Hyvä sanoitus on aito, samaistuttava ja ”sopivasti soljuva”

Hengellisen laulun sanoittamisessa tulisi pyrkiä samaistumiskohteiden löytämiseen. - Jos teksti koskettaa itseä, se todennäköisesti koskettaa muitakin, lauluntekijä Petrus Ahonen ohjeistaa. Kuva: Elina Rautio
Hengellisen laulun sanoittamisessa tulisi pyrkiä samaistumiskohteiden löytämiseen. - Jos teksti koskettaa itseä, se todennäköisesti koskettaa muitakin, lauluntekijä Petrus Ahonen ohjeistaa. Kuva: Elina Rautio
Elina Salminen
Elina Salminen
Hyvä hengellinen laulu sopii laulajansa suuhun.” Runoilija Elina Salmisen määritelmä kiteyttää Ristin Voiton haastattelemien asiantuntijoiden näkemykset toimivasta sanoituksesta. Loppusointujen ja hengellisten korulauseiden sijaan sanoittajat arvostavat ennen kaikkea aitoutta ja luontevuutta.

– Rehellisyys on ydintä. Hyvä hengellisen laulun teksti on sellainen, johon ihminen voi samaistua, muusikko ja lauluntekijä Petrus Ahonen summaa.

Petrus Ahonen
Petrus Ahonen
– Sanoituksen pitää soljua sopivasti. Kun tarina kantaa, riimeillä ei ole niin paljoa väliä, laulaja-lauluntekijä ja pastori Heimo Enbuska lisää.

Monipuolisuutta tarvitaan

Ihmisläheisistä teksteistään tunnettu Enbuska kertoo kuitenkin pyrkivänsä käyttämään riimejä, koska ne rytmittävät melodiaa. Hyvään sanoitukseen hän liittää myös sen, että se on hyvää suomea.

– Ei välttämättä kirjakieltä mutta sellaista, ettei ole väkisin riimitetty vastoin kielioppisääntöjä. Kärsin, jos huomaan, että lauluntekijä puhuu ensin itsestään ja sitten muuttaakin tekstin passiiviin, jotta se sopisi riimitykseen.

Heimo Enbuska
Heimo Enbuska
Useita ylistyslauluja kirjoittanut Petrus Ahonen sanoo puolestaan, ettei lähesty laulun sanoja kovinkaan teoreettisesti.

– Nojaudun henkilökohtaisiin mieltymyksiini: mikä omaan korvaan kuulostaa sävelen ja sanoituksen puolesta hyvältä.

Ahonen haluaisikin pitää hengellisen laulun muodot ja sisällöt mahdollisimman monipuolisina.

– En rajaisi hengellisen laulun tekstiä kovinkaan vahvasti. Mikä ylipäätään tekee laulusta hengellisen? Sekö, että siinä mainitaan Jumala? Onneksi meillä on Raamatussa Psalmit, joissa on kaikenlaista, aika rankkojakin juttuja, hän pohtii.

Käyttötarkoitus ratkaisee

Yksi hyvän tekstin määritelmä onkin se, että se sopii kohderyhmälleen. Muun muassa Hanna-Maria Heleniuksen ja Piritta Poutalan sävellyksiä sanoittanut Elina Salminen muistuttaa, että tekstiä kirjoittaessa tulisi miettiä, kuka laulua laulaa.

– Yhteislaulun tekstin pitäisi olla tarpeeksi yleispätevä, jotta siihen voi moni samaistua. Esittävät laulut ovat sitten eri juttu: niissä voi puhua henkilökohtaisemmallakin tasolla.

Käyttötarkoitusta pitävät tärkeänä myös Heimo Enbuska ja Petrus Ahonen.

– Jos on tarkoitus evankelioida, silloin pyritään maalaamaan mahdollisimman oikeanlainen kuva Jumalan luonteesta. Jos taas on tarkoitus tehdä seurakunnassa yhdessä laulettava ylistyslaulu, on tärkeää, että teksti toimii rukouksen, kiitoksen ja ylistyksen ilmauksena, Ahonen summaa.

– Sanoituksia tulisi tehdä erilaisille ja erilaisissa elämäntilanteissa oleville ihmisille – myös niille, jotka eivät vielä ylistä Jumalaa. Meillä on ikuisuus aikaa laulaa Jumalalle mutta vain nämä muutamat vuodet aikaa tehdä Jeesus tunnetuksi, Enbuska haastaa.

Pois kliseistä

Elina Salminen kertoo olevansa ”allerginen” erityisesti käännöskappaleista löytyvälle hengelliselle slangille. Hän uskoo, että kaikki hengelliset asiat voidaan selittää ihan tavallisella suomen yleiskielellä.

Heimo Enbuska huomauttaa puolestaan, ettei hengellisenkään laulun tarvitse kertoa kaikkea ”Eedenin paratiisista Ilmestyskirjaan”.

– Ihastun, kun huomaan, että jollekin on avautunut Jumalan sanasta jokin salaisuus ja hän kykenee pukemaan sen ylistyslauluun. Sanoittajan on myös hyvä kunnioittaa kuulijaa siten, ettei hän väännä liikaa rautalangasta.

Toisaalta Enbuska kaipaisi nykyistä rohkeampia julistavia lauluja, joissa uskallettaisiin puhua Jeesuksesta ilman kielikuvia ”pilvien takana häämöttävästä arvoituksesta”. Rohkeutta Enbuska toivoisi myös hengellisten laulujen suomentajille.

– Suomentajan tulisi uskaltaa käyttää luovuutta. Käännöksessä ei tarvitse olla uskollinen laulun sanoille vaan sanomalle. Vaatii kuitenkin uskallusta välittää tarina toisin sanoin.

Suomentaminen on haasteellista

Heimo Enbuskalla, kuten muillakin haastateltavilla, on itselläänkin kokemusta laulujen kääntämisestä. Kaikki ovat yhtä mieltä siitä, että suomentaminen on haastava taitolaji – varsinkin, kun suomen kielen sanoissa on esimerkiksi englantiin verrattuna huomattavasti enemmän tavuja.

– Hyvä suomennos on sellainen, josta ei arvaa, että se on suomennos. Siihen on kuitenkin vaikea päästä, Petrus Ahonen toteaa.

– Esimerkiksi Ruotsissa on tosi hyviä lauluja, mutta en ole vielä keksinyt mihinkään niin hyvää käännöstä, että laulaisin sitä mieluummin suomeksi, Enbuska tunnustaa.

Ylipäätään sanoittajat toivovat suomalaisten aktivoituvan omankielisten, uusien laulujen kirjoittamisessa – vanhoja aarteita unohtamatta.

– Hyviä ja huonoja tekstejä löytyy niin vanhoista kuin uusistakin kappaleista, Salminen kiteyttää.

Vastakkainasettelu pois

Salminen mainitsee Hengellisen laulukirjan lauluista muutamia helmiä, kuten ”Onni täällä vaihtelee, Taivaan Isä suojelee” tai ”Kiitos, että pyynnöt toiset eivät saaneet täyttyä”.

– Ne ovat lauseita, joihin on helppo yhtyä. Toisaalta uudemman ylistyslaulun sanat ”Olet pyhä, pyhä. Niin ainutlaatuinen” ovat aika minimalistiset – mutta toimivat hyvin ylistyshetkessä. Tekstin toimivuus riippuu laulun käyttötarkoituksesta.

Salminen näkeekin, että ylistyslaulujen ja vanhojen hengellisten laulujen välille luodaan usein turhaa vastakkaisasettelua.

– Kaikki muuttuu, myös perinteinen yhteislaulukulttuuri. Rikkaita ja köyhiä sanoituksia on ollut aina ja tulee vastaisuudessakin olemaan niin kauan kuin ihminen ylipäänsä kirjoittaa.

Myös Heimo Enbuska ja Petrus Ahonen toivoisivat, että uusiin ja vanhoihin sekä ”ylistäviin” ja ”esittäviin” lauluihin liittyvät arvottavat stereotypiat unohdettaisiin.

– Hyvä ja huono ovat subjektiivisia asioita. Se, onko laulu uusi vai vanha, ei välttämättä kerro mitään siitä, miten hyvin se koskettaa nykyihmistä tai vie häntä lähemmäs Jumalaa, Ahonen sanoo.

Lisää armollisuutta!

Petrus Ahonen toivoisi myös, että uusien laulujen kirjoittajia ja suomentajia kohtaan oltaisiin armollisia. Esimerkiksi joissakin ylistyslauluissa käytettävää toistoa on kritisoitu paljon, vaikka sitä on kautta historian käytetty tehokeinona.

– Itseäni on joskus ärsyttänyt, että sanan sisältö muuttuu, kun lyhyt tavu lauletaan pitkänä. Nykyään pyrin kuitenkin siihen, etten anna sen viedä huomiota pois itse asiasta.

Kritisoitavaa löytyy aina, eikä ole mahdollista laulaa vain virheettömiä lauluja.

– Tiedän, että jotkut nuoret eivät uskalla kritiikin vuoksi edes tehdä biisejä. Rima ei saisi olla liian korkealla.


Elina Rautio

Lukijalta
40/201

Lukijalta22.3.2024 | Olen kiitollinen, että maakuntalehdissämme on auennut toistuvasti tilaa Raamatun sanomaa korostaville kirjoituksilleni. Usein ne sivuavat yhteiskunnallisia haasteita, unohtamatta ikuis...
LukijaltaIhmisten puheissa toistuvat usein ilmaisut kuten ”Kuolema kuittaa univelat” tai ”Haudassa saa sitten levätä”. Ne ovat tavallisia tapoja vältellä ajatusta kuolemanjälkeisestä elämästä ja vaeltaa va...
Lukijalta21.11.2023 | Helluntaikirkon oppikäsityksessä Jeesuksen paluusta ei ole enää vain yhtä tulkintamallia. Jeesuksen paluusta itsessään ollaan varsin yksimielisiä, mutta seurakunnan tempauksen ajoituk...
Lukijalta24.10.2023 | Iso Kirja on hehkuttanut tänä vuonna Opisto omaksi -teemaa. Sen tavoitteena on, että seurakunnat ja niiden jäsenet ottaisivat ja kokisivat entistä enemmän omistajuutta yhteisestä opis...
LukijaltaApostoli Paavali ei tahtonut pitää Roomassa asuvia veljiä tietämättöminä ”tästä salaisuudesta, että Israelia on osaksi kohdannut paatumus – hamaan siihen asti, kunnes pakanain täysi luku on sisäll...
Lukijalta(20.3.2023) Tammikuussa seurakuntamme johtajisto sai ihmetteleviä yhteydenottoja koskien paikallista Turvallinen seurakunta -lausuntoa, jossa olemme osallisena. Siinä oli virheellisesti na...
Lukijalta(6.3.2023) Uudet hyvinvointialueet aloittivat vuoden alusta. Kotiin saamamme esitteen mukaan uuden hyvinvointialueen keskeinen tehtävä on ”hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistäminen yht...
LukijaltaTranslain uudistaminen vietiin eduskunnassa maaliin 1.2.2023 äänin 113–69. Lain mukaan jokainen täysi-ikäinen kansalainen voi vaihtaa sukupuolensa pelkkänä ilmoitusasiana. Korjausleikkauksia ja lä...
LukijaltaOikeaoppisuuden tarve on ihmiselle ominaista ja johtuu osin siitä, että se on eräs turvallisuuden tunnetta ruokkiva väline. Uskon kysymyksissä oikeaoppisuuden tarve on hälyttävän suuri. Osasyynä s...
Lukijalta(27.12.2022) Silmiini sattui erään teologin lehtikirjoituksen otsikointi: ”Ateisti, joka tuntee Jumalan?” Kysymysmerkin kanssakin toteamus on absurdi. Ateisti kieltää Jumalan olemassaolon ja kaike...
Lukijalta(22.11.2022) Kun tulin aikoinani uskoon, sain näyn hengellisestä työstä. Se oli määrittelemätön pakottava tarve olla jotenkin hyödyksi Jumalan valtakunnassa. Tämä tarve on ollut läpi uskossa oloaj...
LukijaltaPaimen Plus -lehden kesäkuun numeron talouspalstalla olleessa kirjoituksessa kerrottiin seurakuntien lämpölaskujen noususta viime talvelta. Sama suunta näyttää jatkuvan myös tulevana talvena. Kerr...
LukijaltaJeesus joutui usein herättelemään kuulijoitaan. Tässä muutamia otteita Jeesuksen sanoista: ”Ettekö käsitä? Kuinka te ette käsitä, etten minä puhunut teille leivästä?” Niin hän sanoi heille: ”Ettek...
LukijaltaYhdysvalloissa korkein oikeus kumosi kesäkuussa vanhan ns. Roe vs Wade -nimellä tunnetun, aborttioikeuden turvanneen ennakkopäätöksen. Näin se teki sen, minkä kokeneiden ja laintuntevien tuomareid...
LukijaltaSanan- ja uskonnonvapaus ry (SUV) on osoittanut tarpeellisuutensa kansan keskuudessa. Kesäkuussa 2021 perustettu yhdistys on saanut aatteensa taakse jo yli 1 000 jäsentä ympäri Suomea.
Yh...
LukijaltaHesekielin kirjan luku 33 kertoo sielunhoitajan ja profeetan vastuusta. Toisesta jakeesta löytyvät puhuttelevat sanat: ”Jos minä annan miekan tulla maan kimppuun ––.” Nykyiset aseet eivät ole miekkoja...
LukijaltaLähetyspastori Markku Karjalaisen mukaan Uusi testamentti opettaa seurakunnan johtavan pastorin ja vanhimman viran kuuluvan miehille. Raamatussa sanotaan, että vanhimman virkaan tulee valita ”yhde...
LukijaltaKansallisen veteraanipäivän aikana (27.4.), kun uutiset kertovat Suomen tasavallan presidentti Sauli Niinistön potevan koronan jälkeen keuhkokuumetta, olen pohtinut, kuinka tärkeää on, että maamme...
LukijaltaRisto Karhu esitti Ristin Voitossa 17 kysymyksen: ”Jeesuksen paluu – ennen suurta ahdistusta?” Kirjoitus keskittyi ensisijaisesti odottamamme tempauksen ajankohdan pohdintaan. Mielestäni Risto Kar...
LukijaltaLänsimaiden kristittyjen piirissä on laajalti käsitys, että seurakunnan salainen tempaus tapahtuisi ennen suurta ahdistusta. Etenkin vapaiden suuntien käsitykseen on paljolti vaikuttanut Vilho Har...
LukijaltaJumala ilmoittaa itsensä Raamatun Sanan kautta mutta myös kansojen vaiheissa. Erityisen selvästi tämä ilmenee Israelin kansan historiassa ja nykyhetkessä.
Suomen kansan eri vaiheissa olem...
LukijaltaKiitos Reijo Mänttärille palautteesta (RV 9/22) kirjani erään luvun pohjalta tehtyyn artikkeliin. Tila ei riitä palautteen seikkaperäiseen käsittelyyn, mutta teen joitain yleisiä huomioita. ...
LukijaltaPuheessaan Korneliuksen talossa apostoli Pietari tahtoi sitoa uudet opetuslapset herätyksen alkuperään. Siksi hän sanoo: ”– – sen sanan, joka lähtien Galileasta on levinnyt koko Juudeaan, sen kast...
LukijaltaLehden emerituspäätoimittaja Leevi Launonen pohdiskeli kasvatustieteen asiantuntijana syvällisesti ihmisen persoonaa (RV 5). Hän toteaa ihmisen luonteen kasvamisen jääneen taka-alalle 1900-luvun l...
LukijaltaPitkittynyt poikkeusaika on kuormittanut lapsiperheiden arkea, typistänyt tärkeitä vertaistukiverkostoja ja kaventanut seurakuntayhteyttä. Lasten hengellinen kasvatus on jäänyt pitkälti vanhempien...
LukijaltaHyvin usein puhutaan pettäjä Jaakobista tai siitä, kuinka Jaakob petti veljensä. Ovatkohan nämä ajatukset koko totuus?
1. Moos. 25:21,23: ”Iisak rukoili Herraa vaimonsa puolesta, sillä tä...
LukijaltaVastine Kalevi Marinille – "Ekumeniaa ei tarvitse pelätä"

Ristin Voitossa 46 oli Kalevi Marinin mielipidekirjoitus, joka kommentoi Ristin Voitossa 41 julkaistu...
LukijaltaRistin Voitossa 41 oli hätkähdyttävä artikkeli Helluntailaisena ekumeniaa vahvistamassa. Petri Mäkilä sanoittaa siinä teologian toht...
LukijaltaSuomessa on viime vuosien aikana kyseenalaistettu kristillisiä arvoja. Raamatun mukaista uskoa tunnustavat kokevatkin, että kaikkea muuta suvaitaan paitsi kristillisiä arvoja.
Kuitenkin e...
LukijaltaLehden sivuilla on jälleen käyty keskustelua naisen asemasta. RV:n numerossa 41 Hannu Kangasniemi esitti miehen ja naisen välisen hierarkian olevan osa Jumalan asettamaa järjes...
LukijaltaRistin Voitossa 30–31 oli kirjoitus kalvinismista. Näkemys miehen ja naisen erilaisista sukupuolisidonnaisista rooleista perheessä ja seurakunnassa nousi esiin yhtenä jäsenille tärkeänä näkök...
LukijaltaKesän päivityksiä, uutisia ja mainoksia lukiessa mieleen on noussut kysymys: Onko sellainen paradoksi mahdollista, että voin olla ihmisoikeuksien ja solidaarisuuden puolella ja samaan aikaan kriti...
LukijaltaSuurella mielenkiinnolla, jännityksellä, rakkaudella ja ilolla tartuin Evankelistakoti elää -kirjaan. Jokainen kirja, joka kertoo helluntaiherätyksen alkuajoista Suomessa, sen toiminnast...
LukijaltaOlen kuullut joidenkin väittävän, etteivät uskovat joudu viimeiselle tuomiolle. Silloin tarkoitetaan ns. erillistä ylöstempausta, joka on erotettu ylösnousemuksesta viimeisenä päivänä. Kuitenkin t...
LukijaltaNettikonferenssissa näki paljon mielenkiintoisia vastauksia otsikon kysymykseen. Laulu- ja soitinyhtye Exit sai paljon myönteistä palautetta. Monet pitivät sen esiintymistä jopa koko tapahtuman pa...
LukijaltaPaljolla kirjantekemisellä ei ole loppua. Ristin Voitossa on kirja-arvioita, joista toiset ovat hyviä ja rakentavia uskoamme ajatellen, toiset ovat sitten vähemmän hyviä. Markus Maj...
LukijaltaRistin Voitto -lehden pääkirjoituksessa (12/21) Waltteri Haapala korostaa pastorien johtajuutta ja heidän kunnioittamistaan sangen voimakkaasti. On toki tärkeää, että pastorit saavat heille kuuluv...
Ristin Voiton verkkosisältö nyt Ajassa-lehdessä – diginäköislehti päivittyy toistaiseksi tutulle paikalle ristinvoitto.fi:hin
Seurakunnat: Maksukorttidiakonian myötä keskustelut ovat muuttuneet syvällisemmiksi
Kuurojen työtä jo 50 vuotta – Juhlavuosi huipentuu Juhannuskonferenssin puheenvuoron lisäksi lokakuussa pidettävään juhlaan