Rakennusyrittäjä Esko Mäkelä odotteli 20-vuotiasta
poikaansa Jania aamulla työkohteeseen Kannukseen.
Elettiin maaliskuuta 1994.
–
Mennään katsomaan, mikä Jania
viivyttää, yksi työntekijöistä ehdotti
huolestunut ilme kasvoillaan, kuin
jotain vakavaa aavistaen.
Työt
päätettiin aloittaa, kuten monena
aamuna ennenkin. Ehkä
Jani oli sairastunut. Kohta hän
varmaan saapuisi.
Elettiin
aikaa ennen kännyköitä, eikä
vasta viitisen viikkoa aiemmin avioituneen
nuorenparin kotona
Himangalla vielä ollut lankapuhelinta,
jotta pojan voinnin olisi
voinut tarkistaa.
Päivä
kului, Jania ei näkynyt. Illan
suussa kotona puhelin soi.
–
Teidän poikanne Jani Mäkelä sekä
hänen vaimonsa Johanna ovat
menehtyneet tulipalossa, Esko
Mäkelä muistaa kuolinviestin vieläkin
sanasta sanaan.
Kriisi
vei uskon äärelle
Esko
Mäkelä oli itse 21-vuotias, kun
Jani vuonna 1974 syntyi. Sanni-äiti
oli 19-vuotias. Nuori perhe
asui Kälviällä.
–
Jani oli pienestä pitäen kiltti, mutta
tiesi mitä halusi, Esko muistelee
hymyillen.
Jo
hiekkalaatikolla hän osoitti johtajan
ominaisuuksia.
–
Pikkuveli Toni ja kaverit kertoivat,
että kyllä Jani oli aina pomo.
Reilu poika kuitenkin.
Janin
ollessa viisivuotias isä luki
jälleen kerran illalla pojille lastenraamattua,
joka oli poikien lempikirja.
Sitten
Jani kysyi isältä kysymyksen, joka
pysäytti. ”Isi, oletko sinä
vielä jatkossakin meidän isi?
Äiti sanoi, että me muutetaan pois.”
Pieni
poika oli aistinut ja kuullut, että
Mäkelöiden perheen yllä oli
alkanut leijailla avioeron uhka.
–
Vika oli minussa. Olin aina töissä
tai muuten vaan poissa. Kaikki
asiat menivät perheen edelle.
Isä
ehdotti, että rukoillaanko, että
Jeesus auttaisi. Esko ei ollut uskossa.
Lapsuudessa koettu usko oli
vuosien saatossa molemmilla vanhemmilla
haihtunut johonkin.
Sängyn
viereen poikiensa kanssa polvistunut
isä lupasi Jumalalle, että
jos Sanni tulisi uskoon, hänkin
olisi valmis mihin tahansa ratkaisuun.
Kului
vielä vuosi, ja Sanni tuli uskoon
eräänä talvisena iltana iltakokouksessa Kälviällä.
Viikon kuluttua
tästä Esko lunasti lupauksensa ja
lähti seuraamaan Jeesusta.
Pienempien
esikuva
Muutos
perheessä oli kokonaisvaltainen. Esko
ja Sanni alkoivat palvella
seurakuntaa eri työmuodoissa, ja
Jani, Toni ja pikkuveli
Samu kasvoivat
vahvaan uskoon. 1980-luvun
herätyksen aika kosketti
Kälviää voimakkaasti. Helluntaiseurakunta
kasvoi yhdeksi maan
suurimmista maalaisseurakunnista. Lapsia
ja nuoria oli
valtavasti.
Mäkelöillä
pidettiin muun muassa mikroautokerhoa,
joka kokosi paljon
alueen poikia. Nuoreksi mieheksi
varttunut Jani rassasi
autoja ja opasti poikia. Koneet
ja laitteet olivat kiinnostaneet häntä
pienestä pitäen, ja Jani
viihtyi hallilla isän kanssa.
Nuoresta
alkaen LVI-alan yrittäjänä toiminut
Esko Mäkelä toimi 1980-luvulla
autokauppiaana ja
siirtyi myöhemmin rakennusalan yrittäjäksi,
mikä on jatkunut näihin
päiviin.
Hiljaiset
seinät
Esko
suuntasi seuraavana päivänä Janin
ja Johannan kohtalon näyttämöksi
päätyneelle vanhalle hirsitalolle,
joka nyt soi mustuneena surullista
hiljaisuutta lumisessa
maisemassa. Palon alkulähde
oli ilmeisesti kodinhoitohuoneen rikkinäinen
lämpöpatteri.
Johanna
oli edellispäivänä siunattu
seurakuntaan Kälviällä. Viimeisenä
iltana he kävivät tervehtimässä Johannan
enoa tämän huoltoasemalla.
Naapureiden mukaan
valot talolla olivat sammuneet
puolen yön aikaan.
Tutkinnassa
arvioitiin, että pariskunta oli
herännyt noin puoli kuuden
aikaan lumiauran kolinaan ja
huomannut savun ja hapenpuutteen. Jani
oli avannut makuuhuoneen
oven, jolloin kytevä palo
sai happea ja tuli iskeytyi räjähdysmäisesti
päin nuorta miestä.
Johanna oli vielä yrittänyt rikkoa
ikkunaa jakkaralla, mutta
oli tuupertunut lattialle.
Päivän
valjetessa naapurit huomasivat,
että talolta nousi savua. Savusukeltajat
löysivät nuoren parin.
–
On lohdullista ja toisaalta kauheaa,
että saimme Sannin kanssa
onnettomuudesta varoituksen noin
viikkoa aiemmin, Esko
muistelee.
–
Meidät valtasi kova kuolemantuska. Yritimme
taivutella, etteivät
he muuttaisi siihen taloon, mutta
Jani ja Johanna tietysti halusivat
olla itsenäisiä ja rakentaa
omaa elämäänsä.
–
Jani oli silloinkin määrätietoinen, omillaan
pärjäävä. Hän ei halunnut
muuttoapuakaan.
Oikeudentuntoinen
poika
Hautajaisista
muodostui suuri tapahtuma.
Saattoväki ei meinannut sopia
Kälviän helluntaiseurakunnan saliin.
Kun arkut kannettiin
ulos, nuoret muodostivat pitkän
kunniakujan ulos asti.
Tapaus
järkytti koko paikkakuntaa. Kun
hautausautot lipuivat kylällä,
ihmiset ja autot pysähtyivät kunnioittamaan.
Mäkelöillä
kävi lähipäivinä paljon
suruväkeä. Vanhempien kuva
Janista rotevana, ahkerana ja
oikeudentuntoisena poikana sai
vahvistusta ihmisten muistellessa.
Ammattikoulun
opettaja muisti
Janin oman ikäluokkansa parhaana
opiskelijana. Naapurin poika
tuli itkien kertomaan, kuinka
koulukiusaaminen oli aikanaan
loppunut siihen, kun Jani oli ilmoittanut, että tämä poika
on minun kaverini, häneen ei
kosketa.
Eskolta
katosivat voimat jatkaa töitä.
Ystävä Reijo Ruotsalainen hoiti
työmaita eteenpäin, kunnes
isä pääsisi jotenkuten jaloilleen.
”Herra
antoi, Herra otti”
Esko
teki surutyötään työmailla. Hän
jutteli Janille ja koki tämän yhä
olevan lähellä.
–
Kyselin, miten hänen mielestään tämä
ja tämä kohta pitäisi tehdä.
Janilla oli silmää ja kädentaitoa. Unelmana
hänellä oli opiskella
rakennusarkkitehdiksi, Esko
muistelee.
Kotona
on muistona Janista tämän
tekemiä huonekaluja. Niistä
näkee, kuinka hänellä on
ollut taiteellista silmää. Autotallissa on
hitaasti etenevänä projektina
vuosimallin 1981 Opel Manta,
jonka isä ja poika ehtivät aloittaa
yhdessä. Sitä isä työsti surun
vuosina eteenpäin, välillä itkien.
Esko
oli myös katkera. Hän huusi
Jumalalle ja kysyi, miksi Janin
piti kuolla.
–
Kyllä Jumala kestää sen, että olemme
hänelle vihaisia. Mutta siihen
katkeruuteen ei saa jäädä.
Hiljalleen
suru muuttui ikäväksi.
–
Olen onnellinen siitä, että meitä
perheenä valmistettiin tähän koettelemukseen.
Olemme kaikki
saaneet pysyä uskossa. Jumala
on ollut kaiken keskellä hyvä, Esko
Mäkelä sanoo.
ArviotCraig Groeschel: Johda kuin sillä olisi merkitystä – seitsemän johtamisen periaatetta kestävää seurakuntaa varten. Aikamedia, 2024. Suom. Mirkka Jantunen. Nid. 280 sivua.
ArviotSami Günther ja Mikko Sivonen (toim.): Jumalan armon kirkkauden ylistykseksi. Johdatus reformoituun pelastusoppiin. Agricola teologinen instituutti. Sid. 458 s.
ArviotJesus Revolution Kingdom Story Company ja Lionsgate, Yhdysvallat 2023. Ohjaus Jon Erwin ja Brent McCorkle. Pääosissa Joel Corteney, Jonathan Roumie ja Kelsey Grammer. Käsikirjoitus Jon Gu...
ArviotKaren Kingsbury: Iltarusko. Englanninkielinen alkuperäisteos Sunset (Sunrise Series #4; USA 2008). Suom. Leila Uosukainen. Aikamedia 2023. Sid. 348 s.
ArviotElina Salminen: Suurempiin käsiin. Kesken, 2022. Sid. 28 s. Maailman turvallisin paikka on siellä, missä elämä on laskettu suurempiin käsiin. Keskeneräisestä elämästä kirjoittava...
ArviotDan Johnstone Hillsong: A Megachuch Exposed (2022) Discovery+ Tämän vuoden maaliskuussa suoratoistopalvelu Discovery+ julkaisi kolmiosaisen dokumenttisarjan suositusta...
ArviotBill Wilson: Elefantin kokoinen ongelma – Vaiettu vaikeus vai kohdattu totuus? Aikamedia 2021. Nid. 117 s. Maailman suurimmaksi pyhäkouluksi kutsutun Metro World Childin perustaja...
ArviotJP ja murtovaras. Ohjaaja Jani Korhonen, käsikirjoittaja Tytti Salo, tuottaja Samuel Grönholm. Black Lion Pictures 2021. Karkkipaperin rapina ja jännittynyt odotus täyttävät elokuvate...
ArviotJuhani Aitomaa: Trump-profetiat – karismaattinen valtateologia ja Donald J. Trump. Näkökulmajulkaisut 2018. Nid. 51. s. Juhani Aitomaan pieni kirjanen kolmen vuoden takaa on yhä ajank...
ArviotAnne Graham Lotz: Jeesus minussa – Pyhän Hengen kokeminen pysyvänä kumppanina. 2.painos. Kuva ja Sana 2021. Nid. 287 s. Joku kristitty ei ehkä koskaan ole kuullut nyt jo edesmenneestä maailmank...
ArviotFreidiba Boodos: Tahdotko taivaaseen. 1978/2020; Leila ja Miranda: Tu sal mo dziviba. 1988/2020; Romanos, Kuninkaan sukulaiset. 1983/2020. Prisma/Elämä ja Valo ry.
ArviotMaarit Eronen: Kutsuna kuuliaisuus. Tavallisen naisen epätavallinen elämä. Aikamedia 2021. Nid. 395 s. ”Uskoontuloani voisi verrata lämpömittarin elohopeaan. Jos nolla oli se kohta, jossa siirr...
ArviotJohn F. Walvoord, William Crockett, Zachary J. Hayes, Clark H. Pinnock: Four Views on Hell. Zondervan, 1996. Nid. 190. Four Views On Hell -kirjassa neljä raamatuntutkijaa tuo esiin vuoroll...
ArviotAvi Snyder: Juutalaiset eivät usko Jeesukseen ja muita väärinkäsityksiä. Perussanoma 2020. Nid. 152 s. New Yorkissa syntynyt, vuonna 1977 uskoon tullut messiaaninen juutalainen Avi Snyder...
ArviotPsykologian emeritusprofessori ja kirjailija Markku Ojasen uutuusteoksessa pohditaan, mitä on hyvä elämä ja onnellisuus. Tällaiset kysymyksethän ovat sinänsä vanhoja ja tuttuja jo antiik...
ArviotSuomenkielisten kristillisten julkaisujen joukossa on ollut turhan pitkään tyhjiö Isä meidän -rukousta käsittelevien kirjojen kohdalla. Teologian maisteri Markku Tossavaisen uu...