tullut uskoon seurakunnan tilaisuuksissa.

Mies näkee Jumalan käden Lähi-idän kriisin takana.

– Luulen, että Jumala katsoi Lähi-itää ja teki näin, Salbashian sanoo ja pyörittää etusormeaan ristiin rastiin pöydän päällä.

Suomalaisia uskovia hän kehottaa yksinkertaisesti rakastamaan lähimmäisiään.

– Anna, kun rohkaisen teitä. Ehkä joihinkin seurakuntiinne ei ole aikoihin liittynyt uusia uskovia. Nykyinen tilanne on mahdollisuus muuttaa se.


Lari Launonen

Kuka?

Dikran Salbashian
» Jordanian Assemblies of God -helluntaikirkon johtaja
» Lähi-idän ja Pohjois-Afrikan edustaja World Assemblies of God Fellowship -verkoston
hallituksessa
» Sukutausta Armeniassa