Johanneksen rakentama sauna on yhä pystyssä kotitilalla.
Joel Nurmelan, 90, isoveli Johannes vaikutti aikanaan pikkuveljensä uskonratkaisuun.
Elettiin sota-aikaa. Johannes piti harvakseltaan yhteyttä kotiin. Johanneksen kirje rintamalta vuonna 1941 puhutteli pientä Joelia. Hän kertoo tehneensä uskonratkaisunsa osittain kirjeen perusteella.
– Ajattelin, että tätä samaa Jeesus-tietä minäkin haluan käydä, jota Johanneskin kertoi käyvänsä.
Johannes oli näppärä käsistään. Hän rakensi saunan ennen armeijaan lähtöä. Sama sauna nököttää pihapiirissä vieläkin.
Johannes ja toinen veli Sakari olivat Joelille tärkeitä. Johannes oli 10 vuotta Joelia vanhempi ja piti Joelia mukanaan askareissa.
– Tuolla se poika on perässä, Johannes oli tuumaillut töitä tehdessä.
Sota-ajasta Joel muistaa monia tapahtumia.
– Pommikoneet lensivät melkein puiden latvojen tasolla. Niiden ääni ei unohdu.
Isoveljien ollessa sodassa kova työnteko tuli tutuksi nuorelle Joelille. Kotitilalla riitti töitä päivän jokaiselle tunnille.
Johanneksen kohtalo selviää
Sota-aika vaatimuksineen ja vaikeuksineen meni ohi. Johannes-veli jäi sotavangiksi eikä palannut kotiin enää koskaan.
Veljesten isä kuunteli usein radiosta ohjelmaa, jossa kerrottiin sotavangeista.
– Koskaan ei kuulunut mitään Johanneksesta, Joel Nurmela muistelee.
Sodan jälkeen Nurmelassa tuli käymään sotavankeudesta vapautunut mies, joka esitteli itsensä Johanneksen vankitoveriksi. Miehet olivat sopineet kaukana Araljärven takana sijainneella vankileirillä, että jos toinen menehtyy, jäljelle jäänyt vie viestin toisen kotiin. Näin Nurmelat saivat viimein kuulla, että Johannes oli menehtynyt leirillä koleraan.
Herätystä kotikylällä
Joensuun Hukanhaudalla Joel Nurmela on ollut näkemässä helluntailaisuuden syntyä ja kasvua Joensuussa ja muualla Pohjois-Karjalassa. Nyt korkeassa iässä Nurmela tarkkailee elämää edelleen, niin hengellisestä näkökulmasta kuin muutenkin. Tärkeimpänä mielessä on viime keväänä pois nukkunut puoliso Hilja.
Joel Nurmela syntyi uskovaiseen kotiin. Hänen vanhempansa olivat helluntailaisia ja osallistuivat kuuluisiin Kilvenniemen Kokon tilaisuuksiin.
Juho Kokon suuressa tuvassa pidetyt kokoukset olivat vetäneet runsaasti väkeä 1920- ja 1930-luvuilla. Kokon pihapiirissä järjestetyt kesäjuhlat vaikuttivat osaltaan valtakunnallisen kesäkonferenssin syntymiseen.
Samaisella Kilvenniemen tilalla vuonna 1928 oli perustettu Kristuksen seurakunta Lehmossa, josta myöhemmin muotoutui Joensuun helluntaiseurakunta.
Vuonna 1947 silloin 18-vuotias Joel Nurmela oli mukana tupakokouksessa Joensuun lähellä sijaitsevan Haapajärven rannalla.
– Halusin mennä kasteelle, kun järvessä oli kirkas vesi.
Lähetystyö teki vaikutuksen
Nurmela aloitti varusmiespalveluksen Hennalassa 1949. Aseettomana sotilaana hän työskenteli varusvarastossa. Hänelle tarjottiin vakituista työtä varusvarastossa palvelusajan päätyttyä, mutta työt kotitilalla kutsuivat.
Nurmela löysi Hennalan aikaan Lahden helluntaiseurakunnan rukoushuoneen ja kävi siellä tilaisuuksissa. Kerran hän pyysi varusmiestoverinsa kokoukseen. Tämä luovutti elämänsä
Jeesukselle tuossa tilaisuudessa. Miehet pitävät yhteyttä edelleen. Joel suunnittelee käyntiä ystävänsä luo Kiteelle lähiaikoina.
1950-luvun alussa Nurmela liittyi Joensuun helluntaiseurakuntaan. Seurakuntavalintaan vaikutti seurakunnan tekemä aktiivinen evankeliointi ympäristössä sekä lähetystyö. Seurakunnan tilaisuuksissa kävi myös Rääkkylästä Joensuuhun sairaala-apulaiseksi muuttanut Hilja (o.s. Asikainen), josta tuli Joelin puoliso vuonna 1953.
Joel ja Hilja jatkoivat kotitilan viljelyä. Perheeseen syntyi kaksi lasta, Heikki ja Pirjo, jotka molemmat asuvat Joensuussa. Perhe on kasvanut jo neljänteen sukupolveen: Joelilla on neljä lastenlasta ja neljä lastenlastenlasta.
Seurakuntia syntyy
Kun Toivo Marttala muutti 1956 Joensuuhun helluntaiseurakunnan paimeneksi, Nurmelakin alkoi kiertää aktiivisesti Morris Minor -autollaan Pohjois-Karjalan kunnissa.
– Marttala otti aina joskus yhteyttä ja kysyi, lähdetäänkö. Pidimme kokouksia kodeissa ja joskus kouluilla.
Työn kautta syntyi seurakuntia muun muassa Kiteelle, Ilomantsiin, Lieksaan ja Nurmekseen.
Joel Nurmelan vastuut seurakunnassa olivat moninaiset. Hän huolehti osan rukoushuoneen kiinteistönhuollosta, soitti soittokunnassa bassotorvea ja palveli vanhimmistossa kaikkiaan
40 vuotta alkaen vuodesta 1966.
– Minusta vanhimman tärkein ominaisuus on rauhallisuus. Mitään päätöksiä ei voi tehdä ennen kunnollista harkintaa.
– Minun työni seurakunnassa olivat paljolti käytännöllisiä. Puhdistin lumet rukoushuoneen pihasta ja autoin seurakuntalaisia vaikkapa polttopuun teossa.
Joensuun helluntaiseurakunnan temppeli rakennettiin 1970-luvulla.
– Seurakuntalaisten asenne oli eteenpäin pyrkivä. Monet antoivat paljon varoistaan ja ajastaan. Itse olin traktorini kanssa töissä mukana.
– Puutavaran hankinta Siion-temppelin rakentamista varten oli mittava tehtävä. Tuossa aholla sahasimme lankkuja. Ylijäämäpuuta myytiin polttopuuksi rakennusrahaston kartuttamiseksi.
Edelleen Joel Nurmelan mielessä palaa lähetysnäky.
– Toivon, että seurakuntiimme tulisi uusia uskovia.
Tamperelaiset ystävykset Milka Myllynen ja Mia-Carita Hahl ovat sitä ihmistyyppiä, jotka keksivät jatkuvasti uusia luovia ideoita ja käärivät aikailematta hihansa t...
TeemaEero Antturi Kun Marko Selkomaa tuli uskoon 13-vuotiaana, hän koki hyvin pian Jumalan kutsuvan häntä saarnaajaksi ja lähetyssaarnaajaksi. – Noita ilmaisuja silloin käytettiin, muistelee nyt 52-v...
TeemaKun Julius Kankkunen aloittaa elämäntarinansa kertomisen, kuulija ei voi olla nauliutumatta paikoilleen. Lapsuuden uskoontuloa seuraa toinen toistaan traagisempia tapahtumia: Ensin...
TeemaYhteiskristillisen Uskovaiset nuoret -nettiyhteisön vastaava
nuorisotyöntekijä Mikael Elmolhoda on saanut vuosien aikana tukevaa
tuntumaa eri kristillisten piirien nuoriin.
...
TeemaEläköityneellä opettaja Juhani Happosella on tallessa kansioita, joihin on
kertynyt yli 200 samaa aihetta käsittelevää lehtileikettä. Ne kertovat
taistelusta, jonka hän kävi 1980-luvulla...
TeemaHyvä Sanoma ry:n keräämillä lahjoitusvaroilla jaetaan tänäkin vuonna joulumuistaminen jokaiseen maamme vankilaan. Helluntaiseurakuntien vankilatyö välittää vankien luettavaksi yli tuhat Hyvä Sanoma -j...
TeemaLähi-idän
kristityistä puhuttaessa tulee melko
nopeasti esiin myös vaino. Islamilaisista yhteiskunnista
ja lujista sukusiteistä juontava
ilmiö tuli näkyväksi Suomessakin äskettäin,
kun to...
TeemaRukous merkitsee musiikkievankelistana toimivalle Jipulle elämän kantavaa voimaa. Tänä syksynä hän on saanut kokea niin pieniä kuin suuriakin ihmeitä.
TeemaHerra, osoita minulle tie ja tee minut halukkaaksi sitä vaeltamaan. Uskallettua on viipyä, ja vaarallista on jatkaa matkaa. Täytä siis minun ikävöimiseni ja osoita minulle tie.
TeemaOnko evankeliointi koko seurakunnan
tehtävä? Kenelle se
oikein kuuluu? Miksi
niin harvat innostuvat nykyisin
evankelioimisesta? Ja
mitä se oikeastaan käytännössä
on?
TeemaEvankelioimisen suuria
innovaatioita helluntailiikkeessä olivat
1900-luvun alkupuolella telttakokoukset
ja kitarakuorot. Evankelioiva
Hyvä Sanoma -lehti perustettiin sota-aikana. Pai...
TeemaBilly Grahamin puheet suunniteltiin tarkkaan etukäteen. Avausiltaan sisältyi elokuvamainen kohtaus, jossa yksinäinen nainen veti väkijoukon liikkeelle.
TeemaKatolinen aktiivi kirjoitti avoimen kirjeen Suomen helluntailaisille, ja RV pyysi siihen vastineen. Yhteisöjen suhteissa kaikki ei ole sitä, miltä näyttää.
UutisetLähestyn teitä, rakkaat Suomen helluntailaiset,
ennen kaikkea kristittynä, joka tunnustaa samaa Apostoliseen uskontunnustukseen
kirjattua uskoa, jota tekin tunnustatte.
Toiseksi lähe...
UutisetKatolinen teologi Emil Anton
on lähestynyt avoimella kirjeellään Suomen helluntailiikettä reformaation
merkkivuoden tiimoilta. Kirjoituksellaan hän halusi herättää keskustelua, vähentää
enn...
Teema”Yksi viime vuosikymmenten
merkittävimmistä globaalin
kristillisyyden ilmiöistä.” Näin
suurin sanoin on luonnehdittu helluntailaisten
ja roomalaiskatolisen kirkon
vuonna 1972 aloittamaa k...